lauantai 24. lokakuuta 2020

Paljonko SARS-CoV-2 tappaisi ihmisiä pohjoismaissa, jos se saisi levitä vapaasti?

Koronaviruspandemiasta kertoviin uutisiin tulee lähes aina yleisökommentteja, joissa väitetään SARS-CoV-2-viruksen torjuntatoimien olevan tarpeettomia. Siksi tein pienen laskutoimituksen asiaa selventääkseni. 

Oletuksena laskelmalleni on se, että Suomen, Tanskan ja Norjan tilastot tartunnoista ja kuolemantapauksista olisivat kohtuullisen luotettavia. Tämä lienee varsin todennäköistä. 

Laskelmassa määritin kunkin maan kuolleisuuden siellä koronavirukseen kuolleiden ja tartunnan välisenä osamääränä. Näin laskien Suomessa kuolisi 2,4 prosenttia tartunnan saaneista. Norjan ja Tanskan vastaavat kuolleisuusfrekvenssit olisivat 1,6 ja 1,8 prosenttia. Näiden väkiluvulla painottamaton keskiarvo on 1,95 prosenttia (kaikkien kolmen väkiluku on käytännössä sama, joten painotus muuttaisi tulosta vain vähän).

Jos nyt kerrotaan tuo keskimääräinen kuolleiden osuus sairastuneista kunkin maan väkiluvulla saadaan Suomessa, Norjassa ja Tanskassa pandemian aikana kuolevien lopulliseksi määriksi 107 000, 106 000 ja 113 000 ihmistä. Tämä siis sillä oletuksella, että jokainen ihminen saa lopulta tartunnan ja kuolee siihen yhtä todennäköisesti. Näin ei tietenkään ole, vaan osa ihmisistä jää joka tapauksessa ilman tartuntaa ja taudin vakavuuskin vaihtelee.

Olettakaamme siten, että puolet väestöstä saisi tartunnan, eivätkä jo tartunnan saaneet eroaisi kuolleisuudeltaan myöhemmin viruksen saavista. Näillä oletuksilla laskettuna kolmen pohjoismaan kuolleisuudet olisivat hieman yli 50 000 ihmistä maata kohti, mikäli viruksen annettaisiin levitä vapaasti. 

Se olisi kansallinen katastrofi ja noin tuhatkertainen tyypilliseen influenssaan verrattuna. Siis aivan eri suuruusluokkaa kuin laskutoimitukseeni kuviteltavissa olevat mahdolliset virheet yhteensä.

Laskelmani tulosta on lisäksi pidettävä pikemmin ala- kuin yläestimaattina, sillä viruksen levitessä vapaasti romahtaisi terveydenhuolto, jolloin vakavasti sairastuneiden hoito jäisi nykyistä huonommaksi ja kuolleiden suhteellinen määrä kasvaisi merkittävästi. Siten kuolleiden määrä nousisi mitä todennäköisimmin oleellisesti suuremmaksi kuin edellä esittämäni 50 000 ihmistä.

On siis aivan selvää, että pandemian pysäyttämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat oikeutettuja, mikäli pidämme ihmiselämää ensisijaisena arvona suhteessa talouteen. Loputtomasti näin ei kuitenkaan voida tehdä, vaan jossain vaiheessa yhteiskunnan kantokyky lakkaa. 

Siksi meidät pälkähästä päästävän rokotteen kehittämiseen on syytä satsata - ja näin myös tehdään. Maailmalla on tällä hetkellä yhteensä yli 180 rokotuksenkehitysohjelmaa. Toivon mukaan niistä mahdollisimman moni, tai edes yksi, tuottaa sellaisen rokotteen, joka myös tehoaa virukseen ja on käyttäjälleen turvallinen. Ja jonka tuotanto saadaan nopeasti laajamittaiseksi.

Kuriositeettina mainittakoon, että laskin myös sen, miten koronaan leväperäisesti suhtautunut Ruotsi on tilastoinut omat tartuntatapauksensa. Siellä on tilastojen mukaan kuollut peräti 5,4 prosenttia tartunnan saaneista, mikä on 2,8 kertaa enemmän kuin muissa pohjoismaissa. 

Tämä tarkoittanee sitä, että länsinaapuri on jättänyt tilastoimatta noin 64 prosenttia sairastuneistaan, sillä ei liene uskottavaa, että länsinaapurimme terveydenhuolto olisi onnistunut pelastamaan vain noin joka kolmannen sellaisen potilaan, joka olisi saatu hoidetuksi muissa pohjoismaissa. 

Merkittävää on myös se, että laumasuojaan ruotsalaisilla on kuitenkin vielä niin pitkä matka, ettei maa ehdi saavuttaa sitä ennen kuin se synnytetään rokotteen avulla. Siten muihin pohjoismaihin verrattuna "ylimääräiset" kuolleet ovat olleet siellä turhia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hätkähdyttävät koronatilastot
Onko koronaviruksella jälkiseurauksia?
Koronaviruksen tulevaisuus

10 kommenttia:

  1. Muuten ansiokkaassa analyysissään jää mielestäni hieman avoimeksi tarkoittaako Professori määritelmällään "tartunnan saaneet" kaikkia viruksella infektoituneita, vai ainoastaan sellaista painotettua osajoukkoa jota on testattu jo olemassaolevien koronaoireiden vuoksi?

    Uutistoimisto AP:n mukaan Lokakuun alussa Maailman terveysjärjestö WHO muutti arviotaan koronataudista vähemmän vaaralliseen suuntaan. Koronaviruksen ns. fatality rate eli kuolleiden osuus sairastuneista laskettiin aiemmasta 0,6 prosentista 0,14 prosenttiin. Normaalin flunssan kohdalla luku on 0,1 prosenttia."

    Lasketaan: Maailmassa on noin 7800 miljonaa ihmistä, tästä 10% 780 miljoonaa ihmistä, kuolleita on 1,062 miljoonaa. 1,062/780 = 0,14%. eli SARS-CoV-2 on letaaliudeltaan samaa luokkaa influessan kanssa. Näin kertovat tuoreessa WHO:n tiedotustilaisuudessa heidän johtajiensa antamat, WHO:n tiedottajan vahvistamat ja AP:n uutisoimat luvut.

    Vähättelemättä yhtään taudin vaarallisuutta riskiryhmille totean, että Professorikin erehtyi tässä puheenvuorossaan vertaamaan mansikoita banaaneihin. Ei toki yksinään, vaan tämä on mielestäni ollut nähtävissä systemaattisena virheenä asiasta käytävässä keskustelussa koko epidemian ajan.

    Käänteisenä (karrikoituna) analogiana voitaisiin pitää vaikkapa haimasyövän tappavuutta. Sen kuolinennustehan on 97.5% viiden vuoden sisällä. Se tappaa siis maailmassa 7.6 miljardia ihmistä seuraavan 5 vuoden ennusteen mukaan. Ainakaan väestöräjähdyksestä ei tule ongelmaa...

    Vai olikohan tässä analogiassani kuitenkin joku perustavaa laatua oleva virheolettama?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laskelma perustui oletukseen siitä, että Suomessa, Norjassa ja Tanskassa testaus olisi niin kattavaa, että käytännössä kaikki tartunnan saaneet olisi löydetty. Jos näin ei ole, vaan tartunnoista olisi löydetty esimerkiksi vain joka kymmenes, olisi esittämäni luvut jaettava kymmenellä eli Kuolleita tulisi ilman toimenpiteitä siis noin 5 000.Mikään tiedossani oleva fakta ei kuitenkaan tue näin huonoa testauskattavuutta.

      Poista
  2. Niin, olisi mielenkiintoista jos korona kuolleisuudet suhteutettaisiin jokaisen maan influenssa kuolemiin.

    Toinen mikä ihmetyttää on etelä euroopan suuri kuolleisuus verrattuna pohjoismaihin vaikka rajoitukset ovat olleet ihan eri luokkaa siellä.

    VastaaPoista
  3. Olenko väärässä jos sanon, ettei taudin välitöntä tappavuutta verrattuna muiden -- jonkin nyt näkyvän yhteisen piirteen vuoksi "vastaavina" pidettävien -- tautien aiheuttamiin kuolemiin voida vielä tässä vaiheessa millään varmuudella ennustaa tai laskea.

    Johtuen ihan siitä, ettemme tiedä edes sitä onko kysymyksessä ylimalkaan sellainen taudinaiheuttaja jollaisista maailmalla on kokemuksia. Emme tiedä onko kyseessä virus jollaisia "luonto" yleensä tuottaa, vai onko kyseessä jossain ihmisen laboratoriossa luotu epäömuodostuma.

    Emme siis esimerkiksi tiedä taudin pitkäaikaisvaikutuksia. Esimerkiksi HIV:n puhkeaminen AIDS:n asteelle vie yleensä kahdeksan - kymmenen vuotta. Ja kuten HIV:n aikanaan kartoittanut ja työstään Nobel-palkinnon saanut ranskalaisvirologi totesi, hän päättelee nyt pandemian aihuttaneen viruksen laboratoriotruoteeksi nimenomaan viruksen sisältämän HIV-geenipätkän vuoksi.

    On siis vähän hullua herätällä kysymyksiä -- tai ylläpitää nykyistä kaikenlaisten väheksyjien ja varotoimia aggressiivisesti vastustavien vouhottajien "keskustelua" -- kokoamalla tilastotietoa nykyisen sairastuvuuden phjalta. Vaikka sekin tieto puolustaa kaikkien mahdollisten varotoimien välttämättömyytträ, sekin saattaa ola vasta jäävuoren huippua.

    Olenko aivan väärässä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et ole aivan väärässä. Sen sijaan mainitsemasi nobelisti ei ole enää aikoihin ollut vakavasti otettava tutkija. Hänellä rupesi ns. viiraamaan pian palkinnon jälkeen.

      Poista
  4. Näissä laskelmissa kannattaa muistaa, että erittäin iso osa koronakuolemista on tapauksia, joissa lähtölaskenta oli jo alkanut. Hoitokodeissa muutenkin vaan odotetaan, koska asiakas vaihtaa hiippakuntaa ja niin edelleen. Lisäksi koronakuolemiksi tilastoidaan jopa terminaalivaiheen syöpää sairastavat, jotka nyt sattuivat saamaan positiivisen testituloksen.

    Toisaalta tiukimman lockdownin aikana liikennekuolemat esim. Usassa vähenivät ja Suomessakin oli merkittävästi vähemmän kausi-influenssaan kuolleita.

    Ainoa luku mitä kannattaa tässä kohtaa tuijottaa, on kokonaiskuolleisuus. Se ei ole tainnut missään maassa nousta niin dramaattisesti että hysterialle olisi mitään syytä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lisäksi ne rajoitukset, joihin koronaviruspandemian vuoksi on ryhdytty, ovat todennäköisesti vähentäneet muidenkin tautien tartuntoja.

      Poista
  5. Etelä-Euroopan tarttuvuutta lie lisännyt siellä vallalla oleva latinokulttuuri johon kuuluu fyysinen lääppiminen, yhteisöllisyys sekä ennen kaikkea se, että samassa ruokakunnassa asuu useampi sukupolvi. Tarttuvuuden noustessa myös sairastuvuus ja kuolleisuus tottakai nousee.

    Kyseisissä maissa - tosin myös Suomessa - ovat riskiryhmät saaneet ilmaisen flunssapiikin vuosittain, joka osaltaan vääristää ns. luonnollisen poistuman vaikutusta populaatioon. Myös vuoden 2019 kausi-influenssa oli poikkeuksellisen heikko ja kasvatti osaltaan "jatkoajalle" päässeitä. Sitten kun tulee tälainen uusi variantti, jolle ei ole rokotetta käy niin kuin kävi - usean vuoden joukko menee kerralla ja luvut ovat rumia.

    Juurikin kokonaiskuolleisuus ratkaisee. Nykytilanne Ruotsissa näyttää ihan loogiselta. Edelleenkään epidemiaa väheksymättä totean että muistaako kukaan edellisinä syksyinä lehdistön revitelleen etusivuillaan ja pitäneen päivittäisiä laskureita montako ihmistä on kumulatiivisesti kuollut influenssan jälkitauteihin vaikka luvut olisivat voineet olla jopa nykyisiä säväyttävämpiä? En minäkään.

    Iltapäivälehtiä luotettavampaa dataa voi käydä itse lukemassa verovaroin kustannetulta ja klikkiotsikoista riippumattomalta tilannesivustolta.

    VastaaPoista
  6. Eihän keväällä testattu Suomessa kuin vakavasti sairastuneet, eli tilastot on aivan vääeistyneet. Vasta syksyllä on testattu laajasti.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!