maanantai 30. syyskuuta 2019

Martti Häikiö ja punainen vallankumous

Tänä aamuna pääsin helpolla blogin kirjoittamisesta. Helsingin Sanomat nimittäin julkaisi jutun historiantutkija Martti Häikiöstä, joka otti kantaa oman historiamme vaikenemisen kulttuuriin. Se on syytä lainata tähän kokonaisuudessaan.

"Meillähän on erittäin huolellisesti ja tarkasti vältetty käyttämästä ilmaisua punainen vallankumous, vaikka siitä oli kyse. Liian usein puhutaan kuin sisällissota olisi laskeutunut taivaasta ja sitten olisi ollut kaksi tasapuolista osapuolta.

Suomen historian suurin tragedia on ehdottomasti, että työväenliike tarttui aseisiin ja on järkyttävää, että siitä vaietaan edelleen. Valitettavasti esimerkiksi Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin tiettyihin kohtiin luotetaan usein enemmän kuin historiantutkijoiden näkemyksiin, vaikka teoksessakin kuvataan myös Akseli Koskelan aseeseen tarttuminen ja uhmakas lähtö hyökkäyssotaan laillista hallitusta vastaan."

Jos ja kun olemme oman historiamme suhteen näin epärehellisiä ja poliittisesti värittyneitä, niin kuinka voisimmekaan olla rehellisiä oman aikamme samansuuntaisista epäkohdista? Ja mitä asialle tulisi tehdä, jotta nuorisomme ei kasvaisi poliittisen propagandan uhrina, vaan saisi mahdollisimman monipuolisen ja realistisen lähtökohdan oman maailmankuvamme rakentamiselle?

Eikö olisi parempi tunnustaa tosiasiat ja todeta, että työväenliikkeen kapinaliikkeen seurauksena syntyivät kaikki ne hirmuteot, jotka omaan sisällissotaamme on liitetty: tämä koskee siis niin taiteluiden uhreja, tuhoutunutta omaisuutta, punaiseen terroriin kuolleita kuin myös valkoisen terrorin käsissä menehtyneitä. Lisäksi olisi hyvä muistuttaa myös siitä, että punainen vallankumous seurausilmiöineen oli täysin turha, koska siihen johtaneet yhteiskunnalliset epäkohdat kuten kahdeksan tunnin työpäivä ja maan uusjako olivat jo muutenkin toteutumassa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS: Suomi oli itsenäinen jo vuonna 1914
Suomen synkkä historia ja vaatimus kehitysapulaista
Alexander Stubb ja 1970-luvun Suomi

21 kommenttia:

  1. Kiitos. Tästä minäkin usein kommenteissani mainitsen. Itse maanviljelijänä olen usein pohtinut sitä, mikä Suomessa mättää. Miksi Suomessa on niin katkera "maatalousongelma", jollaista ei muualta maailmasta löydy? Hyvin pitkälti olen tullut siihen tulokseen, että Väinö Linnan sinänsä hyvään fiktioon ja sen muuttumiseen pyhäksi totuudeksi Suomen ongelmat kiteytyy. Hennalan "vaietut murhatkin" löydetään aina uudelleen ja taisipa joku nainen niistä tohtorinhatunkin juuri saada.

    On tietysti totta, että tämä länsimaisen kristillisperäisen kulttuurin inho on paljolti myös globaalia. Mutta Suomessa on tämä oma pohjavire ja vasemmisto on erittäin taitavasti soluttanut 70-luvun alusta lähtien yliopistot, tiedotusvälineet ja oikeuslaitoksen. Muukin koululaitos sekä nyttemmin poliisikin on saman solutuksen kohteena. Kai pian armeijakin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ruotsalaiset tekivät armeijan värväysvideon, jossa erityisesti haluttiin saada värvätyksi feministejä. Oli kyllä todella nykyruotsalainen yritys saada tasa-arvoista väkeä armeijaan.

      Poista
  2. Kuuntelin sisäministeri Ohisalon puhetta "turvapaikkapolitiikasta" YLE:n "Ykkösaamussa" -- vakuuttunutta vyörytystä sementoiduilla kiertoilmaisukäsitteillä, käyttämättä kertaakaan termejä "väestöräjähdys", "kansainvaellus", "islamisaatio", "teokratia", "valkoinen pako", saati sitten että puheeksi olisi otettu se, miten kovia kognitiivisia tosiasioita "kulttuurit" ovat.

    Mitäkö tällä on tekemistä sisällissodan oikeaoppisen nimeämisen kanssa? Sitä vain, että noiden nimeämisten tärkein ominaisuus on se että käytettiinpä millaisia ilmauksia tahansa, olennaista olisi nähdä niiden läpi se mistä todellisuudessa on kyse.

    Hannah Arendt, jota sattumoisin olen viime aikoina lueskellut uudelleen, näyttää korostavan sitä että yhteiskunnallisen vallankäytön legitiimisyyden ratkaisee aina se luottamus, jota kansa "alhaalta ylöspäin" tuntee vallanpitäjiä kohtaan. Jos luottamus katoaa, syntyy vallankumous. Ja Edward Luttwakin mukaan laaja ja aito luottamus on juuri se mittari, joka erottaa vallankumouksen vallankaappauksesta, jonka takana on joukko vain suppean piirin intressejä ajavia vallananastajia.

    Joten tuolta pohjalta kyseessä oli vallankumousyritys ja siinä mielessä sisällissota. Luottamussuhde oli poikki. Yhteiskunta kärsi perustavanlaatuisen eheyden murentumisesta, ja itse asiassa sodan jälkeinen trauma todistaa miten vakavasta luottamuspulasta oli kyse.

    Ja valitettavasti on niin, että tuo taipumus kahtiajakautumiseen on meissä suomalaisissa niin pitkän kansallisen alistushistorian tuotetta, ettei se suinkaan korjautunut sisällissodan haavojen unohtamisen myötä. Se elää edelleen ja tuottaa yhä hirvittävää kahtiajakautumista, josta esimerkiksi ministeri Ohisalon vuorenvakuuttuneet "turvapaikkapoliittiset" lausunnot ovat sana sanalta lyötyjä nauloja kansallisen luottamuksen ruumisarkkuun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin. Kyllä minullakin on sellainen käsitys, että kansalaisten välisen luottamuksen rapautuminen on yksi suurimmista maahanmuuttoon liittyvistä riskeistä.

      Poista
  3. Punakapinasta oli kysymys, mutta vain valkoisesta terrorista puhutaan, Mannerheim on suuri saatana.
    Miksi vasemmisto saa aina uudestaan myytyä valheensa osalle suomalaisista. He ovat tyhmiä, kykenemättömiä oppimaan mitään historiasta, tai liian nuoria tietääkseen mitään sosialismin todellisuudesta.
    Itse sain täydellisen rokotuksen sosialismia vastaan joutuessani työn vuoksi vierailemaan kahdeksankymmentäluvun Neuvostoliiton ja yhdeksänkymmentäluvun Venäjän syrjäisemmillä alueilla. Komi, Kazan jne näyttivät miten rähjäisen ja rappeutuneen yhteiskunnan sosialismi saa aikaan. Kazanista muun muassa jäi mieleen, kun tulkki kertoi, että asuimme kaupungin hienoimmassa hotellissa. Näytti lähinnä siltä kuin hotelli olisi joutunut terrori-iskun tai jonkinlaisten vandaalien hyökkäksen kohteeksi, niin surkeassa kunnossa se oli. Vuorenvarmasti ei Suomessa olisi mistään löytynyt sellaista murjua hotellikäytössä. Ja sama rähjäisyys oli vallitsevana aivan joka paikassa, ehkä Moskovan ja Pietarin keskustoja lukuunottamatta.
    Tuo surkeus koski ulkoisia oloja, mutta kommunistipuolueen henkinen terrori ja toisinajattelijoiden vaino oli siellä tietysti kaikkein järkyttävintä. Mätä systeemi läpikotaisin.
    Kommunismia kaipailevien annakontuloiden ja liandersonien pitäisi saada kokea jotain tuon tapaisia elämyksiä tietääkseen, mikä sosialismin todellisuus on. Tosin kyllä itärajan takana edelleenkin on silmin nähtävissä sosialismin röttelöinen ja lohduton perintö. Sinne vain punavihreät tyttöministerit opintomatkalle. Joku voisi kertoa heille myös Venezuelasta, siis siitä maasta jolla on maailman suurimmat öljyvarannot.

    VastaaPoista
  4. Alla polveilevan ja meritoituneen elämäni oppeja.

    Oikein isot riidat kannattaa ratkaista niin, että jäykistää leukansa ja ottaa kaasunaamarin, ettei vieraalta tuntuvan maailmankuvan ioneja pääse vahingossa omiin hengitysteihin. Tämän jälkeen mukiloi toisen huolella ja sanoo, että eikö olisi kannattanut olla alun perinkin kaikesta samaa mieltä kuin minä.

    Tässä vaiheessa toinen sanoo aina: "Katos perkelettä, niinpäs olikin. Perhana kun en tullu kattoneeks tarkemmin." Sitten voitte mennä yhdessä kahville.

    VastaaPoista
  5. Tiettävästi koskaan ja missään ei ole käynyt maailmassa niin, että jonkun kokema kauna olisi muuttanut muotoaan ja ilmennyt historian myöhemmissä vaiheissa muuntuneissa muodoissa.

    Mukilointi ja toisen elämäntunteen henkseliyliviivaus on aina hyvä ratkaisu. Se nyt vain toimii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ottamatta kantaa keinosi toimivuuteen on syytä kuitenkin todeta, ettei väkivalta ole maassamme laillista kuin poliisin suorittamana.

      Poista
    2. Nimenomaan.

      Ja kun ihmiset Suomessa perinteisesti ovat olleet aika hiljaisia, niin se ei ole koskaan johtunut vapaaehtoisten poliisijoukkojen toiminnasta kotona ja kaupungilla, vaan siitä, että nuo ihmiset ovat viimein suurella vaivalla omaksuneet laillisen yhteiskuntajärjestyksen ja sen sitovuuden.

      Poista
  6. Luulisin, että itse reilu nelikymppisenä alan olemaan niitä ikäluokkia, joille asiasta eivät ole enää mukana olleet kertoilleet näkemyksiään nyrkki puristettuna. Kyseessä on minulle kansallinen tragedia, jossa molemmat osapuolet tekivät hirvittäviä rikoksia. En siis varsinaisesti kaipaa syyllistä - aika on tehnyt armollisen tehtävänsä ja jättänyt tapahtumat historian hämärään. Ja sinne vihanpitojen kuuluukin painua.

    Toki asioiden kuuluu olla historiankirjoituksissa oikein, mutta ehkä siihenkin vaaditaan ikäluokka, jolle asia ei ole tunteita herättävä.

    Valtsu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se, että valkoinen terrori oli punaisen vallankumousyrityksen seurausta ei tietenkään millään tavalla vähennä sen tuomittavuutta. Sen sijaan se selittää miksi tuo väkivaltainen jälkinäytös tapahtui.

      Poista
  7. Vasemmisto on eläytynyt sorretun rooliinsa niin syvälle, että ei näköjään edes huomaa, kuinka nolo hanke kapina oli.

    Nolo, koska punikit eivät jahkailemiseltaan ehtineet aloittaa kapinaansa, kun demokraattinen järjetelmä oli jo poistanut vallankumouksen syiksi ilmoitetut epäkohdat.

    Mutta kun toverit Lenin ja Stalin vaatimalla vaativat ja olivat jo avunkin lähettäneet, niin eihän siinä auttanut: Suuri Asejuna jyskytti Karjalan päärataa Pietarista kohti eteläistä Suomea.

    Tämän kaiken peittelyyn Linnan romaani tuli enemmän kuin tarpeeseen. Elettiinhän YYA-aikaa.

    Sitten 1900-luvun alkuvuosikymmenten vasemmistossa on keksitty, että totuutta ei ole olemassa. On vain erilaisia tarinoita. Siksi se ei ymmärrä, miksi pitäisi luopua hyvästä tarinasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnan romaanilla (joka on kirjana paljon elokuvia parempi) oli paikkansa yksipuolisen historiantulkinnan monipuolistajana siitä huolimatta, että se sisälsi paljon rankkoja ja luultavasti tarkoituksellisia asiavirheitä. Ongelma syntyi vasta siitä, että Linnan tulkinta sai kansalaisten (tai ainakin joidenkin) silmissä jonkinlaisen "virallisen historiantulkinnan" aseman.

      Poista
  8. Punaista ”demokratiaa” Suomessa:

    ”Tampere-city seal of approval: Anarkistit tervetulleita Kansalaisvaikuttamisen juhlapäivään, Suomalaisapu ry. ei

    Mm. ruoka- ja vaateapua vähävaraisille suomalaisperheille tarjoavaa Suomalaisapu ry:tä ei hyväksytty esittelemään toimintaansa Tampereella järjestettävään Kansalaisvaikuttamisen juhlapäivään.
    Järjestäjän, Tampereen kaupungin mukaan yhdistyksen toiminta on kaupungin eettisten periaatteiden vastaista ja Suomalaisapu ry:n osallistumisesta saattaisi kaupungin yhdistykselle toimittaman tarkennuksen mukaan aiheutua jopa mainehaittaa Tampereelle.

    Erikoisen kaupungin päätöksestä tekee se, että esimerkiksi Tampereen anarkistiliitto on tervetullut tapahtumaan. Kansalaisvaikuttamisen monet kasvot jäävät eettisten syiden vuoksi esittelemättä, mutta kaupungin linjauksen mukaan lain rikkomiseen ja jopa suoranaiseen terroriin kannustava punamusta järjestö on omiaan kannustamaan kansalaisia osallisuuteen ja tuomaan hyvää mainetta Tampereelle.

    Voit lukea Suomalaisapu ry:n oman tiedotteen asiasta täältä [https://www.suomalaisapu.fi/tapahtumat-ja-uutiset/].”

    https://www.nykysuomi.com/2019/09/30/tampere-city-seal-of-approval-anarkistit-tervetulleita-kansalaisvaikuttamisen-juhlapaivaan-suomalaisapu-ry-ei/

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Orwell näki ja tunsi sosialismin erinomaisesti. Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia ja niin edelleen...

      Poista
  9. Luulisi tai toivoisi, että nyt, sata vuotta myöhemmin lausunnot olisivat jotenkin analyyttisempia, kuin että oli tragedia, että työvaenluokka tarttui aseisiin. Herrat Häikiö ja professori: MIKSI niin tapahtui? Historia tässäkin tapauksessa on sodan voittajan kertomus asiasta, eikä siihen ole mitään syytä suhtautua niin sinisilmäisesti, kuin herrat tuntuvat tekevän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Linnan romaanin jälkeen meillä ei ole ollut yksipuolista voittajan kertomusta, vaan nähdäkseni häviäjän kertomus on monin paikoin ohittanutkin sen. Mutta tietenkin kapinalle oli syynsä sitä edeltäneessä historiassa, eikä niistä vähäisimpänä toiminut Venäjän vallankumous. Mutta joka tapauksessa kotimaiset syyt olivat poistumassa - ja monin paikoin olivat jo poistuneetkin.

      Siitä olen samaa mieltä, ettei sinisilmäisyys ole tässä asiassa järkevää. Ei kumpaankaan suuntaan.

      Poista
  10. Sisällissotaan on Suomessa suhtauduttu samalla tavalla kuin kissa kuumaan puurolautaseen.

    Eräs sivuutettu seikka on kapinan kytkeytyminen Euroopan tilanteeseen; sisällissotaa on pidetty Suomen omana veljessotana. Todellisuudessa koko Eurooppa oli suursodan jälkeen sekaannuksen vallassa ja kommunistit radikalisoivat työväestöä kapinaan kaikkialla. Venäjä on tietysti aivan oma lukunsa, mutta punakapina alkoi myös Saksassa, Puolassa, Unkarissa yms., joissa ne tulivat Suomen tavoin torjutuiksi.

    Toinen keskustelua hämmentänyt seikka on vasemmiston retoriikka "uudesta aatteesta", jonka puolesta punaiset taistelivat. Todellisuudessa kapinoinut köyhälistö ei ymmärtänyt politiikasta sen enempää kuin sika Pohjantädestä. Kommunistiagitaattorit vain lietsoivat katkeruutta, jakelivat halpoja lupauksia ja maalailivat kuvaa suuresta työläisten joukkoliikkeestä. Vasemmistolla on ollut kova työ kirjoittaa historiaa uusiksi ja antaa sokeroitu kuva kaadereiden edesottamuksista.

    VastaaPoista
  11. Ikävä kyllä näyttää siltä että tämänpäivän vihervasemmisto aikoo kaivaa verta nenästään ja yrittää ottaa revanssia vuodesta 1918. Tosin tulevat kokemaan saman lopputuleman kuin silloinkin.

    VastaaPoista
  12. Kirjoitin Hesarin artikkeliin kommentin. En osaa täsmällisesti toisintaa sitä tähän, mutta siinä mainittiin, että vastakkain olivat totalitaristikapinalliset (anakronisesti ilmaistuna punafasistit) sekä oikeusvaltiopohjaisen länsimaisen sivilisaation kannattajat. Totesin myös, että sisällissodan tulos pelasti Suomen kommunismin orjuudelta etenkin 1900-luvun myöhempien tapahtumien valossa tarkasteltuna. Samalla mainitsin, että voittajien kosto oli toki kiivas ja sydämetön.

    Hesari poisti kommentin jälkikäteismoderoinnissa, kun se oli noussut suosituimpien joukkoon.

    Mitään "vihapuhetta" se ei sisältänyt, joten lehden linjasta kertoo paljon se, että tuollainen kommentti kadota vielä julkaisun jälkeen -- varsinkin, jos se kerää liikaa peukutuksia. Havaitsin, että muitakin valkoisia ymmärtäviä asiallisia kommentteja oli poistettu.

    Olisi hauska joskus nähdä, miltä Hesarin kommenttipalstat näyttäisivät ilman tällaista.... heh, tasapainottamista.

    VastaaPoista
  13. Olihan fasisteja tietysti molemmilla puolilla jonkin verran, mutta punafasistitko valkoisten vastustajana?Toisena sortokautenahan 1908-1917 Kokoomuksen edeltäjän Suomalaisen Puolueen ns. vanhasuomalaiset yhdessä Venäjän tsaarin ja hallinnon kanssa venäläistivät Suomea, eli köyhdyttivät Suomen köyhiä edelleen. Sieltä ne fasistit pikemminkin löytyvät. Ja SDP saavutti eduskuntavaaleissa reilun voitonkin ennen sotaa ,mutta tulos mitätöitiin Venäjän hallinnon ja täkäläisten myötäilijöiden toimesta.

    Venäjäänkin ehkä oltiin SDP: ssä liittymässä, mutta silloin ei tiedetty mihin suuntaan uuden bolsevikkihallinnon luotsaama suuri maa tulee menemään.

    Monet asiat nähdään Suomessa usein aivan liian mustavalkoisesti ja puolueellisesti.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!