keskiviikko 6. toukokuuta 2015

Metsänomistajat tukevat Suomen raskasta metsäteollisuutta

Suomi vaurastui metsäteollisuuden varassa. Erityisen merkittävää viimeisen sadan vuoden aikana on ollut raskas paperi- ja selluteollisuus. Niistä paperin valmistus on nyt ajautunut vaikeuksiin, mutta sellun tekeminen, bioenergia ja vielä uudemmat innovaatiot tarjoavat uusia vaihtoehtoja, joihin on tartuttu innokkaasti.

Aiemmin raskasta metsäteollisuutta harrasti Suomessa suuri joukko yrityksiä, mutta myöhemmin tämä joukko on fuusioiden ja yrityskauppojen seurauksena supistunut muutamaan. Merkittävimpiä ovat UPM-Kymmene, Stora-Enso ja Metsä Group -ryhmä.

UPM-Kymmene ja Stora-Enso ovat viime aikoina katsoneet tiukasti halvempien tuotantokustannusten maihin. Eukalyptus raaka-aineena kiinnostaa, vaikka Metsälehti kertoikin jokin aika sitten, että sen hinta on lähestymässä suomalaisen koivun tasoa.

Samalla puun käyttö on Suomessa vähentynyt niin, että siitä suuri osa uhkaa jäädä kokonaan käyttämättä. Tässä tilanteessa onkin luonnollista, että Suomeen on syntynyt päätös rakentaa uusi jättimäinen biotuotetehdas. Ja että kyseessä on kotimaisten metsänomistajien hallitseman Metsä Groupin hanke.

Toinen esillä ollut hanke on Kuopioon rakennettava jättimäinen sellutehdas. Eilen kuulimme, että MTK on mennyt mukaan siihenkin. Näin se tahtoo luonnollisesti varmistaa suomalaisten metsänomistajien puumarkkinat pitkälle tulevaisuuteen. Kuopion tehtaalla on kuitenkin pitkä matka toteutuakseen, koska sen takana ei ole maamme suuria metsäjättejä, vaikka kylläkin yksi vanha metsäteollisuussuku eli Björnbergit löytyykin.

Näin tavallisena suomalaisena minua hiukan huolestuttaa se, etteivät Suomessa syntyneet ja meille sadan vuoden ajan vaurautta luoneet metsäteollisuusyritykset ole enää kovin kiinnostuneita kotimaastaan vaan investoivat muualle. Tarkoitan UPM-Kymmeneä ja Stora Ensoa, vaikka eivät nekään ole kokonaan Suomea jättämässä.

Toki raaka-aineiden eli metsän olemassaolo houkuttelee uusia yrittäjiä, kuten Kuopion tapaus osoittaa, mutta niiden toimintaedellytykset pääomavaltaisella alalla eivät välttämättä ole parhaat mahdolliset. Ongelmia voi syntyä erityisesti silloin, jos nykyinen sellun ja uusien biotuotteiden buumi ajautuu jossain vaiheessa laskusuhdanteeseen.

Onko silloin edessä Suomessa toimivan metsäteollisuuden ajautuminen ulkomaisiin käsiin? Jos näin, niin miten se vaikuttaisi suomalaisten hyvinvointiin?

Vai tulevatko suuret metsäyhtiöt hätiin ja ostavat tehtaan itselleen. Ainakin metsänomistajien hallitsema Metsä Group joutuisi vakavasti harkitsemaan peliin puuttumista. Sen sijaan kahden muun jätin kiinnostus saattaisi ainakin niiden nykylinjausten valossa olla vähäistä.

Niin tai näin, ollaan kuitenkin tyytyväisiä metsäteollisuuteen uudelleen virinneestä investointiaallosta. Sitä tarvitaan kipeästi juuri nyt kun talouskavumme on hiipumassa Euroopan heikoimmaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Saksan presidentti avasi tien Suomen vaurastumiselle
Pyttipannuprotestista tuottajien omaan aktiivisuuteen
Vuoristoniluri luo Suomelle kilpailuetua 


5 kommenttia:

  1. Tämähän on ollut tiedossa jo kauan; en itse ole runollinen ihminen, joten lainaan erään runoilijan mainiota tekstiä,
    erään melko tunnetun laulun sanoin: "On maamme köyhä, ja siksi jää"

    VastaaPoista
  2. Nämä uutisethan ovat todella hyviä muidenkin kuin metsänomistajien näkökulmasta. Todennäköisesti Finnpulp tarvitsee ulkomaalaisia rahoittajia, mutta mitä sitten? Se tuo työtä ja toimeentuloa isolle joukolle suomalaisia. Ja kun tunnetusti verottaja on käsi pitkällä joka liikahduksesta hankkeella voi olla ainoastaan myönteinen vaikutus Suomelle.

    Hienopaperilla on markkinat vähentymään päin mutta havusellulla on kysyntää. Eikä nykyinen ilmastokoohotus ainakaan pienennä sitä. Pakkausmateriaalille on aina kysyntää niin kauan kuin talous kehittyvissä maissa kasvaa.

    Vielä jos Kemijärvelle suunniteltu tehdas toteutuisi niin, kyllä kansantaloudessa tapahtuisi merkittävä nousu, ainakin kyseisillä alueilla.

    Puuta meillä piisaa vaikka vielä enemmällekkin investoinneille. Kuitupuun kysyntä kun on ko. alueilla olematonta ja hinta sen mukaan tajuttoman halpa yleiseurooppalaisen mittapuun mukaan. Nousuvaraakin on reilusti.

    Mutta eikö olekin erikoista että metsäteollisuus ry. valittaa vuodesta toiseen puun liian korkeaa hintaa ja samaan aikaan suunnitteilla on kolme jättimäistä tehdashanketta metsäteollisuuteen? Jossain mättää.

    Jos tämä ilmastohype jatkuu niin silloin näillä tehtailla ei ole hädän päivää. Ja mitä sitten vaikka ne myytäisiinkin ulkomaille kunhan ne vaan ovat toiminnassa. Silloin kuitenkin merkittävä osa tuloksesta säilyy Suomessa, jos ei muuten niin työpaikkona ja metsäverotuksessa.

    VastaaPoista
  3. Kappas, nyt lipilaaritkin ovat työntämässä lusikkaansa jeesustelukeittoon:

    http://mediaseuranta.blogspot.fi/2015/05/kansan-uutiset-oikeiston-ajatuspaja.html

    Njoo, jos jollakulla on tähän saakka ollut epäilyksiä siitä, että ryöstökapiittalistit ja punaviherhörhöt ovat ainakin tämän asian osalta todellakin löytäneet toisensa, niin voi kysyä, että mitä todisteita tästä vielä kaipaatte? Need say more?

    -G-mies-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei oikein liity aiheeseen, mutta olipas väsynyt kirjoitus. Vai että maahanmuuton hyötyjä pitäisi verrata oikein biljoonan dollarin seteleihin - vaikka olen kyllä samaa samaa mieltä, sillä eihän sellaisia tosiaankaan ole olemassa.

      Poista
    2. Off-topicia toki, sori. Mutta oli taas sen luokan aivopieru, etten malttanut olla linkkaamatta. Eihän niitä biljoonan dollarin seteleitä todellakaan ole olemassa-ainakaan vielä. Vaan tiedä vaikka vielä tultaisiin näkemään (esim. edellä mainittujen ryhmien toimesta) talouskehitystä, jossa sellaisiakin alkaa tulla vastaan? Tai jospa kyse olikin Zimbabwen dollareista? ;)

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Zimbabwen_dollari

      -G-mies-

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!