tiistai 10. heinäkuuta 2018

Miksi ilmastopaneeli vaati kasvihuonepäästöjen sadan prosentin vähennystä?

National Snow & Ice Data Center (NCIDC) ilmoittaa arktisen jään koon kahdella eri menetelmällä laskettuna. Se, jota olen itse seurannut on varsinainen jääpeitteen pinta-ala siten, ettei jään ympäröimiä jäättömiä alueita ole laskettu mukaan. Vaihtoehtoista laskentatapaa, eli napajään laajuutta, voisi verrata reikäjuustoviipaleen pinta-alaan siten, että reikien pinta-ala lasketaan mukaan (täällä tarkemmin).

Tänään tulin kuitenkin katsahtaneeksi arktisen jään laajuuteen ja hämmästyin. Löysin nimittäin NCIDC:n nettisivuilta interaktiivisen kuvan, johon saa näkyviin jään laajuuden eri vuosina.

Minua kiinnosti se siksi, että halusin tietää kuinka paljon ilmasto on aivan äskettäin nopeutunut, Näin siksi, että arvovaltainen tiedemiesten muodostama Suomen ilmastopaneeli oli vaatinut maamme kasvihuonepäästöjen laskemista peräti 100 prosentilla seuraavien 32 vuoden aikana. Onko siis tapahtunut jotain aivan katastrofaalista?

Tuo edellä mainitsemani kuva on tässä.

Suuri sininen nuoli osoittaa vuoden 2018 aikasarjan tämän päivän kohdan, eli aikasarjan päättymiskohdan. Vahvennetut vuosiluvut kuvan oikeassa laidassa puolestaan ne vuodet, joiden arktisen napajään tiedot on piirretty kuvaan. 

Kuten arvoisa lukijani huomaa, ei ainakaan arktisen napajään laajuudessa ole tapahtunut mitään erityisen ihmeellistä - ellei sitten sellaiseksi lasketa sitä, että se on nyt, 10.7.2018, toiseksi laajin päivämäärällä 10.7. mitatuista sitten vuoden 2010 (minkä havainnollistamiseksi olin valinnut kuvassa esitetyt vuodet). Vain vuonna 2015 se on ollut aavistuksen laajempi.

Kun kerran taas eksyin ilmastonmuutostilastojen pariin, päätin katsoa myös miltä mahtaa näyttää RSS-satelliittidata. Piirsin siis kuvan siitä, miltä koko maapallon tilanne näyttää tämän aikasarjan mukaan juuri nyt. 



Kuvasta nähdään, että maapallon keskilämpötila on jatkanut vuosien 2015-16 El Niño-piikin jälkeistä laskuaan, mutta on edelleen hiukan korkeammalla kuin keskimäärin ennen tuota piikkiä. Kaikkiaan maapallon keskilämpötila näyttäisi nousseen (punaisesta trendiviivasta tulkittuna) RSS-mittausten aloittamisesta alkaen - ja niiden mukaan - noin 0,8°C.

Mutta olin siis kiinnostunut siitä, mitä on tapahtunut tällä vuosikymmenellä, eli vuodesta 2010 alkaen. Edelleen trendiviivasta tulkittuna maapallon keskilämpö näyttäisi pudonneen hiukan, koska vuoden 2010 ympärillä on lämpöpiikki. Sitä seurasi ensin keskilämpötilan lasku, sitten hurja nousu ja nyt jälleen lasku, jonka napajään laajuuskin näytti siis vahvistavan.

Mutta entä mitä sanoo napajään pinta-ala, jonka olen ottanut itselleni varsinaisesti seurattavaksi, koska varsinaisissa lämpötilan mittauksissa itse tulokset näyttävät aika ajoin vaihdelleen huomattavasti? 

Piirsin siitä kuvion, jossa esitän kuukausittaisista keskiarvoista lasketun vuosittaisen poikkeaman suhteessa vuosien 1979-1999 keskiarvoihin. Laskin tämän kuukausittaisista keskiarvoista siksi, että siten sain mukaan myös kuluvan vuoden tilastotiedot.



Kuvasta nähdään, että jääkentän pinta-alan trendi on laskeva, mutta itse havainnot kertovat, ettei trendin kehitys ole suoraviivainen. Ensin 1980-luvulla jääkenttä pieneni nopeasti vain kasvaakseen 1990-luvulta vuosituhannen vaihteeseen. Sen jälkeen se pieneni nopeasti jäädäkseen polkemaan muutaman vuoden sykleissä eräänlaista "sahalaitakuviota". 

Mistään paniikinomaisesta muutoksesta viime vuosina ei siten ole kysymys pohjoisen jääpeitteen pinta-alankaan suhteen. Päin vastoin, tänä vuonna pohjoisen jääpeitteen ala on ainakin toistaiseksi ollut keskimäärin kolmanneksi suurin vuodesta 2010 lähtien - vain vuosina 2010, 2013 ja 2014 on jääpeite ollut suurempi. Nähtäväksi jää, kuinka sen pinta-ala kehittyy loppuvuonna.

Edelle kirjoitetun perusteella on selvää, ettei Ilmastopaneelin vaatimus 100% päästövähennyksestä liity ilmaston lämpenemisen viimeaikaisiin muutoksiin. Sen sijaan se perustuu poliittiseen sopimukseen, joka kirjoitettiin Pariisissa ja jossa sovittiin kullekin maalle tietyt päästövähennykset ja joiden täyttämisestä ilmastopaneeli antaa neuvojaan. 

Kysymys, jota kukaan ei tunnu kysyneen on se, että täytetäänkö Pariisin sopimuksen velvoitteet myös siinä tapauksessa, ettei pohjoinen napajää alkaisikaan sulaa odotusten mukaisesti? Tai jos maapallon lämpötilan mitattu nousu loppuisikin syystä tai toisesta?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä: 
Pohjoisen napajään helmikuinen koko oli pienempi kuin kertaakaan vuoden 1978 jälkeen
Havaintoja globaaleista ilmastoestimaateista ja arktisista jäätilastoista
Heidi Hautala ja Sirpa Pietikäinen aikovat vahingoittaa Suomen taloutta

5 kommenttia:

  1. Tuo 100% vähennyt, tarkoittaako se, että nettopäästömme lasketaan nollaan? Kova tavoite, jonka jälkeen ei voida enää kiriä?
    Ilmastotiede valitsee kohteita uhkapainotteisesti tutkittavaksi, mikä on jotenkin perusteltua, mutta pitäisi sitten aina jonkun päivittää sellaista kokonaistilannetta, joka ei olisi pelkästään uhkapainotteinen. Ilmastonmuutoksen hyödyt, kuten autiomaiden vihertyminen, on jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Ilmastopolitiikka on sitten edellisestäkin johtuen uhkapainotteista ja hätäilyyn yllyttävää. Siitä ei hyvä seuraa.
    Oma lempi-ideani on kansalliset ilmastorahastot, joita voidaan käyttää myös kansallisiin kohteisiin varsinkin silloin, jos ilmastouhat osoittautuvat ylikorostetuiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo 100% pitää sisällään oleellisena osana hiilinielujen kasvattamisen.

      Poista
  2. Toisaalta jääkentän volyymi kuutiokilometreissä on yli 2003-2014 keskiarvon. Tanskan met laitos http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php

    Tapahtui huomattava kylmeneminen maaliskuussa...

    Setarkos

    VastaaPoista
  3. Koko hommahan perustuu ilmastomalleihin. On siis ennustettu, että vuonna 2100 on niin kuuma, että me kaikki kuollaan. Toki suurin osa nyt elävistä on kuollut vuoteen 2100 mennessä.
    Miksi sitten nämä ilmastoennusteet otetaan niin vakavasti, on minulle suuri mysteeri? Jos ei osata ennustaa säätä viikon päähän, niin miksi joku ihmisryhmä on valmis laittamaan länsimaat takaisin hevosaikaan ilmastoennusteisiin luottamalla?

    VastaaPoista
  4. Professori yllättyisi entistä enemmän, jos ottaisi mukaan aikaisempien Nimbus-satelliittien datan, kuten IPCC teki vielä ensimmäisessä raportissaan 1990.

    Katso:

    http://www.helsinki.fi/kilpis/Muut/Kilpisj%C3%A4rvi_Notes_26_2017_pdf.pdf

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!