lauantai 11. elokuuta 2018

Erilaisuuden korostaminen päivähoidossa

Monilla ihmisillä on nykyisin taipumus korostaa itseään ja maailmankatsomustaan. Se näkyy myös ruokailussa, jossa erikoisruokavalioita tuodaan esille ja vaaditaan entistä herkemmin.

Esimerkkejä on helppo löytää: muslimit tai juutalaiset eivät suostu syömään sikaa, eivätkä vegaanit minkäänlaista eläinperäistä ravintoa. Syitä toiminnalleen nämä ihmiset hakevat lähinnä maailmankatsomuksestaan, vaikka joskus kuulee myös huonosti perusteltuja terveysväitteitä.

Suomen kaltaisessa vapaassa yhteiskunnassa tässä asiassa ei ole ongelmia niin kauan kuin jokainen tekee tai ainakin maksaa ruokansa itse. Ongelmaksi se muuttuu silloin kun puhutaan yhteisesti kustannetuista palveluista.

Helsingin Sanomat kertoi vantaalaisten vegaaniäitien vaativan päiväkoteihin pilteilleen maailmankatsomuksensa mukaista ruokavaihtoehtoa. Vaatimusten innoittajana lienee Helsinki, jossa vegaanien vaatimuksiin on jo suostuttu

Edellä linkitetyistä jutuista jälkimmäinen kertoi myös erikoisjärjestelyn hinnan: noin kaksi euroa lasta kohti päivässä. Tämä tekee vuodessa 480 euroa olettaen, että lapsi on päivittäin hoidossa 11 kuukauden ajan.

Summa ei ole valtava, mutta kuitenkin merkittävä. Olisikin kohtuullista, että jos erikoisruokavalioita ryhdytään yleisesti tarjoamaan, niiden järjestämisen lisäkustannukset laskutettaisiin erikseen, eikä niitä mätkäistäisi veronmaksajien kontolle.

Eri asia on sitten se, että erilaisten oikkujen vaatiminen ja järjestäminen korostavat lasten välisiä eroja ja sitä kautta vähentävät heidän yhteenkuuluvuuden tunnettaan. Myös tästä asiasta olisi hyvä keskustella ruokailupäätöksiä tehtäessä. Eli kumpi kasvatustavoite sopii paremmin julkiseen päivähoitoon: yhteenkuuluvuuden, yhteisten pelisääntöjen ja mukautumisen vai oman erikoisuuden ja erityisoikeuksien korostaminen?

Minusta asiassa ei ole epäselvyyttä. Monimuotoistuvassa maailmassamme on entistä tärkeämpää, että yhteiselossa pyritään suitsimaan erojen kasvattamista ja niiden sijaan korostamaan yhdessä elämisen taitoja ja edellytyksiä. Tässä työssä yhteinen ruokailu on erinomainen työkalu - poikkeuksena tietenkin terveydellisistä syistä tarjottavat erikoisruuat.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Lapset - ne kaikista rakkaimmat
Mellunmän päiväkodin tapahtumat on tutkittava ja niistä on opittava
Onko lapsimorsian pöyristyttävämpi kuin kulttuurirasisti?

7 kommenttia:

  1. Eniten vituttaa juuri se, että maailamkatsouksellisista syistä saa erityisruokaa paljon helpommin kuin terveydellisistä. Kala-allergia on yleinen ja usein paha (minulla onneksi iän mukana hävinnyt). Lentoyhtiöillä ei ole enää vuosikymmeniin ollut mahdollista saada kalatonta ateriaa. Vegaanisia jne kyllä saa

    VastaaPoista
  2. Punavihreä kuplahan haluaa nimenomaan eristäytyä ja luoda elitistisen hajuraon muihin. Ei se edes pyri luomaan mitään keskusteluilmapiiriä vaan se on joko tai - soraääniä ei kaivata.

    VastaaPoista
  3. Perusteetonta oman erinomaisuuden korostamista erityisetuja vaatimalla nimitetään meilläpäin kekkuloinniksi.

    Neljä vuotta olen istunut kansakoulun gourmet-pöydässä. Ruokalista oli kaikille sama ja syöntipakko koski kaikkia oppilaita.

    VastaaPoista
  4. Olen pelolla odottanut milloin meidän pilttien kouluun tulee pakollinen vegaanipäivä.. Jos tulee, niin vaadin vastavuoroisesti täyslihapäivän, jolloin ei kasviksia ole.
    Lisäksi meinaan uskonnollisista syistä vaatia lapsille liharuokaa, Askårdissakaan ei porkkanaa puputeta.

    VastaaPoista
  5. Kun minä kävin koulua oli ihan tavallista että oli puuropäiviä. Mikäs ongelma siitä nyt on tullut?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puuropäivien syy oli varmaakin taloudellinen siihen mailman aikaan eikä ideologinen,kuten näillä vegaani hörhöillä.

      Poista
  6. Odottakaahan, kun vihreät lihanvihaajat keksivät koululaisten lautasille heinäsirkat ja muut hyönteiset!

    Onkohan kukaan muuten miettinyt sitä, että kun näitä heinäsirkkakasvattamoita nyt innolla perustetaan, niin mitä tapahtuu, jos heinäsirkkatytöt lähtevät niitä ankeista oloista vapauttamaan ja parvet syövät ensin puhtaaksi lähitienoon pellot ja siirtyvät muualle lisääntyen ja aiheuttaen vielä isompaa tuhoa? Voihan tietysti vahinkojakin sattua ja pääsevät luontoon ilman heinäsirkkatyttöjäkin. Valtio sitten kai maksaa katokorvauksia tai siis sinä ja minä maksamme.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!