perjantai 15. toukokuuta 2015

Ristiriitainen lämpötilaestimaatti

NASA:n Goddard Institute of Space Sciences (GISS) on laskenut oman estimaattinsa viime huhtikuun globaaliksi keskilämpötilaksi. Sen mukaan se poikkesi laitoksen käyttämästä vertailuajanjaksosta 0,75 astetta. Tämä tarkoittaa, että kulunut huhtikuu on vuodesta 1880 alkaneen aikasarjan toiseksi lämpimin. Vain vuoden 2010 huhtikuu on GISS:in mukaan ollut sitä lämpimämpi.

Huhtikuun globaalista lämpötilasta on olemassa myös satelliittimittaukseen perustuva arvio. Sen mukaan kuukausi poikkesi 0,1745 astetta satelliittimittausten verrokkijaksosta. Muihin huhtikuihin verrattuna se tarkoittaa, että viime huhtikuu olisi ollut vuodesta 1979 alkaneen aikasarjan kuudenneksitoista lämpimin. Ja koko 2000-luvun neljänneksi kylmin.

GISS:in mukaan viime huhtikuun lämpötila olisi ollut 0,08 astetta kylmempi kuin kaikkien aikojen lämpimin huhtikuu. Sen sijaan satelliittimittausten perusteellä lämpötilaero viime vuoden huhtikuun ja mittaushistorian lämpimimmän vuoden 1998 huhtikuun välillä olisi peräti 0,68 astetta.

GISSin mukaan taas vuoden 1998 huhtikuussa olisi ollut 0,08 astetta kylmempi kuin viime huhtikuussa. Ja mielenkiintoista kyllä, GISS:in mukaisen ennätysvuoden 2010 huhtikuun globaali keskilämpö olisi satelliittimittausten perusteella ollut 0,32 astetta nyt kulunutta huhtikuuta lämpimämpi.

Olen aiemmin osoittanut, että ilmastonmuutoksen mittaustulokset eivät noudata sellaista logiikkaa, joka olisi selitettävissä satunnaisilla virheillä. Myös tässä vertailemani viime huhtikuun globaalin lämpötilan estimaattien vertailu on ristiriitainen. Kysymys kuuluukin, onko globaalien estimaattien tekeminen niin vaikeaa, ettei sille toistaiseksi pitäisi antaa muuta kuin akateemisen puuhastelun arvo?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Etelämantereen jäähyllyt sulavat, mutta lämpeneekö manner?
Suomalaisten ilmastonmuutoshuoli ei kanavoidu käytännön toiminnaksi, mutta miksi edes pitäisi?
Arviot globaalin ilmaston kehityksestä ovat epätarkentuneet viime aikoina
Todisteet viittaavat tieteelliseen epärehellisyyteen ilmastonmuutostutkimuksessa?

7 kommenttia:

  1. Tästä tekstistä tuli mieleen, että osaatko professori sanoa, että mitä suomalaiset kollegasi ajattelevat aiheesta vai onko niin, ettei heillä ole kiinnostusta asiaan? Media ja lehdet tietenkin toitottavat, että lämpimää on, mutta miten asiaan suhtaudutaan akateemisissa piireissä? Ainakin ilmeisesti ns. lätkämailaan suhtaudutaan ilmeisesti kriittisesti?

    VastaaPoista
  2. GISS ja muut pintahavaintosarjat perustuvat lähellä maanpinta tehtyihin mittauksiin. Satelliitit mittaavat ilmakehän keskimääräistä lämpötilaa siten, että mittausten painopiste on jossain 2-3 km korkeudella. GISS ja satelliitit eivät anna suoraan vertailukelpoista aineistoa. Satelliittien mittauksista lämpötila saadaan varsin monimutkaisten laskujen jälkeen ja monenlaisten korjaustekijöiden kautta. Vielä 1990-luvulla satelliittitulokset eivät näyttäneet minkäänlaista pitkän ajan kasvua lämpötilaan, mutta uusien korjaustekijöiden kautta muutosta on saatu aikaan. Minusta satelliitit antavat hyvin epäilyksenalaista mittaustietoa pitkiltä ajoilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pintalämpötilasarjoja on varmuudella korjailtu. Satelliitit ovat mitä ovat, mutta nekin osoittivat lämpötilojen nousua noin vuosituhannen vaihteeseen saakka. Sen jälkeen niiden nousu pysähtyi kokonaan. Pintamittausten vain hidastui, mutta tässäkin blogissa osoitetut epämääräisyydet vievät uskoa niihin. Minulta se on mennyt kokonaan.

      Poista
  3. Kaikki nuo datan korjailut haiskahtavat, pahasti. Jossain on raato mätänemässä. Jos data ei ole kelvollista ilman korjailua, ei sitä pidä käyttää lainkaan. Ei se korjaamalla parane, etenkään kun nämä korjaukset ovat Hatusta, Hanskasta tai Hihasta tempaistuja.

    Ainoa korjausliike minkä minä voin ymmärtää, on seuraavankaltainen:
    * Jos tiheässä aikasarjassa esiintyy merkittävästi poikkeava yksittäinen mittausarvo, se voidaan poistaa. Sitä ei saa interpoloida eikä muutenkaan korjata.
    * Poiston tilalle ei saa laittaa uutta lukemaa, vaan poiston pitää ilmetä datassa tyhjänä kohtana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täsmennys edelliseen:
      * Poistettu arvo täytyy säilyttää, jotta sitä voidaan arvioida tarvittaessa.

      Ja vielä kerran: mittausdata pitää aina esittää alkuperäisenä, ainuttakaan arvoa ei saa muutaa. Jälkikäsittelyssä voidaan jättää joitakin mitta-arvoja käyttämättä, mutta nämä poistot ja käsittelystä poistetut arvot täytyy tallentaa myöhempää arviointia varten. Poistojen perusteet täytyy dokumentoida kattavasti.

      Poista
    2. Jotenkin noin. Kyllä perusteltujakin korjauksia voi olla. Mutta esimerkiksi Alice Springsin datalla ei enää ole mitään uskottavuutta moninkertaisten korjailujen jälkeen.

      Poista
    3. Minun asenteeni on kotoisin järven- ja merenpohjan mittailusta tarkoituksena tehdä laskelmat ruopattavista kuutiomääristä urakkatarjousta varten. Niissä yhteyksissä tuli varsin tutuksi se, miten dataa tulee käsitellä. Sen tuossa yllä yritin saada koottua sääntöjen muotoon.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!