Näkyykö ilmastonmuutos Helsingin lämpötiloissa?

Ilmastonmuutosta pidetään yleisesti suurimpana ihmiskunnan tulevaisuutta uhkaavana tekijänä. Suomessakin aiheen tutkimiseen sijoitetaan huomattavia varoja, viimeksi Suomen Akatemia päätti rahoittaa 12 miljoonalla eurolla ilmastonmuutoksen tutkimusohjelmaa. Suomen ilmaston muuttumisen vaihtoehtoja puolestaan on ennustettu esimerkiksi FINSKEN-hankkeessa.Sen mukaan Suomen keskilämpö nousisi 2020-luvulle mennessä 1,5-3,1 astetta suhteessa vuosien 1961-1990 keskiarvoon.

En puutu sen enempää näihin skenarioihin, vaan minua kiinnostaa enemmänkin se, kuinka ilmastonmuutos on tähän mennessä näkynyt Suomessa. Tätä tarkastelua helpottaa se, että Ilmatieteen laitoksen mukaan Suomesta on olemassa luotettavaa lämpötiladataa aina 1840-luvulta asti.

Helsinki on Suomen pääkaupunki, joten otan erityiseen tarkasteluun Helsingin Kaisaniemen mittaukset. Ilmastieteen laitoksen ylläpitämistä ilmastotilastoista selviävät kaikkien aikojen lämpimimmät vuodet. Kaisaniemessä ne ovat  2008, 1934, 2000, 1938, 1989, 1975, 2007, 1961, 1949, 1990, 1974, 2006, 1943, 1930, 2005, 1959, 1992 ja 1999. Tässä listassa 2000-luku on selvästi yliedustettu suhteessa muihin vuosikymmeniin, joten tämän vertailun pohjalta näyttää siltä että ilmastonmuutos alkaisi näkyä myös tilastoissa.

Entäpä vuodenaikojen mukainen tarkastelu. Ilmatieteen laitoksen kokoaman ilmastonmuutossivun mukaan etenkin talviajan lämpötilat tulevat nousemaan. Ilmastotilastojen mukaan lämpimimmät talvikuukaudet ovat olleet 2007-08, 1924-25, 1929-30, 1948-49, 1960-61 ja 1974-75. Joukossa on vain yksi 2000-luvun talvi, eli tämä tilasto ei viittaa ilmastonmuutoksen vielä vaikuttaneen Helsingin talveen.

Samoilta ilmatieteen laitoksen sivoilta löytyvät myös lämpimimmät kuukaudet vuodesta 1900 lähtien. Koska vuodessa on 12 kuukautta, tulisi kullekin vuosikymmenelle sattua keskimäärin noin yksi lämpimin kuukausi. Todellisuudessa lämpimimmät kuukaudet ovat olleet seuraavina vuosina: tammikuu 1930, helmikuu 1990, maaliskuu 2007, huhtikuu 1921, toukokuu 1993, kesäkuu 1936, heinäkuu 2010, elokuu 1939, syyskuu 1934, lokakuu 1961, marraskuu 2000 ja joulukuu 2006. Tilasto vahvistaa, että 2000-lvulla on ollut useita lämpimimpiä kuukausia viimeisen sadan vuoden aikana. Toisaalta myös 1930-luvulle on sattunut yhtä monta tarkastellun ajanjakson lämpimintä kuukautta. Tämä tarkastelun pohjalta näyttää siis siltä, ettei ilmastonmuutos ole vielä tuottanut normaalia ilmastonvaihtelua suurempaa lämpenemistä.

Kaikkiaan nämä pienet tarkasteluni viittaavat siihen, ettei ennustettu ilmastonmuutos vielä näy Helsingin ilmastossa kovin selvästi. Toisaalta FINSKEN-skenaarion minimilämpötilannousu, 1,5 astetta vuosien 1961-1990 keskiarvoon verrattuna, on jo saavutettu. Tämän tosiasian merkitys on kuitenkin hiukan hämärä, koska vertailuajankohta oli kylmempi kuin esimerkiksi sitä edeltänyt kolmikymmenvuosijakso.

Se, ettei muutos vielä näy ei tarkoita ettei se olisi tulossa. Vaikka ei tämän perustella rehellisyyden nimessä voi tehdä päinvastaistakaan jothtopäätöstä. Se kuitenkin on täysin varmaa, että juuri päättyneen lokakuun osalta oltiin hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Ja tulevaisuuden ennustettuihin hellekesiin ja lumettomiin talviin on vielä pitkä matka.


Aiempia ajatuksia samasta aiheesta:
Megaluokan virhe ilmastodatassa