Rahaa riittää yhteen vaan ei toiseen

Tänä aamuna kiinnitin huomiota siihen, mihin rahamme riittävät ja mihin eivät. Ensimmäisen lukemani jutun mukaan ministeri Alexander Stubb (kok) kertoi, ettei ensi vuoden maahanmuuton kustannuksia voi vielä arvioida. Ennuste on 15 000 turvapaikanhakijaa, mutta luku ylityy todennäköisesti huomattavasti.

Niinpä Stubb totesikin, että "on henkisesti varauduttava siihen, että tämä ei ole ohimenevä ilmiö". Toisin sanoen maahanmuuton kustannusten piikki näyttäisi olevan auki.

Samassa uutisessa kerrotaan myös siitä, kuinka Päivi Räsänen (kd) oli huolissaan suojelupoliisin resurssien riittävyydestä maahanmuuton myötä nousseen terrori-uhan torjumiseen. Asiasta vastaava ministeri Petteri Orpo (kok) totesi, että ongelmia on, mutta kirstun pohjalta ei voi ottaa käyttöön lisärahoitusta tätä tarkoitusta varten.

Oppositiossakin kommentoitiin rahankäyttöä. Eero Heinäluoma (sd) oli huolissaan työttömyydestä. Hänen mukaansa heidän määränsä nousee pian puoleen miljoonaan. Asian hoitamiseksi tarvittaisiin lisää panostuksia työllisyyteenn - ilmeisesti sellaisia ei siis ole tulossa ainakaan Heinäluoman mielestä riittävästi.

Tässä yhteydessä oli mielenkiintoista huomata, että saman jutun alkupuolelle Alexander Stubbin osuudesta kertoessaan Helsingin Sanomat kirjoitti sanatarkasti seuraavaa: "´Maahan tulee lisää työtätekeviä käsiä´, hän mainitsi myönteisenä seikkana." Siis myönteisenä?

Lehden lukemista jatkaessani päädyin juttuun, jossa kerrottiin suomalaisen teknologiateollisuuden toiveista muuttaa yritysverotusta investointeihin kannustavampaan suuntaan. Tarkalleen ottaen kaivattiin Ruotsin esimerkin mukaista mahdollisuutta käyttää yritysten voittovaroja investointeihin ilman, että niistä osa siirrettäisiin ensin verottajan kassaan.

Teknologiateollisuuden ehdotus aiheuttaisi valtion verokertymään muutaman miljardin euron kuopan, mutta mikäli investoinnit todellakin lisääntyisivät saisimme vastineeksi kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita valmistavia korkean teknologian yrityksiä joissa olisi osaavalle työvoimalle hyväpalkkaisia työpaikkoja. Näin pitkän ajan verokertymän voi olettaa kasvavan merkittävästi nykyisestä.

Samassa yhteydessä ekonomisti Jukka Palokangas (tekologiateollisuus) sanoi, että "Suomella on kuitenkin uskallusta ottaa vuosittain 7–8 miljardia euroa velkaa, mutta ei ole rohkeutta tehdä toimia, joilla kasvua saataisiin aikaiseksi".

Mitähän tästä kaikesta pitäisi ajatella? Ja ennen kaikkea, mitähän ajatuksia edelle referoimani jutut sytyttävät pääministeri Juha Sipilän mielessä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Pelimiehiä ja maksumiehiä
Hyviä uutisia turvapaikkasirkuksesta
Starttirahojen loppuminen alleviivaa kansalaispalkan tarvetta