torstai 14. toukokuuta 2015

Etelämantereen jäähyllyt sulavat, mutta lämpeneekö manner?

Helsingin Sanomat kertoo, että Antarktiksen rannikolla meren päällä olevat jäähyllyt sulavat nyt nopeasti. Osa on jo sulanutkin.

En epäile lainkaan itse sulamisuutista. Sen sijaan samassa jutussa kerrotaan Etelämantereen lämpötilan nousseen viime aikoina valtavan nopeasti: 2,5 astetta puolessa vuosisadassa. Asia kiinnosti minua, joten eipä muuta kuin katsomaan asiaa GISS:in sivuilta.

Ajattelin, että asia selviäisi yksinkertaisimmin katsomalla mantereen keskeltä, eli Amundsen-Scotin asemalta saatavissa olevia lämpötilatietoja. Nehän löytyvät täältä, josta seuraava kuvakaappaus.


Ainakaan mantereen keskiosan lämpötila ei siis näytä nousseen lainkaan vuodesta 1957. Pikemminkin päin vastoin. Uutinen koko mantereen lämpenemisestä on siis silkkaa potaskaa, kuten vähän arvelinkin jo HS:n uutista lukiessani ja päättäessäni tarkistaa sen lämpötilafaktat. Tai no, ei se ollut pelkkä arvelu, vaan pikemminkin muistikuva.

Itse sulamisuutisessa puhuttiin kuitenkin Larsen C -nimisestä jäähyllystä eikä mantereen keskiosasta. Se taas on yksi monista mannerta kiertävistä jäähyllyistä ja nimenomaisesti sen pitkän kohti Etelä-Amerikkaa kurottavan niemekkeen kyljessä.

Arvelinkin seuraavaksi uutisessa tarkoitetun, että Larsen C:n lämpötila on noussut nopeasti. Onneksi GISS:in sivustolla on oikein oma lämpötilasarja myös Larsenille, josta asian voi tarkistaa helposti. Seuraava kuvakaappaus on siis Larsenin lämpötilasarjasta GISS:in sivustolta.


Mitenkäs se menikään. Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Näppäimistöni jäätyi.

Näppäimistöni toimintakyvyn palauduttua etsin vielä kolmatta lämpötilasarjaa tuolta alueella ja löysin Faraday-aikasarjan. Se on mitattu samalta niemimaalta ja osoittaa lämpötilan tosiaan nousseen, mutta vain 1990-luvulle asti. Sen jälkeen ilman lämpötila näyttää vakiiintuneen myös Faradaylla. Lisätään nyt tähän kuva vielä siitäkin.



Minusta on jännittävä huomata, kuinka kahden varsin lähellä toisiaan (noin 200 km) sijaitsevan mittausaseman lämpötilatiedot voivat poiketa niin hurjasti (noin kymmenen astetta) kuin kaksi edelle kopioimaani kuvaa osoittavat.

Yksinkertainen selitys lienee meren vaikutus, joka poikkeaa merkittävästi Larsenin ja Faradayn mittareiden sijoituspaikoissa. Tai sitten toisen aikasarjan lukuja on korjailtu jälkikäteen.

Vieläkin jähmeällä näppäimistöllä on tähän lopuksi kuitenkin todettava, että Helsingin Sanomain tiedetoimittaja ja mahdollisesti myös uutisen lähde Cryosphere näyttävät siis harrastaneen varsinaista laatujournalismia. Valitettavasti se ei viime aikoina ole ollut harvinaista ilmastosta puhuttaessa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaisten ilmastonmuutoshuoli ei kanavoidu käytännön toiminnaksi, mutta miksi edes pitäisi?
Kasvipeite sitoo yhä enemmän ilmakehän hiiltä
Hiilidioksidin vaikutus globaaliin ilmaston lämepenemiseen

13 kommenttia:

  1. Olisiko näissä niin 'uusissa' kuin uudestaan lämmitetyissä alarmistisissa jutuissa kyse tulevan Pariisin kokouksen lobbaamisesta. Kun taitaa tuo lämpeneminen olla jäänyt tärkeämpien asioiden alle.
    Valehteleminen on sallittua kunhan se edistää 'hyvää' asiaa ( jesuiitat, i-uskonto jne)
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukapa tietää kenenkään motivaatiosta. Hämmentävää tämä kuitenkin on ollut, kuten tähän blogiin alusta asti kirjoittamani huomiot ovat osoittaneet.

      Puhun siis ennemminkin asiasta uutisoinnista ja osin alan tutkijoiden kommenteista - en niinkään itse tehdyistä tutkimuksista, jotka lienevät ainakin pääosin ihan asiallisia. Tosin minun on vaikea mieltää pelkkien mallinnusten merkitystä, sillä olen itse sen verran "vanhanaikainen", että minusta vain mitattuun dataan voi luottaa uuden tiedon tuottajana - mallinnukset kohti tulevaisuutta ovat mielestäni parhaimmillaankin vain valistuneita arvauksia.

      Poista
    2. Vielä kuitenkin sen verran, ettei minulla ole pienintäkään epäilystä globaalien lämpötilaestimaattien tarkoitushakuisesta manipuloinnista. Tämä näkemykseni perustuu sellaisiin havaintoihin, joiden todistusvoima ylittää järkevän epäilyn rajat.

      Erityisesti nämä kaksi kirjoitustani valaisevat näkemystäni: Todisteet viittaavat tieteelliseen epärehellisyyteen ilmastonmuutostutkimuksessa? sekä Arviot globaalin ilmaston kehityksestä ovat epätarkentuneet viime aikoina ja

      Poista
  2. Oikein hyvä ja tarpeellinen kirjoitus, kiitos siitä! Antero

    VastaaPoista
  3. Mistä lienee Faradaysi kotoisin, oletko numeroloogi.

    http://berkeleyearth.lbl.gov/stations/151567

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tuossa yllä linkki, eli kuva on GISSin (NASAan kuuluva Goddard Institute of Space Sciences) nettisivuilta.

      Viittaamasi Berkeleyn aikasarja on kuukausittainen, kun taas kopioimani GISSin aikasarja koostuu vuosikeskiarvoista. Löydät halutessasi kuukausittaiset luvut myös GISS:in sivuilta, mutta niistä kuvaaja pitäisi piirtää itse, Siksi valitisin tuon vuosikeskiarvoista kertovan kuvaajan.

      Kuvia vertailtaessa on syytä huomata myös ero kuvien lämpötila-asteikoissa: se on huomattavasti harvempi Berkeleyn kuvassa. Lisäksi Berkeleyn kuvaaja ilmaisee poikkeamaa odotusarvosta kun taas GISS:in luvut alkuperäisiä mitattuja lämpötiloja. Molemmat ovat kuitenkin lähes varmasti peräisin täsmälleen samoista mittauksista.

      Niin tai näin, molemmissa näkyy samalla tavalla muutaman kymmenen vuoden lämpötilan nousu sekä sen pysähtyminen 1990-luvun jälkeen. Samoin muutamien viimeisten vuosien kylmeneminen, jota en maininnut erikseen edellä. Berkeleyn kuvassa tosin vihreä (ilmeisesti koko aineistosta laskettu regressiosuora) viiva häiritsee ihmisen silmää luoden vaikutelman lämpötilan noususta myös kuvaajan loppuosassa.

      Ja vastauksena kysymykseesi: en ole numerologi. Oletko sinä?

      Poista
  4. Voisi ehkä olla perusteltua kokeilla ja lähettää vastine helsingin sanomien yleisönosatoon ja toimitukselle ja kokeilla mitä tapahtuu.

    VastaaPoista
  5. Kaikissa kuvaajissasi lämpötila on pakkasen puolella, jolloin lumi ei sula vaan sublimoituu. Lumen vähenemisen - jos se on todellista - syynä on siis sateisuuden väheneminen.

    IPCC myönsi jo vuosia sitten, että Kilimanjaron lumihuipun oheneminen ei johdu lämpötilan noususta vaan sateisuuden vähenemisestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti sublimoituu; ja ehkäpä myös loiskiva vesi sulattaa. Ja onhan lämpötilahuippujen aikana lämpö kuitenkin plussan puolella, jolloin lumi voi sulaa ihan "tavallisestikin".

      Poista
    2. Joo mut jos keskilämpötila nousee miinus kymmenestä miinus kahdeksaan niin sulaminen ei varmasti sen takia kiihdy.

      Poista
  6. Näkyy tuolla niemimaan laitamilla jäät olevan vähän niukoilla, mutta kaikialla muualla ennätyslukemissa:

    http://neptune.gsfc.nasa.gov/csb/index.php?section=234

    Kyllähän ne GISS:n lämpötilat perustuvat vahvasti mallinnuksiin, kun niitä mittapisteitä tuolla jäätiköllä on niin harvassa.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse olen siinä käsityksessä, että nuo GISS:in sivulla olevat aikasarjat ovat todellisia mittauksia. Tosin usein jälkikäteen tavalla tai toisella korjailtuja esimerkiksi mittarin vaihdon tai mittauspisteen muutoksen takia.

      Poista
    2. Voihan ne olla oikeita mittaustuloksia, mutta kun mittapisteet ovat niin harvassa, että keskiarvot ovat hataria malleja, kun mittaustuloksia ei juuri ole.

      Pohjoisessa GISS on kyllä hylännyt monia mittausasemia, mutta jättänyt ne elämään aivan kuin ne olisivat edelleen käytössä ja korvatttu malleilla.

      Tapsa

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!