torstai 26. syyskuuta 2019

Ilmasto on lämmennyt lähes yhdellä asteella - mutta mistä?

IPPC:n uusin raportti on aiheuttanut huomattavia määriä parranpärinää. Tänään kiinnitin huomiotani yhteen usein toistettuun seikkaan.

Se löytyi tällä kertaa Iltalehden jutusta, jossa Suomen ympäristökeskuksen tutkimusprofessori maalaili piruja seinille. Tuo virke kuului seuraavasti: "IPCC:n raportin mukaan ilmasto on lämmennyt jo nyt lähes yhdellä asteella esiteollisista ajoista".

Väite pitänee sinänsä paikkansa. Mutta etsin kuitenkin tieteellisestä kirjallisuudesta siihen vahvistusta. Ja löysin tämän tutkimusartikkelin, josta löytyi mm. tällä hetkellä paras pohjoisen pallonpuoliskon mennyttä ilmastohistoriaa esittelevä kuva.


Kuvasta voidaan päätellä, että "esiteolliseksi ajaksi" mainittu lähtötilanne ei ole mikä tahansa hetki, vaan yli tuhanteen vuoteen pohjoisen pallonpuoliskon selvästi kylmin ajanjakso. Jos ilmastonmuutoksen vertailukohdaksi olisi "esiteollisen" ajan sijasta otettu keskiajan lämpökaudella vallinnut lämpötila, ei lämpötilaeroa nykyiseen olisi läheskään yhtä astetta - ei etenkään jos vertailu olisi tehty vuoteen 1168, joka oli tämän tutkimuksen mukaan vuoteen 2004 päättyneen tilaston lämpimin vuosi. 

Nämä tosiasiat eivät kuitenkaan poista sitä, että pohjoisen pallonpuoliskon (ja koko maapallon) lämpötila on noussut kovasti viime aikoina. Ja että tuo lämpeneminen alkoi jo 1800-luvun alkupuolella, minkä jälkeen se on jatkunut nopeasti, vaikkakin käyden matkalla kaksi selvää laskusuhdannetta. 

Siksi emme voi suhtautua olankohautuksella ilmastomme lämpenemiseen, mutta ei meidän myöskään tarvitse panna koko yhteiskuntajärjestystä uusiksi sen takia. Emmehän edes tiedä vielä varmaksi miltä osin tuo lämpötilan lähes 200-vuotinen nousu on ihmisen ja miltä osin luonnon aikaansaannosta. 

Tästä vahvan todistuksen antaa edellä siteeraamani artikkeli, jonka mukaan se on "yhteensopiva tulivuorenpurkausten vähäisen määrän, auringonsäteilyn lisääntyneen voimakkuuden ja kasvihuonekaasujen nopean kasvun kanssa".  Siis kaikkien kolmen, mikä tarkoittaa käytännössä varmasti sitä, ettei 1800-luvulta alkanut lämpötilan nousu ole kokonaan ihmisen aikaansaannosta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arktinen merijään laajuuden tämän vuoden minimi oli tilastojen toiseksi pienin
Arktisen merijään laajuus ei ole supistunut vuoden 2012 jälkeen
Suru tieteen puolesta

5 kommenttia:

  1. "Esiteollinen aika" on valittu epämääräiseksi lähtökohdaksi lämpötilan mittauksille että saadaan käyttökelpoisia tuloksia alarmisteille. Minusta yksi Celsius-aste vajaassa kahdessa vuosisadassa on olematon todiste ilmaston lämpenemisestä. Jotkut jäätiköt sulaisivat jonkin verran ilman sitäkin. Hirmumyrskyjä oli silloinkin, kun oli asteen verran viileämpää.

    VastaaPoista
  2. Ottaisivat vertailukohdaksi vaikka vain pikkujääkauden lämpötilan. Olisi nousu vieläkin suurempi. Pitihän se merienkin pinnan nousta niin paljon, että mm. Malediiveilläkin asukkaat olisivat tarvinneet sukelluspuvut siellä asuakseen. Jotain kuutta metriä sanoivat, eikä tästä ole kuin vajaat kymmenen vuotta...
    Huru-ukko

    VastaaPoista
  3. Tähän ilmastonmuutosvouhkaamiseen on oettu mallia natsisaksasta, kun tarpeeksi kauan ja jokapaikasta toitotetaan valhetta, siitä tulee tosi ..

    VastaaPoista
  4. Suosittelen lukemaan Kaj Granlundin ilmaista nettikirjasta "Telluksen Älypako" https://nanomatic.fi/pdf/Ilmasto.pdf ja/tai katsomaan Patrick Mooren videota "The power of Truth", https://www.youtube.com/watch?v=UWahKIG4BE4&t=65s. Valitsemalla vertailuaika maapallon historiasta, ilmasto on kylmentynyt 16 astetta tai lämmennyt kymmenen.

    VastaaPoista
  5. Miksi ei missään puhuta siitä ettei hiilidioksidin määrä säätelee lämpötilaa, vaan päinvastoin merien lämpötilasta johtuu hiilidioksidipitoisuuden. Kylmempi vesi sitoo ja lämpimämpi vesi luovuttaa hiilidioksidia ilmaan. Merethän ovat ylivoimaisesti suurin CO2 varasto. Aurinko taas säätelee merien lämpötilaa.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!