sunnuntai 18. lokakuuta 2020

Alkeelliset uskomukset vai tieteellinen maailmankuva - kas siinäpä vasta kysymys

Perjantain Science-lehti kertoi pikku-uutistensa joukossa siitä, kuinka afrikkalaisia korppikotkia uhkaa sukupuutto laittoman metsästyksen takia. Tuon myrkyttämällä tapahtuvan metsästyksen motiivina on taikausko: lintujen päitä pidetään nimittäin onnea tuottavina taikakaluina.

Tapaus toi mieleeni Yrjö Kokon kirjan "Neljän tuulen tie" alun, jossa saamelaismies ampuu joutsenen tehdäkseen sen kaulasta onnea tuottavan taikaesineen. En tiedä kuinka yleistä joutsenten ampuminen oli aikanaan Lapin alkuperäisasukkaiden parissa, mutta se lienee joka tapauksessa nykyisin loppunut ja maamme joutsenkanta on kasvanut niin suureksi, että kansallislintumme koristavat nykyisin lähes kaikkia järviämme. 

Nähtäväksi jää, loppuuko afrikkalainen korppikotkan metsästys ennen kuin suuret linnut on tuhottu sukupuuttoon. Ja mitä sikäläiset ihmiset sen jälkeen tekevät ylläpitääkseen sitä satumaista onnea, joka heidän kohdalleen on taikakalujen ansiosta langennut. 

* * *

Edelle kirjoittamani anekdootit kertovat meidän suomalaisten kannalta käsittämättömästä menneestä maailmasta. Tai no, kyllähän mekin ainakin lapsena innostuimme löytäessämme neliapilan, mutta epäilen vahvasti, ettei kovin moni tainnut sellaisen löydettyään ajatellut onnensa muuttuneen millään tavalla. 

Tämä johtuu tietenkin siitä, että me elämme sivistyneessä yhteiskunnasta, jossa perusteettomat uskomukset ovat joutuneet väistymään pohjaltaan tieteellisiin havaintoihin perustuvan maailmankuvan tieltä. Sekä siitä, että tämä paradigman muutos on johtanut kierteeseen, jossa tosiasioihin perustuva kehitys on vahvistanut taloudellista hyvinvointia, joka puolestaan on edelleen vahvistanut tieteellistä maailmankuvaa. 

Valitettavasti tämä kehitys näyttää ajoittain johtavan eräällä lailla alkeellisten uskomusten palaamiseen. Tähän viittasi viikonlopun Iltalehden jutussa entinen pääministeri Esko Aho (kepu), joka kertoi, että "liian moni ajattelee, että hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva ovat synnyttäneet taloudellisen kasvun, jonka avulla tämä systeemi pyörii. Mutta se on kuitenkin toisinpäin. Tuottavuuden nousu ja taloudellisen suorituskyvyn parantuminen ovat mahdollistaneet sen, että olemme voineet antaa näitä etuuksia ja kehittää niitä."

Ilta-Sanomissa mainittiin myös Ahon näkemys siitä, kuinka "hiljaisen enemmistön toiveet, odotukset ja tarpeet tahtovat jäädä jalkoihin... kaikenlaiset erilaiset vähemmistöjen intressit pääsevät hallitsemaan... Ihmiset, jotka menevät töihin aamulla, vievät lapset hoitoon, maksavat kiltisti veronsa, joilla on asuntolainaa, jonka takia pitää tehdä ahkerasti töitä... he pitävät yhteiskunnan pyörimässä. Tuntuu että sitä pidetään itsestään selvyytenä. Hiljainen enemmistö maksaa kuitenkin viulut, jos menee huonosti."

En ole mikään suuri Esko Aho -fani, mutta noihin kahteen lainaukseen hän on onnistuneesti tiivistänyt ne ongelmat, jotka liittyvät nyky-Suomen - ja laajemminkin länsimaiden - nykyisten vaikeuksien syihin. Eli olemme hallitusta myöden unohtaneet tosiasiat ja loogisen ajattelun siirtyen alkeellisemman ihmiselämän perusteettomista uskomuksista nousevaan politiikkaan.   

Tällaisen uskomusperusteisen politiikan kovasta hinnasta kertoi lauantaina entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok), joka totesi 1990-luvun talouslamasta, että "Suomen tilanne olisi edellyttänyt kaikilta osapuolilta puhaltamista yhteen hiileen. Sellaiseen vastuunkantoon eivät järjestöt ole ennenkään pystyneet, ja osaltaan siksi rahamaailman suhtautuminen suomalaisten lainanmaksukykyyn oli heikko."

Olisi hyvä, jos maamme nykyisessä hallituksessa pääministeri ja valtionvarainministeri kuuntelisivat aiemmissa liemissä keitettyjä edeltäjiään ja ottaisivat onkeensa heidän sanomansa, analysoisivat sitä loogisuudesta tinkimättä ja tekisivät sen jälkeen johtopäätökset siitä, kuinka toimien nykyinen pandemian seurauksena pahentunut talouskriisimme voidaan ratkaista. Sen sijaan, että ajetaan uskomuksiin perustuvia ideologisia ratkaisuja huudellen matkalla hävyttömyyksiä niille, jotka kuitenkin luovat ne taloudelliset edellytykset, joiden varassa nousemme jos olemme noustaksemme.   

Tätä ajattelua tukemaan Sanna Marinin (sd) kabinetti voisi ottaa analysoidakseen vaikkapa Luonnonvarakeskuksen äskettäisen raportin, jonka mukaan biotalouden tuotos oli vuonna 2019 noin 75 miljardia euroa, mikä oli noin 16 prosenttia koko kansantalouden tuotoksesta. 

Tuosta tuotoksesta  pääministerin yhteiskuntavastuuttomaksi mollaaman metsätalouden osuus oli suurin 35 prosentin eli noin 26 miljardin osuudella. Se saavutettiin työvoimapanoksella, joka oli vain noin viidennes koko biotaloussektorista. 

Siten juuri metsätaloudessa työn tuottavuus oli erityisen korkea ja sitä kautta sen tuottama taloudellinen panos maamme hyvinvoinnin eteen poikkeuksellisen suuri.  Joku muu kuin alkeellisiin uskomuksiin maailmankuvansa perustava päättäjä voisi kutsua sitä korkeaksi yhteiskuntavastuuksi sekä vielä erikseen kiittää hyvin tehdystä yrityksen johtamisesta ja työstä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka moralisoiva jumala syntyi?
Onko ihmisissä ja kulttuureissa eroja?
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?

5 kommenttia:

  1. "biotalouden tuotos oli vuonna 2019 noin 75 miljardia euroa, mikä oli noin 16 prosenttia koko kansantalouden tuotoksesta.
    Tuosta tuotoksesta pääministerin yhteiskuntavastuuttomaksi mollaaman metsätalouden osuus oli suurin 35 prosentin eli noin 26 miljardin osuudella."

    Nyt taisi mennä vähän pieleen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Prosenttilasku mielestäni oikein.

      Poista
    2. Jos Samin mielestä meni vähän pieleen, niin ehkä Sami vähän korjaa?
      Ja kertoo mikä se meni vähän pieleen?

      Poista
  2. Käsitys että "logiikka" olisi jotakin joka läpäisisi koko maailman, tai että "tiede" olisi jokin ylihistoriallinen ilmiö, ovat ylimittaisilla yleiskäsitteillä noidutun ymmärryksen harhoja.

    Logiikka, oppi päättelyn säännöistä, on pelkkää muotoa. Sillä on yhtä vähän sisältöä kuin musiikin sävelillä semanttisia merkityksiä. Logiikka on vain työkalu -- ja sillä tehdään eri tarpeisiin erilaisia asioita.

    Luonnontieteissä on "ihmisestä riippumattoman todellisuuden" ilmiöitä tutkimalla eurooppalaisella uudella ajalla kasvatettu valtavasti todellisuudenhallintaa. Kuitenkin jo "ilmiön" irtileikkaaminen todellisuuden aika-avaruusjatkumosta on toimenpide joka ei perustu logiikkaan. Käsitteet "alku" ja "loppu", jotka rajaavat "ilmiön", eivät sijaitse todellisuudessa, vaan ihmisen korvien välissä.

    Ja kun mennään päälleliimaamaan näitä työkaluja sellaiselle kokonaiselle ajattelun alueelle, joka on pelkästään ihmisen korvien välissä, kuten "talousopit" ovat, kyseessä on todellakin pikemminkin oman aikamme kaikkein hirvittävin taikausko kuin mitään millä on tekemistä minkään hallittavan ilmiömaailman kanssa. "Talouden" kaikki järki, sikäli kun sellaisesta ylimalkaan voi puhua, on systeemistä järkeä, joka pätee vain omien reunaehtojensa pienessä piirissä.

    Talousjärki naulaa oman tapahtumakoordinaatistonsa nollapisteen siihen missä "taloudellisen toimijan" omaamat voimavaraukset fokusoituvat. Ne vääristävät koordinaatistot niin ettei mitään yhteistä tarkastelupistettä, josta syyt ja seuraukset asettuisivat samaan järjestykseen, voida asettaa.

    Talousajattelijoista Hayek on mielestäni käsitteellistänyt selvimmin talouslogiikan epäyhtenäisyyden ongelman. Hän puhuu "hajautetun järjen systeemistä". Mutta tällainen logiikan puutteen tunnustaminen ei auta hallitsemaan todellisuutta, se voi vain auttaa ymmärtämään miksi "talous" ei voi toimia samalla tavalla kuin "tiede".

    "Taloudessa" siitä, että jokainen toimija toimii oman parhaan etunsa ja ymmärryksensä mukaan, ei suinkaan seuraa se, että asiat muuttuisivat yleisesti ottaen paremmiksi. Päinvastoin. Talouden numerot voivat näyttää loiistavia tuloksia vaikka kolmasosa kansasta kuolisi nälkään tai tauteihin. Juuri tällaisessa tilanteessa me nyt elämme.

    Ja suorastaan huvittavaa on kaivaa tähän tilanteeseen neuvoja miehiltä jotka hoitivat 90-luvun suuren laman miekalla jonka haavat eivät sitten koskaan umpeutuneet.

    VastaaPoista
  3. "En ole mikään suuri Esko Aho -fani..."

    En ole minäkään: "Valtiopetos - salainen EMU-varauma", http://jormajaakkola.fi/EMU-petos

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!