lauantai 9. toukokuuta 2015

Turvapaikanhakijat haastavat hallitusneuvotteluiden sopeuttamisohjelman

Helsingin sanomat otsikoi tänään, että hallitusneuvottelijat ovat valinneet kovan linjan. Perusteena väitteelle käytetään neuvottelijoiden päätöstä löytää julkiselle sektorille kuuden miljardin euron sopeutukset.

Tämä linja on yksimielinen, minkä voi päätellä esimerkiksi edellisen hallituksen pääministeri Alexander Stubbin toteamuksesta: "edellisen hallituksen kanssa kesti neljä vuotta saada yhteinen tilannekuva. Nyt meillä kesti tunti ja 14 minuuttia".


Supistuksia pohdittaessa on muistettava, että meillä on kolmenlaisia menoja. Ensimmäiset liittyvät yhteiskunnan toimintaedellytysten turvaamiseen, ja niiden on oltava kunnossa kaikissa tilanteissa. Näitä ovat esimerkiksi turvallisuusasiat. 

Seuraavan luokan menot ovat ns. jaettavaa kakkua kasvattavat menot. Niitä ovat esimerkiksi tutkimus ja koulutus. Niiden toiminnan heikentämisen seurauksena tuhoamme tulevaisuuttamme.

Kolmannen, ja suurimman, ryhmän muodostavat erilaiset hyvinvointipalvelut. Niiden piirissä on monenlaisia asioita lasten ja vanhusten hoidosta terveydenhoitoon ja kehitysapuun. Niistä tinkimällä heikennämme yhteiskuntamme hyvinvointia tässä ja nyt. Lisäksi näistä monet näkyvät suoraan suurten kansalaismassojen arjessa.

Kaikkien kolmen osalta on huomattava, ettei jaettu euromäärä ole sama kuin rahoille saatava vastine. Se tarkoittaa, että jokaiseen edellä mainittuun kohtaan voidaan tehdä kustannusleikkauksia, jos toiminnan tehokkuutta voidaan kasvattaa. 

Tästä syystä meillä on yritetty saada aikaiseksi esimerkiksi Sote-uudistusta ja taitettu paljon peistä julkisen sektorin tietojärjestelmien kehittämisestä. Tehokkuuden parantamisen kautta kun olisi mahdollista helpottaa säästöjen syntymistä.

Yksi Helsingin Sanomien pääkirjoituksista taas kertoi, että meille on tänä vuonna pyrkimässä noin 5000 turvapaikanhakijaa. Se asettaa 4000 tulijan mukaan rakennetun vastaanottojärjestelmämme pulaan. Niinpä toimittaja toteaakin hakemusten käsittelyaikojen pitenevän ja maahanmuuton kustannusten lisääntyvän. 

Ratkaisuksi pääkirjoittaja ehdottaa, että käsittelijöiden määrän nostaminen olisi halvempaa kuin tulijoiden pitkäaikainen säilöminen. Tämä pitänee paikkansa etenkin kun huomioimme, että se samalla vähentää maahan Suomeen syntyvien siteiden perusteella jäävien kehitysmaalaisten määrää.

Toisin sanoen turvapaikanhakijoiden tulvan purkamiseksi tarvitaan lisäinvestointeja tässä ja nyt, mutta samalla hallituksen pitäisi tehdä kuuden miljardin sopeutukset. Siinäpä haastetta Sipilälle ja kumppaneille.

Toisaalta edelle kirjoittamastani nousee kysymys siitä, miten turvapaikanhakijoiden määrää saataisiin pysyvästi alemmalle tasolle. Sellaiseen johtaisivat ainakin hakuvaiheessa olevien henkilöiden etujen vähentäminen, turvapaikan saamisen kriteereiden tiukentaminen ja luopuminen oleskeluluvista toissijaisin perustein. 

Parhaan käytettävissä olevan laskelman mukaan maahanmuuton suorat kustannukset ovat nykyisin 700 miljoonaa euroa. Mikäli kustannuksia aiheuttava tulijoiden virta saataisiin pysäytetyksi kokonaan, voitaisiin julkisen sektorin kuluja ajan myötä vähentää pysyvästi ainakin yli puolella miljardilla eurolla. Ja mikä parasta, tällainen maahanmuuttolinja vastaisi Suomen kansan enemmistön näkemystä.

Tämä on vajaa 10%  hallitusneuvottelijoiden kovasta sopeutustarpeesta - ihmettelen syvästi mikäli hallitusneuvottelijoilla on varaa ohittaa tällainen säästökohde ja leikata sen sijaan esimerkiksi koulutuksesta tai vanhusten vaipoista. Samalla syntyy lisäsäästöjä esimerkiksi maahanmuuttajien rikollisuuden vähenemisestä - tai ainakin sen määrän pysähtymisestä nykytasolle.

Ja onhan meillä toinenkin ikään kuin ilmainen säästökohde. Se on tietenkin kehitysapu, johon käytämme vuosittain yli miljardi euroa - tai siis 800 euroa per tavallinen lapsiperhe eli lähes 20% tarvittavasta sopeutustarpeesta. 

En ehdottaisi tästä tinkimistä, mikäli rahalle saataisiin vastinetta, mutta kuluneet vuosikymmenet ovat jo osoittaneet, ettei kehitysapuun syydetylla rahalla saada kehitysmaiden omaa taloutta käyntiin - usein päin vastoin. Siten se ei myöskään vähennä tänne pyrkivien kehitysmaalaisten tulvaa.

Edellisen kohdan tavoin ihmettelen syvästi, mikäli hallitusveuvottelijoilla on varaa ohittaa tällainen säästökohde ja leikata sen sijaan esimerkiksi homekoulujen korjaamisesta, tutkimuksesta tai poliisien määrästä syrjäkylillä. 

Maahanmuuton ja kehitysavun yhteenlaskettu potti julkisen talouden säästötalkoisiin voisi teoriassa nousta siis noin 1,7 miljardiin euroon. Se olisi yli neljännes koko sopeutustarpeesta. 

Näin suuri säästö ei tietenkään ole realismia, mutta jos molemmat menoluokat saataisiin supistettua edes neljänneksellä, saavutettaisiin sopeutustavoitteesta jo suunnilleen seitsemän prosenttia. Ja tämä siis ilman, että suomalaisen yhteiskunnan toimintaedellytyksiä tai sen kansalaisten turvaverkostoja heikennettäisiin millään tavalla.

Jäädään siis odottamaan Sipilän ja kumppanien ratkaisuja. Toivottavasti he tekevät järkeviä linjauksia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

8 kommenttia:

  1. Sen verran täsmennän, että kehitysapuun lasketaan myös turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten maahantuloon liittyviä kustannuksia. Kehitysapuun meni "vain" noin 900 miljoonaa euroa. Laskentatavasta on olemassa joku OECD:n ohjeistus, jota Suomikin noudattaa.

    Suomen pitää määrätietoisesti järkiperäistää maahanmuuttopolitiikka ja pyrkiä minimoimaan kaikki mahdolliset vetotekijät.

    Viisainta olisi tehdä remontti kertarysäyksellä kuin ruveta pelleilemään ns. juustohöylällä. Tulevalla hallituksella on tähän kaikki mahdollisuudet ja uskon, että tarvittava poliittinen rohkeuskin löytyy.

    Tämä tietysti aiheuttaa tietyissä piireissä primitiivireaktioita, mutta antaa vihervassarien ja suvaitsevaiston kiljua. Ei siitä saa provosoitua, jos haluavat "harrastaa" niin maksakoot ihan itse "harrastuksistaan".

    VastaaPoista
  2. On myös huomattava, että turvallisuusasiat ja maahanmuutto liittyvät yhteen. Maahanmuuttoa rajoittamalla edesautetaan turvallisuutta, tätäkin kautta syntyy säästöjä. Tanskan turvallisuuspoliisi julkaisi selvityksen Kööpenhaminan terroriteoista. On huomattava, että kaikki terroriteot, jotka lännessä (Bryssel, Sydney, 2 kertaa Pariisi, Toronto, Kööpenhamina, Garland Texas,) ovat olleet sellaisten henkilöiden tekemiä, jotka jo ovat turvallisuusviranomaisten seurannassa. Resursseja vaativaa palvelua. Onpa meillä kuinka hyvä turvallisuuspalvelu tahansa, se voi vain osittain suojella länsimaissa harjoitetun maahanmuuttopolitiikan seurauksilta.

    Poliitikot pyrkivät koko ajan lykkäämäan sitä ajankohtaa, jolloin he alkaisivat perua sitä uhkapeliä, mitä he käyvät kansalaistensa turvallisuudella. Islamilaisista maista tuleva maahanmuutto on turvallisuusriski. Taiteilija Uwe Max Jensen ehdotti Jyllands Postenissa, että antakaa juutalaisten ja islam-kriitikoiden aseistautua. PET (turvallisuuspoliisi) ei pysty suojelemaan kaikkia uhanalaisia, olisi parempi, että nämä saisivat kantaa asetta, jotta pystyisivät suojelemaan paremmin itseään.

    VastaaPoista
  3. Vaikka se lienee useamman kuin yhden hallituskauden asia, niin ruotsin kielen erityisaseman purkaminen toisi paitsi oikeudenmukaisuutta, niin arvaamattomia säästöjä. Nämä säästöt ovat ilman muuta miljardiluokassa. Vähäisempänä säästönä voitaisiin myös lopettaa Ahvenanmaan täysin tarpeeton tukeminen manner-Suomen veronmaksajien varoista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä saattavat olla syitä sille, että RKP jäi ulos hallitusneuvotteluista. Varsinkin pakkoruotsikysymys.

      Poista
  4. Tulevalla hallituskaudella leikkaukset ovat välttämättömiä, mutta ne on aloitettava haitallisimmista ja turhimmista, eli maahanmuuttoteollisuudesta ja kehitysapuvaroista. Niitä on myös leikattava eniten. Se on paras vaihtoehto kaikkien Suomessa asuvien kannalta, myös maahanmuuttajien.

    Pakkoruotsin poistaminen on siltäkin kannalta hyödyllistä, että siitä säästyvät varat, aika ja energia voidaan käyttää muiden kielten opiskeluun. Ne parantavat suomalaisten tuotteiden markkinointia ja vientiä, sekä tieteellistä, teknologista ja kulttuurillista yhteistyötä muiden maiden toimijoiden kanssa, jolloin mm. suomalainen tutkimus, tuotekehitys ja tuotanto tehostuvat.

    VastaaPoista
  5. Tähän sopinee höysteeksi vähän post modernismia
    joka näkyy olevan in myös näinä päivinä.

    https://www.kepa.fi/uutiset/9929

    Ilkka

    VastaaPoista
  6. Paljonko maksaa vuodessa maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus ja vieraskielisten perusopetus? Kuinka suuret ovat kustannukset siitä, että hallintoon on palkattu erilaisia monikulttuurisuusasiantuntijoita? Parhaalla tahdollakaan noita menoja ei voi pitää investointeina.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!