Yleisradio ja Helsingin sanomat nostivat esille tuoreen raportin, jossa todettiin peruskoulunsa päättäneiden matematiikan taitojen romahtaneen. Eroja selittivät sekä oppilaiden maantieteellinen jakautuminen, sukupuoli että koulujen väliset erot.
Syyksi ongelmille löydettiin koronapandemiaan liittyvästä etäopetuksesta ja koulushoppailusta, joista jälkimmäinen liittyy maahanmuuttajiin. Siis heidän suomalaisiin kohdistuvaan työntövoimaansa, jonka seurauksena koulut ovat profiloitumassa hyviin ja huonompiin vastuullisten vanhempien etsiessä jälkeläisilleen mahdollisimman maahanmuuttajavapaan opinahjon.
Tämä on oikeasti huolestuttavaa, sillä matematiikan osaaminen liittyy loogisen ajattelun oppimiseen, joka puolestaan muodostaa keskeisen tekijän yhteiskunnan kehittymisen suhteen. Eikä kyse ole nyt mistään pikkueroista, sillä heikoimmat yhdeksäsluokkalaiset eivät tahdo selvitä edes kolmasluokkalaisten matematiikasta.
Minun aikanani sen ikäisenä opeteltiin kerto- ja jakolaskuja, ja niin näyttäisi olevan tänäkin päivänä. Keskikoulun lopussa taas ratkottiin yhtälöitä, ja niin kai pitäisi tehdä myös nykyisen peruskoulun viimeisellä luokalla.
Hyvä uutinen Ylen ja HS:n uutisissa oli kuitenkin se, että 15-vuotiaiden nuorten parhaimmisto oli erittäin osaavaa - he olisivat selvinneet jopa lyhyen matematiikan ylioppilaskokeen tasoisista tehtävistä. Siten matematiikan osaamisvaje tuskin muodostuu ongelmaksi insinööri- ja muiden matematiikan erityisosaajien koulutuksessa.
Sen sijaan koulujen matematiikan toisen tehtävän suhteen on odotetavissa valtavia ongelmia. Tarkoitan siis yleisen älykyyden ja loogisen ajattelun kehittymistä, joiden puute johtaa tulevissa sukupolvissa syy-seuraussuhteiden hämärtymiseen.
Tämä yhä yleisemmäksi käyvä ymmärryskyvyn heikkeneminen tulee nimittäin näkymään negatiivisesti aivan kaikilla elämänalueilla poliittisesta päätöksenteosta tavalliseen työelämään - ja aivan erityisesti muita heikommin koulussa pärjäävien maahanmuuttajien ympäröivään yhteiskuntaan integroitumisen vaikeutumisessa. Eikä sillä tule olemaan ensimmäistäkään hyvää seurausta, kuten Ruotsin hyvin tunnettu esimerkki on osoittanut.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kenen syy, että maahanmuuttajanuoret ajautuvat jengeihin?
Kouluvalintojen syistä
Havukosken uusi kouluväkivaltatapaus haastaa Vantaan kaupungin
Tekstit
Tuota noin, matematiikan ja logiikan näennäinen yhteismitallisuus perustuu siihen että molemmissa on pohjimmiltaan kyse tautologiasta. Kaikki matematiikka, sellaisena kuin sitä on mahdollista opettaa, palautuu juuri tuohon mainittuun yhtälöön, eli kaikista mahdollisista viritelmistä täytyy lopulta paljastua sen, että yksi on yhtä suuri kuin yksi, ja yksi ynnä yksi on kaksi.
VastaaPoistaLogiikka sen sijaan, sellaisena kuin se eurooppalaisen uuden ajan ajattelussa on vaikuttanut, perustuu dynamiikkaan, eli me todellakin olemme sieluttaneet aristoteeliset syllogismit ja päättelemme loogisten konnektiivien muodossa. Tämä lisää matematiikkaan juuri tuon mainitun syysuhteen, eli mukana ajattelussa on myös aika, jolla syy ja seuraus asettuvat aikajanalle järjestykseen.
Ja loogisen ajattelun nykyinen rappeutuminen ei suinkaan johdu siitä, etteivätkä oman kulttuurimme lapset edelleenkin voisi oppia laskemaan, vaan siitä, etteivät he enää opi kunnolla lukemaan ja kirjoittamaan. Vain kirjoitettu kieli nimittäin omaa sen ominaisuuden, jolla aika tajunnassa voi pysähtyä jokaisen äänteen kohdalle muodostaakseen silmillä hahmotetusta visuaalisesta merkistä kuuloaistin tunnistaman puhekielen alkion.
Ja loogisen ajattelun tarvitsemien kognitiivisten edellytysten katoaminen korkean teknologian maailmastamme on se ensisijainen syy nykyiseen ajattelun taantumaan ja rappioon. Jos siihen asiaan pitäisi parannusta saada, suosittelisin palaamaan ekaluokilla kynän ja paperin ja kaunokirjoituksen pariin. Ne "tekniikat" kehittävät sen kognitiivisen kyvyn, jolla aika tajunnassa vangitaan paperille.
Mutta tämä hedonismi, kulttuurinen narsismi elämyksenmetsästyksineen, yksinomaan visuaalista kanavaa pommittavine efekteineen -- ne tulevat romauttamaan koko sen kognitiivisen erityislaatuisuuden, joka nimenomaan eurooppalaisen uuden ajan kulttuurista teki niin erityisen. Se kulttuuri muutti maailmaa ja ihmisen elinehtoja muutamassa vuosisadassa miljoona kertaa enemmän kuin mitä tapahtui ihmissuvun koko aiemman miljoonan vuoden kehityshistorian aikana.
Mutta tätähän me emme tajua emmekä ymmärrä. Me todellakin voimme yhtäällä tehdä päätöksiä siitä miten koronapandemian kiihtyessä ministerien pitää käyttäytyä -- mutta näistä päätöksistä ei enää seuraa se, että joku oikeassa elämässään omaa käyttäytymistään yhtään mitenkään muuttaisi. Ruotsissa sama ilmiö oli jo läsnä ihan pandemian alkuvaiheesta lähtien -- sielläkin muotoiltiin moiteettomia ohjeita, joita reaalielämässä tuskin yksikään kansalainen omakohtaisesti noudatti.
Se on sellaista arkipäivän logiikan hajoamista ja katomamista. Juuri se tulee kaotisoimaan koko elämänmuotomme, ja juuri sille hajoamiskehitykselle esimerkiksi yhteiskuntien monikulttuuristuminen on hurja akseleraattori.
Itse asiassa ei tarvitse. Paljonko on 1+1 ei ole oleellista niin kauan kun ei synny ristiriitaa. Voimme tehdä varsin hyvää ja korkeaa matematiikkaa piittaamatta pätkääkään siitä, paljonko 1+1 muka pitäisi olla.
PoistaRistiriita syntyy jo siitä , ettei ole väliä mitä 1+1 on. Siitä on lyhyt matka uskomukseen että joskus se on 0 ja joskus 3. On väliä otanko 3 vai en yhtään,,,
PoistaYhtälö on ajatusmuoto, jossa pääroolia näyttelee se "on yhtä kuin" -merkki [=].
PoistaLogiikassa loogiset konnektiivit toimivat samalla tavalla, mutta tuovat mukanaan laajemman valikoiman suhteita, joihin on mahdollista sisällyttää myös "dynamiikka".
Jatkoin pohdiskeluja tuolla.
Loogisesti ajatellen 2500 risteilijän matkustajaa ei mahdu yhdelle 12 hengen lautalle, mutta 4 muljardia kehitysmaalaista mahtuu maahamme meidän verorahoillamme elämään.
VastaaPoistaLaskeskeli valtioneuvosto
Muistan kun pyrin oppikouluun. Pääsykokeissa oli sekä matematiikan että suomen kielen tehtäviä. Ja jokaiseen oppikouluun kyseisessä kaupungissa oli alaraja pisteille,jotka piti saada, päästäksesi juuri haluamaasi kouluun. Näinhän ei enää ole.
VastaaPoistaSaksan koululaitos seuloo myös oppilaita. Mutta Suomi seuraa tässäkin kuin hai laivaa Ruotsia.
Opetusministeri Li Andersson pidentää oppivelvollisuutta, vaikka likipitäen kaikkien todellisten asiantuntijoiden -kuten opettajien- mielestä pitäisi panostaa nuorempien lasten parempaan opettamiseen. Eli siihen, että kaikki oppisivat edes lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Jos nuo taidot puuttuvat, ei pysty opiskelemaan oikein mitään myöhemminkään.
VastaaPoistaOpetushallituksen pääjohtajana on ollut Olli-Pekka Heinonen. Häntäkö on kiittäminen tästä koululaitoksen kaikinpuolisesta mullistamisesta. Pyrkimyksenä on, että mm siirrytään erillisistä luokista suuriin yhteisiin rauhattomiin tiloihin, joissa eri luokat yrittävät jonkin ihme ilmiöoppimisen kautta itseohjautuvasti opiskella. Hyvin suuri osa oppilaista ei pysty liian vaativaan opiskelutapaan. Outoa, että pyritään romuttamaan vanha kouluympäristö ja oppimisen tapa, jolla kuitenkin on saavutettu mm hyviä Pisa-tuloksia.
On huumaannuttu siitä, että älykkäät ja lahjakkaat lapset oppivat kuin leikkiä vaan. He laskevat leikkiä, huvittelevat oppisisällöillä, ja heillä on hauskaa. Mikään ei ole vaikeaa ja tuskallista, mikään ei vaadi vaivaa. Näin on päätelty, että he oppivat, _koska_ he huvittelevat, leikivät ja pitävät hauskaa. Jos siis kaikilla on hauskaa ja leikkisää, iloista ja kivaa, kaikki oppivat heidän laillaan helposti.
PoistaInkluusio vielä tietysti lisää "iloista" yhdessä tekemistä, kun oppimiskyvyistä ja mahdollisista käyttäytymishäiriöistä riippumatta kaikki lapset laitetaan normaalitasoisten joukkoon. Siitä sitten seuraa väistämättä, että häiriökäyttäytyjät pilaavat myös muiden oppimismahdollisuudet. Olisi palattava entiseen, jossa ongelmatapauksille olisi omat koulunsa tai luokkansa, joissa heidän vajavaisuutensa huomioitaisiin, eikä se pilaisi muiden koulunkäyntiä.
PoistaJuuri näin! Ja opetushallitus työllistää itsensä keksimällä jatkuvasti upeita uudistuksia, vaikka vanhoistakaan ei ole selvitty.
Poistaonko.....yliopistollisia..tutkimuksia aiheessta? ett ovatko neekerit valkoihoisia tyhmempiä? tai edes suvakki ämmmiä tyhmempiä?
VastaaPoistaits total shit man, älä jumalauta kiittele..im pro myös...ehkä sinuakin pätevänpi,k vaikken mikään rohvessoori olekkaan, enkä haluiskaan..olla
VastaaPoista