Rasistinen ja leimaava nimi vaihdettiin mpoxiksi

Apinarokko on apinarokkoviruksen aiheuttama infektiotauti. Tämä virus on sukua mm. lehmärokkovirukselle, ontelosyylävirukselle, sekä isorokkoa aiemmin aiheuttaneelle virukselle, joka on onnistuttu hävittämään rokotusten avulla. 

Apinarokkoa esiintyy Keski- ja Länsi-Afrikan sademetsäalueilla ja siitä tunnetaan kaksi eri muotoa, joista Kongon altaan alueella esiintyvä aiheuttaa vakavampaa tautia kuin Länsi-Afrikassa esiintyvä virus. Kuluvan vuoden aikana virusta on löydetty enemmän kuin koskaan aiemmin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa - myös ihmisillä, jotka eivät ole käyneet Afrikassa.

Amerikkalainen tiedelehti Science kertoi tuoreimmassa uutiskatsauksessaan, että Maailman terveysjärjestö (WHO) on ilmoittanut alkavansa kutsua apinarokkotautia nimellä "mpox", koska nykyinen nimi on sen mukaan herättänyt rasistisia stereotypioita ja ihmisten leimaamista. Nimitys apinarokko syntyi siitä syystä, että virus tunnistettiin alun alkaen laboratorioapinoissa. Mpox-minityksen loppuosa lienee lainattu isorokon nimestä (englanniksi "smallpox"), mutta en tiedä mistä tuo "m" tulee loppuosan "pox" eteen. Ei kai vain sanasta "monkey"? 

Siinä mielessä nimenvaihto oli ymmärrettävä, että apinarokko-nimitys on ollut tavallaan virheellinen, koska virusta kantavat luonnossa todennäköisimmin jyrsijät. Mutta miksi taudin nimi haluttiin muuttaa helposti muistettavasta apinarokosta vaikeasti mieleen jääväksi kirjainyhdistelmäksi, jos sen alkukirjain tuo joka tapauksessa mieleen apina-sanan?

Samalla WHO muutti mpoxvirusten kahden eri muodon nimet, koska ne olivat perustuneet alueisiin, joissa ne ensin tunnistettiin. Kongon altaan muodosta tuli kladi I ja Länsi-Afrikan viruksesta kladi II. Wikipedian mukaan "kladi eli monofyleettinen ryhmä tai kehityslinja on evoluutioon perustuva eliöiden kladistinen ryhmä, joka käsittää kantamuodon (´esi-isän´) ja kaikki siitä polveutuvat eliölajit".

Science-lehden mukaan mboxtapaukset ovat kääntyneet maailmanlaajuiseen laskuun elokuusta lähtien, mutta edelleen raportoidaan viikoittain satoja uusia tartuntoja, joiden vähentämiseksi terveysviranomaiset vaativat riskiryhmien rokottamista. Sellaisia ovat etenkin miehet, joilla on seksiä miesten kanssa - ja heistä aivan erityisesti sitä useiden eri seksikumppaneiden kanssa harrastavat.

Jutun luettuani jäin pohdiskelemaan syitä sille, minkälaisiin ihmisiin kohdistuvat ne rasistiset stereotypiat ja ihmisten leimaamiset, jotka WHO on liittänyt apinarokkonimeen ja joiden takia sekä itse virusten että sen eri muotojen nimet piti vaihtaa. Olivathan vanhat nimet ehtineet jo vakiintua ja - kuten edellä totesin - ne olivat helposti mieleen jääviä verrattuna näihin uusiin. 

Sitä paitsi apinarokko-nimitys oli nähdäkseni hyvin linjassa monien muiden tautien - lintuinfluenssa, sikaflunssa, hullun lehmän tauti, myyräkuume, lehmärokko - kanssa. Ovatko nämäkin nimet rasistisia ja leimaavia, ja tulisi siksi korvata jonkinlaisilla kirjainyhdistelmillä? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Apinarokko - miesten kanssa seksiä harrastavien miesten tauti
Ilmastonmuutos ja väestönkasvu tuottavat tuhansia uusia viruksia
Tappajavirukset kehittyvät tulevaisuudessa yhä todennäköisemmin Afrikassa

Niin makaa kuin petaa - myös Intiassa

Helsingin sanomat kertoi, että maailman köyhemmille valtioille SARS-CoV-2-virusta vastaan valmistettuja rokotteita jakava WHO:n Covax-ohjelma on riippuvainen Intiassa tuotetuista rokotteista, mutta nyt se on joutunut vaikeuksiin, koska Intia pitää rokotteet itsellään käsiin räjähtäneen oman tautitilanteensa takia.

HS siteerasi jutussaan WHO:n maailmaa parantavaa naista, jonka mukaan rokotteiden jakautuminen epätasaisesti siten, että vauraammat maat ovat saaneet niitä kehitysmaita enemmän on ollut "törkeää niin eettisesti, moraalisesti kuin tieteellisesti”. 

Syyllisten penkille jutussa joutui erityisesti USA, joka on rajoittanut rokotteisiin tarvittavien materiaalien vientiä ulos maasta. Näin Intian rokotetuotanto on pienempää kuin se olisi, mikäli niiden kauppa kävisi normaalisti. Yhdysvaltain hallintoa syytettiin jutussa jopa "siitä, että se kylpee rokotteiden yltäkylläisyydessä" ehdittyään rokottamaan 41 prosenttia väestöstään. 

Myös EU:n kerrottiin harkitsevan intialaisten auttamista lähettämällä sinne pelastuspalveluhenkilöstöä. Sellaiseen kuuluu mm. lääkintähenkilöstöä, mutta rokotteista ei HS:n jutussa mainittu. 

Arvoisa lukijani saattaa tässä kohtaa ehkä kysyä, että missä luuraa nyt professorin oma ajatus kun hän vain referoi HS:n juttua. No tietenkin siinä älyllisessä epärehellisyydessä eli ilmeisen tarkoituksenmukaisessa harhaanjohtamisessa, minkä seurauksena HS:n toimittaja jätti yhden oleellisen asian mainitsematta halutessaan syyllistää Yhdysvaltoja ja samalla koko läntistä maailmaa. 

Tarkoitan tällä tietenkin sitä, että intialaisten tragedia juontaa vain ja ainoastaan heidän uskonnollisuudestaan ja yleisestä välinpitämättömyydestään. Nyt käsillä oleva tragedian käynnistymiseenhän johti ihmisten välinpitämättömyys suosituksista, minkä seurauksena he ovat osallistuneet tartuntariskistä piittaamatta viime kuukausina suuriin uskonnollisiin ja poliittisiin tapahtumiin sekä häihin ja krikettiotteluihin.

Suomalaisen sanonnan mukaan niin makaa kuin petaa. Ja juuri näin on käynyt intialaisille. Ja täsmälleen sama koskee myös meitä suomalaisia, jotka olemme kohtuullisen hyvin välttäneet COVID-19-pandemian suhteen riskikäyttäytymistä ja päässeet sen seurauksena kohtuullisen vähällä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pitäisikö maahanmuuttajat rokottaa ennen kantasuomalaisia?
Ympäristöpaniikin lietsomisellakin on seurauksensa
Intialaisten katkeruudesta suomalaisia kohtaan

Koska rajoitustoimet kannattaa purkaa?

Ruotsi on suhtautunut muihin maihin verrattuna huolettomasti koronaviruksen leviämiseen. Taustalla voi olla moniakin syitä, mutta yksi niistä on talouden säästäminen katastrofilta.

Ruotsin strategia on sikäli toiminut odotetusti, että maassa oli tätä kirjoitettaessa raportoitu 13 216 koronavirustartuntaa ja 1 400 niistä johtuvaa kuolemaa. Tiukempaa linjaa vetäneessä Suomessa oli vastaavasti 3 489 tartuntaa ja 82 kuolemaa. Vastaavasti naapurimaamme taloudelliset vahingot lienevät jäämässä pienemmiksi kuin meillä.

Talouden paine kasvaa kuitenkin myös Suomessa etenkin palvelualoilla, mutta myös vientiteollisuudesta on kuultu huolestuneita puheenvuoroja. Asia on vakava, sillä jokainen menetetty yritys on paitsi omistajilleen ja työntekijöilleen henkilökohtainen tragedia, niin myös toipumiskykyämme koronan väistämättä aiheuttamasta taantumasta heikentävä tosiasia.

Käytännössä rajoitustoimista luopuminen johtaisi viruksen leviämisen uuteen aaltoon myös Suomessa. Näin kävi Hokkaidossa, jossa virus jo melkein kukistettiin.

Tässä tilanteessa on siten toivottava tutkijayhteisön pystyvän tuottamaan virukseen edes sen verran tehoavan lääkkeen, että sillä voitaisiin ehkäistä kuolemia. Varsinainen helpotus koittaa kuitenkin vasta sitten kun saamme rokotteen, mutta siihen menee niin kauan, että talousvahingot saattavat käydä megalomaanisiksi.

Minun nähdäkseni Suomen ja Ruotsin ratkaisujen paremmuus koronapandemian yhteydessä riippuu siitä, kuinka kauan näiden ratkaisujen saavuttaminen kestää. Siinä mielessä on lupaavaa, että ramdesvir-niminen lääke näyttäisi Chicagossa tehonneen koronaviruspotilaisiin.

Valitettavasti tieto ei perustu kontrolloituun kokeeseen, joten tehoa ei ole vielä virallisesti osoitettu. Tutkimusta ammatikseni tekevänä voin vakuuttaa, ettei tämä ole pelkästään kosmeettinen ongelma, vaan toistaiseksi meidän on aivan oikeasti pidättäydyttävä riemunkiljahduksista.

Siksi on hyvä, että WHO on jo koordinoimassa tutkimusohjelmaa, jossa suomalaisetkin ovat mukana. Siinä tehdään oikeaoppiset kokeet ramdesvirillä ja muilla mahdollisesti koronaan tehoavilla lääkkeillä.

Käytännössä Suomen kannattaa lopettaa ainakin taloudellisesti ikävimmät erityistoimensa koronavirukseen heti, jos WHO:n tutkimusohjelma osoittaa tehokkaan lääkkeen ja sitä onnistutaan saamaan riittävästi Suomessa käytettäväksi. Toivottavasti tutkimustuloksia saadaan nopeasti ja myös lääkkeiden hankinta sujuu viranomaisiltamme paremmin kuin surullisenkuuluisat maskikaupat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko koronaviruksella jälkiseurauksia?
Onko edessä tappavia ihmiskokeita?
Koronarokotteen kehittämisestä ja riskeistä

Mistä YK:n arvoton näytelmä kertoo?

Viime viikolla saimme seurata arvotonta näytelmää. Ensin YK:n terveysjärjestö WHO nimitti hyvän tahdon lähettilääkseen Zimbabwen pitkäaikaisen diktaattorin Robert Mugaben ja myöhemmin perui päätöksensä.

Robert Mukabe oli alkujaan opettaja, joka omaksui jo varhain marxilaisen maailmankatsomuksen. Hän ryhtyi vallankumoukselliseksi ensin brittien ja myöhemmin valkoisen Ian Smithin hallitsemassa Rhodesiassa.

Mugabe nousi valtaan Smithin syrjäyttämisen jälkeen vaaleissa vuonna 1980. Mustien valta ajautui nopeasti väkivaltaisiin valtataisteluihin, joissa kuoli ainakin 10 000 mustaa ihmistä. Hän saavutti kuitenkin suurta suosiota siirtämällä valkoisten maanomistajien omaisuutta mustille, vaikka sen seurauksena maan ruokatuotanto ja lopulta koko talous ja sen myötä terveydenhuolto romahtivat.

Edelle kirjoitetusta huolimatta Mugabe on toiminut monien afrikkalaisten organisaatioiden puheenjohtajana, viimeisimpänä esimerkkinä Afrikan Unionin puheenjohtajuus vuosina 2015-16. Toisin sanoen Mugabe on länsimaisittain synkästä maineestaan huolimatta arvostettu henkilö mustassa Afrikassa.

Tämä selittänee nyt nähdyn arvottoman näytelmän, sillä WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on etiopialainen vasemmistopoliitikko. Toisaalta hän on valmistunut tohtoriksi brittiläisestä yliopistosta, joten hänen ajatteluunsa olisi voinut kuvitella kasvaneen länsimaista ajattelua.

Tässä mielessä Mugaben nimitys herättää kysymyksen siitä, onko afrikkalaisessa kulttuurissa ja käyttäytymiskoodistossa jotain sellaista, mikä selittää maanosan synkeää historiaa ja nykytilaa. Vai oliko nimityksen taustalla Ghebreyesuksen vasemmistolainen maailmankatsomus?

Niin tai näin, on vaikea kuvitella, että Mugabe tai joku muu hänen CV:llään varustettu henkilö olisi tänä päivänä edes tullut mieleen muille kuin afrikkalaisille tai aatteellisesti yksisilmäisille vasemmistolaisille.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Monikulttuuri ja väestöräjähdys tuottivat maailman kurjimman elinpaikan
Mitä uusi tutkimus kertoo somaleistamme?
Miksi Etelä-Sudanilla ei ole malttia vaurastua?