sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Julkisen sektorin liiat virkamiehet

Oppositiopoliitikko Juha Sipilä on havainnut, että Suomessa on liikaa virkamiehiä. Hänen mukaansa peräti 530 000 ihmistä työskentelee julkisella sektorilla. Tätä ei ole syytä epäillä, joten voin vain todeta keskustalaisen olevan oikeassa.

Kun itse kuitenkin kuulun noihin 530 tuhanteen, sallittakoon pari sanaa seuraavan hallituksen ohjenuoraksi.

Ensimmäinen huomioitava asia on se, että julkisen sektorin töitä tekee väestöstä huomattavasti suurempi osa kuin julkiselta sektorilta palkkansa saavat 530 000 ihmistä. Tarkoitan tällä niitä kaikkia ulkoistettuja työntekijöitä, kuten siivoojia tai puhelinvaihteita, joiden julkisen sektorin hyväksi tekemä työ laskutetaan yrityksen kautta veronmaksajalta.

Toiseksi olisi huomattava, että myös julkisella sektorilla ns. tehostamistoimet suunnitellaan hallintobyrokratian toimesta. Tällöin ilmeisenä vaarana on se, että irtisanomiset tehdään kunkin viraston substanssiin liittyvien työntekijöiden joukosta jättäen hallintoon kuuluvat palkansaajat edelleen toimiinsa. Kukapa itsensä saneeraisi?

Kolmanneksi tulevan hallituksen soisi ymmärtävän, että jokainen uusi hallinnollinen vaatimus - oli sen taustalla kuinka hyvä tarkoitus tahansa - vaatii myös julkisella sektorilla tekijänsä. Tällöin virastolla on kaksi mahdollisuutta: joko rasittaa näillä tehtävillä viraston varsinaista tarkoitusta hoitavia työntekijöitä tai järjestää niitä hoitamaan hallintohenkilöstöä.

Neljänneksi totean vielä, että hallituksen tulisi miettiä mitkä kaikki tehtävät kuuluvat julkisen sektorin hoidettaviksi ja mitkä voidaan lopettaa tarpeettomina tai haitallisina. Tätä koskee sama lainalaisuus kuin virastojen sisäisiä tehtäviäkin: jokainen julkisen sektorin tehtävä vaatii tekijänsä.

Tässä muutama ratkaisuehdotus seuraavissa hallitusohjelmaneuvotteluissa pohdittavaksi.

Ensimmäiseen kohtaan liittyen hallituksen ei kannattaisi haaskata aikaa eikä resursseja julkisen sektorin tehtävien ulkoistamiseen. Ei ainakaan jos sitä kautta syntyy ainoastaan julkisella rahalla pyöriviä rahastusautomaatteja, jotka laskuttavat itse tehdystä työstä aiheutuvien kulujen lisäksi liikevoiton.

Toiseen kohtaan liittyen kannattaisi keskushallinnossa miettiä minkä kaikkien tietojen kerääminen eri virastoilta on tarpeellista. Ja mitkä kaikki organisaatiouudistukset ovat tarpeellisia virastojen toiminnan - eikä ainoastaan niitä "sparraavien" konsulttien - kannalta. Samalla kannattaisi ottaa käyttöön hallinnon ja muiden yleiskulujen kehittymistä seuraava mekanismi.

Itse asiassa tällainen mekanismi on jo olemassa. Se on ns. yleiskustannuskerroin, jota käytetään laskettaessa virastojen kuluja ulkopuolisella rahoituksella toteutettavissa hankkeissa. Tämän kertoimen pienentäminen on mahdollista esimerkiksi hallinto- ja vuokrakuluja pienentämällä, mutta ei viraston substanssitoimintoja vähentämällä. Koska kertoimet lasketaan joka tapauksessa, olisi asia hoidettavissa lähes ilmaiseksi lisäämällä keskushallinnon ja virastojen väliseen tulossopimukseen vaatimus yleiskustannuskertoimen alentamisesta.

Kolmanteen ja neljänteen kohtaan liittyy sitten varsinainen maan hallituksen ratkaisuvalta. Siksi hallitusneuvotteluissa tulisi päättää mitkä kaikki tehtävät ovat lopultakin valtion- ja kunnallishallinnossa tarpeellisia.

Pitäisi siis harkita tarvitsemmeko julkisin varoin palkattuja virkamiehiä opastamaan maahanmuuttajia sosiaalietujen vaatimisessa? Tai kannattaako virastojen palkkakustannusten maksamiseen välttämättä käyttää palvelukeskusta, joka käytännössä hoitaa ainoastaan rahojen siirron palkansaajan pankkitilille varsinaisen palkanlaskennan jäädessä edelleen virastojen hoidettavaksi.

Entä pitäisikö meidän purkaa tolkuttoman kalliiksi osoittautunut kilpailulaki, joka on tuottanut lähes jokaiseen virastoon päätoimisen kilpailutusasiantuntijan, joka on pitkittänyt jokaisen hankinnan kestoa moninkertaiseksi ja joka on vaikeuttanut tehokkaasti pienyritysten toimintaa maassamme. Ja onko ihan varmasti tarpeellista ylläpitää virkamiehiä, jotka vaativat homeisten kirkkojen suojelua tai vahtivat blogiteksteissä mahdollisesti esiintyvää piilomainontaa?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Myrsky viskilasissa paljasti valtionhallinnosta oivan säästökohteen
Lapsilisäriita paljasti demareiden todellisen karvan
Johtaminen julkisella sektorilla

7 kommenttia:

  1. Uudessa Seelannissa tilanne onnistuttiin purkamaan. Suomen osalta en voi olla yhtä toiveikas.

    VastaaPoista
  2. Julkisen sektorin purkaminen lähtee yksinkertaisesti sillä liikkeelle, että Eduskunta yksinkertaistaa lakeja ja vähentää sitä kautta byrokratiaa. Ihmiset eivät edelleenkään tarvitse holhousyhteiskuntaa päättämään jokaisesta mahdollisesta asiasta, vaan tarvitsisimme hieman liberaalimman ympäristön. Lakien yksinkertaistaminen vähentäisi huomattavasti julkisen sektorin hallinnollista osuutta ja tekisi vielä monen ihmisen elämästä helpompaa.

    Veronsaajien keskusliiton mukaan julkisen sektorin hallinto vie jokaisesta veroeurosta 13 senttiä, joten jonkinlainen vähentäminen olisi siellä paikallaan. Totuus kuitenkin on, että jotta saamme julkista sektoria kavennettua, on meidän luovuttava sosiaaliturvasta (ainakin osittain), sillä se vie veroeuroista 43 senttiä. Toistaiseksi kuluja on yritetty vähentää lähinnä koulutuksesta (12 senttiä), mutta se vasta tyhmää olisikin.

    VastaaPoista
  3. Juuri näin. Kaikki lähtee lakien yksinkertaistamisesta. Pelkkä virkamiesten vähentäminen johtaa vain sekasortoon töiden kasautuessa entistä harvempien niskoille. Toki varmaan monessa virastossa olisi hiukan supistettavaa.

    Uusi Seelanti tarjoaa tosiaan rohkaisevan esimerkin.

    VastaaPoista
  4. Julkisen puolen yksi ongelma on se että, kun säästetään laitetaan pois siivoojia, mutta siivoojien pääliköt jää ..

    -jpt-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on suuri ongelma. Osa siitä ratkeaa tuon yleiskustannuskertoimen kautta.

      Sinänsä siivoojat lienee nykyisin ulkoistettu kaikista julkisista virastoista. Mutta sanotaan nyt vaikka niin, että kun tutkjoita tai heitä tutkimustyössä avustavaa henkilöstöä poistetaan, on iso riski että hallinto jää istumaan paikalleen.

      Poista
  5. Laasasen jutussa oleva liite on varsin ... tuota "edistyksellinen" vaikkakin myös paljastava avauksen teeman osalta:

    http://henrylaasanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/178778-missa-on-liikaa-virkamiehia

    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitin taannoin Laasasen kanssa samansuuntaisesti: Soini avasi

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!