perjantai 10. elokuuta 2018

Kumpi ompi pahempi: ilmastonmuutos vai sen ehkäisy?

Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on vallitsevan käsityksen mukaan aikamme suurin katastrofi, jota vastaan meidän tulee taistella tiukoilla kasvihuonekaasurajoituksilla ja muilla keinoilla kuten esimerkiksi päästökaupalla, jossa hiilentuotannolle asetetaan maksuja.

Nature Climatic Change -tiedelehdessä oli kuitenkin tutkimusraportti, jossa kansainvälinen ryhmä oli mallintanut päästöjen tiukan rajoittamisen seurauksia ihmisten nälänhätään ja verrannut sitä siihen, ettei ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehdä mitään.

Tutkimustulosten mukaan maailmanlaajuiset kasvihuonekaasujen rajoitustoimenpiteet lisäävät huomattavasti enemmän kehitysmaiden ihmisten nälkäriskiä kuin pelkkä ilmastonmuutos; ainakin mallinnuksen takarajaan eli vuoteen 2050 mennessä. Syynä ovat rajoitusten epäsuorat hinta- ja saatavuusvaikutukset moniin keskeisiin maatalouden tuotteisiin.

Tutkimusraportti on mielenkiintoinen lisä tulevaisuuden ilmastopakolaisuudesta käytävään keskusteluun. Senhän on esimerkiksi väitetty ajavan valtavia ihmisiä kotiseuduiltaan. Tämän kirjoituksen innoittaman tutkimusraportin mukaan näyttäisi kuitenkin siltä, että ilmastonmuutoksen ehdotetut torjuntakeinot ajaisivat liikkeelle pelkkää ilmastonmuutosta enemmän ihmisiä - ottamatta tässä kantaa heidän määräänsä.

Nähtäväksi siis jää, kuinka reaalitodellisuudessa käy. On kuitenkin selvää, ettei nyt julkaistulla tutkimuksella tule olemaan ratkaisevaa vaikutusta esimerkiksi EU:n kasvihuonekaasujen rajuun supistamiseen tähtäävään politiikkaan. Vai olisinko sittenkin väärässä ja poliitikkomme yllättäisivät?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ilmastonmuutoksen torjunnasta
Miksi ilmastopaneeli vaati kasvihuonepäästöjen sadan prosentin vähennystä?
Kari Enqvist spekuloi lapsiverolla

13 kommenttia:

  1. Tuhka tuumii että koko tilanne on matkalla jonkinmoiseen romahdukseen.
    Kullekkin ongelmalle, väestöräjähdykseen, kansainvaelluksiin sekä ilmastomuutokselle olisi tehtävä jotain. Kumminkin kuten mainitsit ratkaisu yhteen tuo ongelmia muihin.

    Tuhkaa on alkanut huolestuttaa kun satomäärät ovat tippuneet maailmalla suurten helteiden takia ja kun leivän hinta nousee tarpeeksi. Luvassa voi olla vallankumoksia. Se arabikevät lähi-idässä lähti kun Venäjä kielisi viljan vietiä kun halusi pitää leivän hinnan maassaan alhalla, joten se nousi muualla, seurauksena kansannousuja. Samaa voi olla luvassa tänä syksynä.

    Kyyneliin tämä vain päättyy

    VastaaPoista
  2. Tulee mieleen prof Fred Singerin lausahdus jo happosateiden ajalta (jatkumo: happosateet - ydintalvi - ilmaston lämpeneminen : analogia ilmeinen näissä ):
    -Olemmeko hoitamassa miljoonan dollarin ongelmaa miljardilla dollarilla?
    USA:n maissisadosta 40% menee bioetanoliksi. Rehun hinta nousee, ruoan hinta nousee, ongelmat eskaloituvat. Mutta kuka pystyy tarpeeksi selkeästi ilmaisemaan, että CO2-keisarilla ei ole vaatteita ??
    -Beowolf-

    VastaaPoista
  3. Ilmasto muuttuu varmasti koko ajan. Kuitenkin näytöt ilmastonmuutoksen torjunnan vaikutuksista ovat olemattomat.

    Kyse onkin suurelta osin hyvesignaloinnista.

    VastaaPoista
  4. Hiilidioksidipäästöjen rajoittaminen on hullujen hommaa, kuin tuuleen heittäisi rahaa. Ihmiskunnan päästöt ovat niin pienet, ettei sillä ole vaikutusta lämpötilaan.
    Ilmakehässä on n. 0,04% hiilidioksidia, josta ihmisen osuus on n.4%. Näin pieni määrä ei vaikuta suuntaan tai toiseen. Hiilidioksidi molekyyli ei pysty määräänsä enempää imemään lämpöä, joten jokainen määrän tuplaus, esim. 400ppm -> 800ppm, ei tarkoita yhden asteen nousua lämpötilassa.

    Sami

    VastaaPoista
  5. Ilmastokokousten kokonaiskustannukset ja ruokalistat olisivat kiinnostavaa luettavaa.

    VastaaPoista
  6. Taitaa olla niin, että nykyisessä Euroopassa itsensä "ympäristöpuolueiksi" luokittelevat ilmastonlämpenemistä vastaan roudaamalla afrikan ihmiset Eurooppaan. Savimajasta länsimaiseen kulutusyhteiskuntaan siirtyminen varmasti pelastaa maailman.

    VastaaPoista
  7. Pelottavinta tässä on se, että tulijat Afrikasta eivät lopu, vaikka miljoonatolkulla otettaisiin Eurooppaan joka vuosi. Karmea väestönkasvu huolehtii siitä, että katastrofi on väistämätön.


    Itseäni on aina ihmetyttänyt se, että kun annetaan ymmärtää että nälänhätä siellä on jatkuvaa, miten ihmiset lisääntyvät sellaista vauhtia? Laihan ja nälkiintyneen naisen hormonitoiminta ei pelaa siihen malliin, että raskaus olisi mahdollinen. Vai olenko väärässä?

    VastaaPoista
  8. Viherkommunistit ovat etummaisina hillumassa yhteisrintamassa globaalikapitalistien kanssa suuressa ilmastohuijaus- ja valkoisen kansanmurhan projektissa.

    Kalergi-suunnitelma

    VastaaPoista
  9. Tyhmiä kysymyksiä professorille ja muillekin ilmiöistä, joista muut kommentoijatkin ovat jo kirjoittaneet:

    1) Kaikenlaisia päästömaksuja ja -veroja on lisätty ja julkilausumia lausuttu, mutta ovatko globaalit kasvihuonekaasupäästöt vähentyneet?

    2) Tulevatko päästöt pienenemään lähivuosikymmeninä?

    Itse otan nollahypoteesiksi sen, että päästöt lisääntyvät maailman väkiluvun lisääntyessä sekä Euroopan anemaksujen pakottaessa tuotantoa sinne, missä päästöjä tuotetaan enemmän per tuotettu yksikkö. Päästöt tulevat kasvamaan aina siihen saakka, kunnes uusi päästötön energian tutotantotapa, esim. fuusioenergia on käytettävissä. Toinen varteenotettava päästöjen pudottaja on globaali katastrofi, kuten pandemia tai ydinsota.

    Tulevaisuuden päästöihin vaikuttaa voimalla Afrikan ja Lähi-Idän hillitön väestönkasvu, kaikista niiden sodista huolimatta. Väestönkasvua tuetaan Suomenkin kehitysavulla. Kuten avustusjärjestöt sanovat, Afrikassa saadaan aikaan pienelläkin rahalla lapsikuolleisuuden suuri väheneminen (sinänsä hyvä näin). Sen sijaan syntyvyyden säännöstely on vaikeaa tai jopa mahdotonta uskonnon, kulttuurin, väestön ikäjakauman ja biologian takia. Sitä paitsi syntyvyyden säännöstely kehitysmaissa ei ole länsimaissa poliittisesti korrekti keskustelun aihe, eikä se siten pääse edes harkittavaksi. (On kylläkin poliittisesti korrektia sanoa, että kantasuomalaisia on liikaa.)
    Näin ollen Suomeenkin on tarjolla yhä enemmän nuoria miehiä meille vastakkaisista kulttuureista. Tänne päästyään he kuluttavat ylläpitoonsa ja seuraamuksiinsa verovaroja äkkiä enemmän kuin kehitysapua annetaan. Noidankehän takia kokonaislasku paisuu kuin pullataikina ja summa ilmaistaan jo nyt miljardeina euroina per vuosi. Maamme päättäjien suuruudenhulluus ja päättömyys nostattavat kolmannen kysymyksen:

    3) Tulevatko Suomen kasvihuonekaasupäästöt pienenemään näillä väestöskenaarioilla?

    VastaaPoista
  10. Mitä mieltä 'professori' on Allan Savory:n tutkimuksista ja hänen TED konfrerensiisä pitämästä esityksestä "Miten estämme aavikoitumisen ja kumoamme ilmastomuutoksen" linkissä https://www.ted.com/talks/allan_savory_how_to_green_the_world_s_deserts_and_reverse_climate_change/up-next?language=fi (suomenkielinen tekstitys)? Hänen tutkimuksissaan aavikoituminen on suurin syy makroilmaston muutokseen ...

    Insinööri

    VastaaPoista
  11. Tekeminen olisi pitänyt aloittaa järjestelmällisesti jo 30 vuotta sitten kun ilmaston ja hiilidioksidin+metaanin matematiikka oli pääosin täysin selvää. Nyt viime tingassa hätäkeinot tulevat erittäin paljon kalliimmaksi. Loputon spekulointi ja maksajasta kiistely on ollut keino millä teot on jätetty seuraaville vaalikausille, kymmeniä vuosia. Maksajia ovat tämän päivän nuoret, halusivat tai eivät. Kaikki tämä noudattaa tyypillistä ihmislogiikkaa. Miksi maksaa itse tänään, jos huomenna joku toinen voi maksaa. Jokainen ymmärtää kuitenkin, että planeetan ilmaston ja ekosysteemin radikaali muuttaminen "katsotaan miten käy" logiikalla on venäläistä rulettia eikä siinä ole muuta kuin hävittävää avaruuden tällä hetkellä ainoalle tunnetulle sivilisaatiolle.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!