tiistai 21. elokuuta 2018

Ahneus ja kateus

Ihmisen ahneus on mielenkiintoinen asia. Ihminenhän voi sen avulla saavuttaa hyvän toimeentulon ja sitä kautta mukavan elintason. Loogisesti ajatellen voisi siten kuvitella, että kun ihmisellä on isot tulot ja arvostettu asema, hänen houkutuksensa rikollisesti hankittuun rahaan katoaa. Kutsukaamme tätä terveeksi ahneudeksi.

Toisaalta joskus minusta on näyttänyt siltä, että mitä enemmän ihmisellä on rahaa ja omaisuutta, sitä ahneemmaksi hän käy. Ja sitä kautta riskeeraa myös jo saavuttamansa hyvän, joka luonnollisesti katoaa, jos käy käry rikoksella ansaitun rahan hankkimisesta. Olkoon tämä pohjatonta ahneutta.

Talouselämä-lehti kertoi, että Comptelin toimitusjohtaja Juhani Hintikka on saanut syytteet johtamansa yrityksen osakkeisiin liittyvien sisäpiiritietojen väärinkäytöstä. Hintikka luonnollisesti kiistää syytteet, joten joudumme odottamaan oikeuden päätökseen ja todennäköisesti valituskierteen loppumiseen ennen kuin tiedämme asiasta totuuden.

Tapaus ja koko asiakokonaisuus ovat kuitenkin siksi mielenkiintoiset, että on syytä tehdä ymmärrysharjoitus siihen liittyen. Hintikan tulot ovat nimittäin melkoiset: hänen ansiotulonsa vuodelta 2016 olivat kokonaista 815 477 euroa. Ja päälle vielä rippunen pääomatuloja.

Toimitusjohtajana Hintikalla on lisäksi epäilemättä ollut käytössään jatkuvasti sisäpiiritietoa. Niinpä nyt jää nähtäväksi onko Hintikan ahneus alussa mainituista jälkimmäistä lajia. Siis pohjatonta ahneutta.

Vai onko sittenkin niin, ettei hän ole suinkaan käyttänyt tilaisuutta hyödyntää käytössään olevaa sisäpiiritietoa, vaan on visusti pidättäytynyt sellaisesta, koska riski jo saavutetun hyvän menettämisestä on olemassa. Tällöin Hintikan ahneus olisi alun luokittelun mukaista ensimmäistä lajia eli tervettä ahneutta.

Joka tapauksessa on selvää, että Hintikan tapauksessa on kyse isoista asioista. Suomalaisten yksityisellä sektorilla työskentelevän keskipalkka on 3 503 euroa kuukaudessa eli noin 44 000 euroa vuodessa.

Siten Hintikan vuosiansio vastaa tavallisen yksityisen sektorin työntekijän 18 vuoden palkkaa. Tai professoreiden noin kymmenen vuoden palkkaa. Ja on lähestulkoon yhtä suuri kuin alimpaan ansiotulokymmenykseen kuuluvien koko työuran kokonaisansiot.

Jääkäämme siis suurella mielenkiinnolla odottamaan kuinka Hintikan käy. Ja mikäli langettava tuomio tulee, välttäkäämme vahingonilo ja ihmetelkäämme sen sijaan sitä hullunrohkeutta, millä Hintikka riskeerasi hyvän tulotasonsa.

Jos Hintikka taas selviää voittajana, toivokaamme, ettei syytteen nostaminen ole perustunut ainakaan Hintikkaan kohdistuneeseen kateuteen. Sillä kyllähän oikeustapaus joka tapauksessa tulee jättämään tahran Hintikan maineeseen.

Edellä mainittu kateushan on myös mielenkiintoinen ilmiö. Sanotaan, että sitä on kahta lajia. Kainuulaista, jonka tuntee siitä, että jos naapurilla menee hyvin, on se jotenkin saatava loppumaan niin, että tällä menee jatkossa yhtä huonosti kuin itsellä.

Ja sitten on pohjalaista kateutta. Sen tuntee siitä, että jos naapurilla menee hyvin, niin osoittaahan se - ryökäle sentään - että myös itsellä voi mennä yhtä hyvin. Ja johtaa sitten tuumasta toimeen eli intoon yrittää ja ahkeroida.

Edellä mainitut tunnetaan myös suomalaisena ja amerikkalaisena kateutena. Joka tapauksessa niistä pääsemme siihen, miksi ahneus ja kateus toimivat taloudellisen toimeliaisuuden moottoreina. Ahneus ja halu näyttää muille saavat ihmiset yrittämään - mikäli siitä saa palkkion eli palkan. Tällaisen kannustimen puutehan lienee ollut tärkein syy siihen, että 1900-luvun sosialistinen kokeilu päättyi taloudelliseen katastrofiin.

Kainuulainen kateus puolestaan ajaa yhteisön alenevaan kierteeseen, jossa muita paremmin menestyneet on saatava pudotettua jalustaltaan. Tämä asia puolestaan lienee ollut merkittävä silloin, kun Lenin ja kumppanit kaatoivat tsaarin hallinnon ja etenkin tuhosivat Venäjän hyvinvoivan keskiluokan. Ja lienee edelleen yksi poliittisen vihervasemmiston ääneen lausumattomista motiiveista.

Pohjaton ahneus on puolestaan keskeinen tekijä siinä, kun taloustoiminta ajautuu harmaalle alueelle tai jopa rikolliselle tielle. Se kyllä saa aikaiseksi taloudellista toimeliaisuutta, mutta johtaa lopulta parhaiten menestyneiden väärinkäytöksiin. Lieneekö tämä tapa taustalla silloin, kun yritykset hakeutuvat kartelleihin tai rikollisjoukot tappelevat huumereviireistään?

Lopuksi on terve ahneus. Sekin toimii moottorina taloudelle, mutta ei hairahdu väärinkäytöksiin. Terve ahneus lieneekin se motivaattori, jonka varassa suunnittelematon ja kaoottinen markkinatalous voitti viime vuosisadan ideologisessa kilpailussa järjestelmällisen ja suunnitteluun perustuvan sosialismin.

Vaarana tässä ahneuden lajissa on kuitenkin aina se, että vähemmän menestyvien kainuulainen kateus kasvaa epästabiloiden yhteiskunnan. Eikä rehellisenkään ahneen kantti välttämättä kestä silloin, kun palkkio pohjattomasta ahneudesta on liian suuri.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko syyllinen veroja pakoileva vai järjestelmän rakentaja?
EU:lta miljoonia euroja Suomen köyhille
Mielenosoitukset Wall Streetiltä Helsinkiin ja Roomaan

5 kommenttia:

  1. Ehkä hän on osa sitä eliittiä, joka kuvittelee voivansa tehdä mitä lystää - vähän kuin Mykkänen ja kumppanit?

    VastaaPoista
  2. Hyvä kirjoitus kaiken kaikkiaan, tärkeitä elementtejä mukana.

    Yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta on varmaan paras lopputulema, mikäli kaikki ihmiset ymmärtäisivät terveen ahneuden - tai sitten yksinkertaisesti, ettei mikään määrä ahneutta ole itse asiassa tarpeen.

    Jälkimmäistä voidaan nyky-yhteiskunnassa kritisoida, kuten professorin tekstikin antaa ymmärtää, että kateus - ainakin jollakin asteella - olisi tavoiteltavaa ja jopa välttämätöntäkin yhteiskunnan tavoitteiden ja kehityksen kannalta.

    Itse katson, että kuten Suuri Kirjakin opettaa, ettei kateus ole hyvä asia, vaan paras lopputulos ja kehitys saavutetaan täysin ilman kateutta.

    Toinen asia on, onko siihen mahdollista päästä tässä maallisessa maailmassamme, jossa materialismi ja oman edun loputon tavoittelu kuitenkin vie lopulta voiton.

    Joista jälkimmäisenä näkisin erinomaisena esimerkkinä tapauksen SRV Oyj ja sen suuromistajat Ilpo Kokkilan ja hänen poikansa Timo Kokkilan, jotka kummatkin edustavat hallituspuolue Kansallista Kokoomusta.

    Isä Ilpo Kokkila ei voinut välttää ahneudessaan kiusausta muuttaa veropakolaiseksi Portugaliin, eikä siirtäessään alihintaan SRV Oyj -omistuksensa pojalleen Timo Kokkilalle.

    Tietääkseni asiaa ei kuitenkaan oikeudessa ole tutkittu - ja tuskin tullaan koskaan tutkimaan, koska Ilpo Kokkila (kok) kuuluu Suomen Tasavallan presidentin Sauli Väinämö Niinistön (kok) tärkeimpiin korvaankuiskaajiin, joten syytesuoja taitaa olla sitä kautta varmistettu?!

    Pohjattomaan kateuteen tapaus kuitenkin mielestäni sijoittuu päivän selvästi, sillä on otettava vielä huomioon, että Ilpon poika Timo Kokkila (kok) istuu Keskinäisen eläkeyhtiö ILMARISEN hallituksessa, jolloin eturistiriita voi olla kiusallisen suuri.

    Lisäksi on olemassa yhteys täten isä-Ilpon (kok) ja poika-Timon (kok) kautta Elinkeinoelämään, joka pyrkii palkansaajien asemaa heikentämään pohjattomalla kateudella aina orja- ja feodaaliyhteiskuntaan asti.

    Prosessia ei yhtään ainakaan heikennä se, että Elinkeinoelämässä on lukuisia pohjattoman kateuden omaavia - tai ainakin sen puolesta taistelevia - Kansallisen Kokoomuksen edustajia, kuten esimerkiksi Jyri Häkämies (kok), tai Vesa Rantahalvari (kok), joka taas vaikuttaa TELK:n kautta työntekijöiden asemaa heikentävästi.

    Kaksi edellä mainittua Kansallisen Kokoomuksen niin sanottua sotaratsua ja työmyyrää ovatkin ehkä suomalaisen yhteiskunnnan koheesion ja terveen kateuden murentamisen tärkeintä oliota.

    Suomi tarvitsee ehdottomasti Totuuskomission selvittämään viime vuosien ja vuosikymmenien tapahtumat, jotta Suomessa olisi edes teoreettinen mahdollisuus tavoitella tervettä kateutta.

    Muutoin Suomen tie valitettavasti on jo rikkaiden ja muutoin hyväosaisten pohjaton ahneus, joka muuttaa koko Suomen täysin arvottomaksi, armottomaksi ja rappiolliseksi.

    Elämme tärkeitä hetkiä ja valinnat nyt ovat tulevaisuuden kannalta tärkeimpiä kuin koskaan ennen.

    VastaaPoista
  3. Suomessa on vaikea taistella globaalia valtavirtaa vastaan. Valtavirta johtaa kartelleihin ja verisiin reviiritaisteluihin, kuten pienemmissä ympyröissä huumeiden osalta ja isommissa ympyröissä öljyn osalta.

    Tavallisen kansalaisen kannalta näkyvänä esimerkkinä kartelleista on valtamedia, joka on harvojen ristiinomistama ja sisältö Suomessakin sitä samaa kuin Atlantin molemmin puolin. Tiedotuskartellia kannattavat yhteistyössä pohjattoman ahneuden ja sosialistisen ahneuden edustajat. Toisinajattelijoiden suut pyritään tukkimaan yhä aggressiivisemmin.

    VastaaPoista
  4. Turun "sankari" Hassan Zubier yritti huijata Suomen Valtiokonttoria mutta jäi kiinni.
    https://yle.fi/uutiset/3-10363585

    VastaaPoista
  5. SN2 -valitsijayhdistyksen tiimoilta on vielä sellainenkin kummajaisuus täysin oikeudessa käsittelemättä, että siinä voidaan katsoa ostetun itselleen keskimäärin noin 5.000,00 euron hintaan syytesuoja, eli että henkilöä ei voida asettaa syytteeseen yhtään mistään rikoksesta tuomioistuimessa. Halpa on ollut syytesuojen hinta Suomessa SN2 -valitsijayhdistyksen toiminnan kautta.

    Tästä johtuen koko tuo noin 157 000 henkilöä käsittävä kannattajayhdistyksen nimilista on virallisesti julkaistava Suomen Valtion taholta useissa eri viestimissä mahdollisimman pian.

    Suomen nykyinen hallitushan jo heti hallituksen muodostamisen ja perustamisen aikaan antoi itselleen täysin ilmaiseksi syytesuojan!

    Mikäli oikein ulkomuistista muistan, niin Suomen nykyinen pääministeri Juha Sipilän (kesk) vetämä hallitus myönsi itse itselleen (sic!, laiton!) syytesuojan!

    Eli Suomessa kun pääsee riittävän merkittävään poliittiseen ja taloudelliseen asemaan, tietyn eliitin joko jäseneksi tai sätkynukeksi, niin syytesuoja ja paljon muuta tulee siinä samalla?!?!

    Erikoista, etten sanoisi! - Ja oikeustieteellisestä näkökulmasta katsottuna hyvin arveluttavaa toimintaa!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!