sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Poliittinen Yle

Viime aikoina on kohistu naisten tasa-arvosta. Jopa niin, että tulin itsekin ottaneeksi siihen kantaa.

Nyt asia nousi jälleen esille Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan tulevan johtajan Jouko Jokisen kautta. Hänen mukaansa "päämäärä on tässä tärkeä. Ihan sama, vaikka eduskunnan puhemiestä kutsuttaisiin suurvisiiriksi. Ei sillä ole merkitystä, kunhan tavoite on selkeä."

Verovaroin rahoitettuun toimeensa ryhtyvä Jokinen sanoo siis aivan suoraan, että hänen tavoitteenaan on poliittinen vaikuttaminen totuudenmukaisen tiedottamisen sijasta - neutraalissa mediassahan asioista puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä ilman tavoitteena olevia päämääriä.

On kuitenkin hyvä, että mies puhuu suoraan ja kiertelemättä. Näin kenenkään ei tarvitse kuvitella Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmatuotannon pyrkivän objektiivisuuteen vaan jokainen voi tarkastella sitä arvostetun kollegani Yrjöperskeleen lanseeraama Epäilyksen Piru apunaan.

Mitä tulee tasa-arvoon, oli aamun Helsingin Sanomissa juttu aiheeseen liittyvän vakavuusasteikon toisesta päästä. Siinä haastateltiin tunnettua muslimikäännynnäistä Pia Jardia, joka on jutun otsikon mukaan sitä mieltä, että mies on perheen pää ja huivittomuus syntiä.

On jännittävä nähdä, miten Yle ottaa Jokisen kaudella kantaa Jardin kannattamiin tasa-arvonäkemyksiin. Tuomitaanko ne selkeäsanaisesti sovinismina vai ollaanko asiasta hiljaa, koska "ei sillä ole merkitystä, kunhan tavoite on selkeä".

Tai Iltalehden kautta alkujaan Fenix ry:n ja viimeksi Nasima Razmyarin esille nostamaan maahanmuuttajatyttölasten kulttuurisidonnaiseen silpomiseen. Tai naisiin kohdistuvan seksuaaliseen väkivaltaan ja siihen liittyviin eri piirteisiin.

Toivotan siis uusvanhan poliittisen Ylen ajankohtaistoimituksen tervetulleeksi. Samalla lupaan kommentoida, mikäli poliittinen tarkoitushakuisuus lipsahtaa suoranaisen valehtelun puolelle tasa-arvo- tai missä tahansa muissakaan aiheissa.

Onhan verovaroin toimivalta mediatalolta lupa odottaa sellaista uutisointia, joka valaisee asioiden kaikki puolet - näin siitä huolimatta, että toimituskunta ilmoittaa itse avoimesti toimivansa poliittisin motiivein.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Antoiko Yle tahallaan väärän vaikutelman?
Sanoilla on merkitystä
Kallion autoilutapaus ja institutionalisoitunut poliittinen korrektius

JK kello 9:20. Tämän kirjoitettuani luin kansanedustaja Leena Meren (ps) näkemyksestä, jonka mukaan " Yle ei ole erityisasemassa ja varsinkin kun katsoo joitakin ohjelmia sekä toimittajien ajoittain ilmenevää asenteellisuutta niin peräänkuulutan tasapuolisuutta. Median pitää jakaa tietoa ja tuoda erilaisia mielipiteitä esille eikä toimittaja saa ryhtyä itse poliitikoksi ajamaan omia agendojaan. Erityisesti silloin kun toimitaan verovaroilla." Kuten tästäkin blogikirjoituksesta ilmenee, jaan näkemyksen Meren kanssa.

4 kommenttia:

  1. Kohta me varmaan kuulemme vastuullisen median puhuvan "varushenkilöistä". Kuvittelisin kuitenkin, että jos vastuullisen median uutistarkoituksen kannalta on välttämätöntä, saa käyttää ilmaisuja "asevelvollisuuttaan suorittava varushenkilö" ja "aseoikeudestaan nauttiva varushenkilö", esimerkiksi uutisissa "Aseoikeudestaan nauttiva varushenkilö Henna on rohkea uudistaja ja tulevaisuuden johtaja, joka suoriutuu palveluksestaan muita paremmin" tai "Asevelvollisuuttaan suorittavat varushenkilöt ovat laiskoja ja huonokuntoisia".

    Tämä kieltämättä ratkaisee ainoan asevelvollisuudessa enää jäljellä olevan tasa-arvokysymyksen...

    VastaaPoista
  2. Minä epäilen, että Jokisen tapauksessa voi olla kyse itsesuojeluvaiston ilmauksesta. Kun Jokisen tapauksessa tehtävään tuli nimitetyksi miespuolinen henkilö (vai mikä nykyisin mahtaa olla miestä tarkoittava QWERTY-ABC-XYZ-koodiston virallinen ilmaus) ja kun tehtävää vielä oli hoitanut vt:nä sukupuolineutraali henkilö, itsesuojeluvaisto neuvoi suorittamaan kumarruskierroksen näiden militanttien tanttien suuntaan. Kuvio oli siis jokseenkin sama kuin suomettumisen vuosina jolloin näkyvään tehtävään nimitetyn kuului virkaan astuessaan käyttää puheenvuoro YYA-sopimuksen siunauksellisuudesta kumartaa syvään hyvien, keskinäiseen kunnioitukseen ja luottamukseen perustuvien naapurisuhteiden suuntaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielenkiintoinen näkökulma.

      Poista
    2. Olenkin jo pitemmän aikaa epäillyt, että Neuvostoliiton romahdettua voidaksemme tyydyttää itsesensuurin tarpeitamme meidän on täytynyt luoda asianmukaiset korvikkeet tuolle supervallalle.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!