keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Korvaamattomien henkilöiden perässä

Julkisuudessa on käyty keskustelua valtionyhtiöiden hallitusten palkkioista. Erityisen tarkastelun kohteena ovat olleet Fortumin ja Nesteen palkkiojärjestelmät, koska niihin on ehdotettu roimia korotuksia.

Mekkala on sikäli varsin odotettua, että tavalliset palkansaajat ovat tehneet erityisen maltillisia palkkaratkaisuja. Niiinpä myös kaikenlaisilta "herroilta" odotetaan solidaarisuutta. Itse Nesteen ja Fortumien tuloksen perusteellahan palkkioiden nostoihin ei liene estettä, eikä hallitusten palkkioilla liene käytännössä mitään merkitystä näiden yritysjättien palkkabudjetissakaan.

Korotusten taustalla on valtion omistajayksikön johtaja Eero Heliövaaran johdolla tehty tarkastelu, jonka mukaan suomalaisten valtionyhtiöiden hallitusten jäsenillä on kansainvälisesti verrattuna pienet palkkiot. En epäile tätä.

Sen sijaan Heliövaaran ja kumppaneiden logiikka johtaa varustelukierteeseen, jossa yritykset nostavat vuorotellen hallitustensa jäsenten palkkioita. Näin ne käyvät vuorotellen keskiarvon alapuolella, josta keskiarvoon päästäkseen pitää korottaa palkkioita. Suomessa kierrettä kiihdyttää lisäksi hallitus- ja toimitusjohtajien, usein sulle-mulle edunjakoon johtanut, pieni piiri.

Koska tänä päivänä tällaiset palkkiot uutisoidaan, syntyy siitä työväen kanssa ongelmia. Jos heidän ja "herrojen" palkkojen, palkkioiden ja muiden etuuksien kehitykset ovat vahvasti erisuuruisia, on sillä vahva työmarkkinajärjestelmään eripuraa luova vaikutus. Tämähän on nähty erityisen selvästi Finnairin tapauksessa.

Sen sijaan lainaan vastaavan ministerin Sirpa Paateron tämän päivän lausuntoa, josta löytynee totuuden siemen siihen, miten tätä asiaa pitäisi osakkeenomistajana - sitähän kaikki suomalaiset välillisesti ovat - tarkastella.

"Ym­mär­rän hy­vin tä­män huo­len. Mut­ta täs­sä ajas­sa tä­mä lin­ja tun­tuu pa­rem­mal­ta. En­kä us­ko, et­tä yk­si­kään hal­li­tuk­sen jä­sen jää si­tä var­ten tu­le­mat­ta. Luu­len, et­tä hal­li­tus­ten jä­se­net ym­mär­tä­vät ny­kyi­sen ti­lan­teen".

Pyydän lukijaani kiinnittämään huomionsa siihen, ettei Paatero usko kenenkään jäävän tulematta hallitukseen vaikka korotuksia ei tehtäisikään. Ja jatkaisin vielä, ettei ainakaan kukaan korvaamaton jää tulematta; eli asialla ei ole merkitystä niin kauan kuin hallitusten kyky ja pätevyys eivät kärsi palkkion koosta.

Näinhän yrityksen pitäisikin toimia: palkkiotaso on säädettävä sille tasolle, että kaikki halukkaat saadaan mukaan. Tämän rajan ylittävä palkkio on tulonsiirtoa osakkeenomaistajilta hallitusten jäsenille. 

Koska ministerin valta lienee Nesteen ja Fortumin kohdalla käytännössä ratkaisevaa, jäävät niiden hallitusten jäsenet tällä kertaa palkkioidensa korotusta vaille. Ei niiden taso silti ihan kelvoton ole, sillä esimerkiksi Fortumin hallituksen puheenjohtaja saa tästä sivubisneksestään 75 000 euron palkkion. Siis saman verran kuin vaikkapa hyvin palkattu professori kokopäiväisestä työstään.

Toivottavasti Sirpa Paateron linjaus pitää suomalaiset työmarkkinat rauhallisina. Ja toivottavasti nykyiset palkkiot eivät karkoita hallituspaikoilta kykenevää väkeä. Silloin kun molemmat näistä hurskaista toiveistani toteutuvat, näyttäisivät palkkiotaso ja ministerin toiminta olevan kohdallaan. 

Ja kääntäen, palkkioiden korotusten tarve koittaa välittömästi, kun korvaamattomat henkilöt rupeavat kieltäytymään valtionyhtiöiden hallitusten jäsenyydestä. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

6 kommenttia:

  1. Valtiojohtoisten yhtiöiden hallitukset ovat poliittisia hiekkalaatikoita. Erinomainen esimerkki oli valtion yhtiöiden hallitusammattilainen Soili Suonoja, joka korruptoitui pahasti. Myös Liliuksen äkkilähtö Fortumilta ja Vesa Puttosen ulosheittäminen VR:ltä kertovat, että valtionyhtiöitä ei johdeta kuten normaalia yhtiötä. Sen takia valtionyhtiöiden hallituspaikoista ei oikeasti tarvitsisi maksaa yhtään mitään. Minä voisin mielenkiinnosta mennä yhteen mukaan palkatta, enkä usko olevani yhtään huonompi kuin joku soilisuonoja, joka

    Suonoja on halunnut vaikuttaa omalla esimerkillään pörssiyhtiöiden ja muun yritysmaailman tasa-arvoistumiseen.

    Suonoja on paneutunut myös ympäristökysymyksiin


    Kyllä tuollaisia idiootteja saa hallitukseen pienemmälläkin palkalla. Hehän menevät sinne pätemään ja ajamaan omaa poliittista agendaansa. Sen takia kansanedustajillekaan ei pitäisi maksaa palkkaa, koska vaikka siitä maksettaisi minkälainen palkka tahansa, sinne hakeutuvat itseään tyrkylle tarjoavat hedonistit.

    VastaaPoista
  2. Johdon palkkojen ja palkkioiden korotuksia perustellaan yleisesti sillä, ettei menetettäisi näitä Huippuammattilaisia vaan saadaan heidät pysymään Suomessa.

    Veronmaksajana olisin valmis ottamaan riskin.

    Varsinkin sen faktan valossa että nämä opportunistit eivät ole hakeutuneet sinne missä palkkiot ovat sitä kansainvälistä tasoa.

    Suomalaisista kyvyistä muulle maailmalle ovat kelvanneet lähinnä muutamat kypäräurheilijat. Ei yhtään yritysjohdon ammattilaista Ollilaa lukuunottamatta. Ollilankin casessa epäilen taustalla olleen muita järjestelyjä kuin pelkkä CV.

    Toivotan Liliukselle onnea jonossa Harwardin käyneitten kanssa, kansainvälisellä asteikolla hän lienee osastopäällikkötasoa.

    Tosin vanha paikka edes sillä samalla kansainvälistä tasoa pienemmällä palkalla tuskin odottaa maitojunalla palaajaa, joten tuskinpa näemme kovin suurta pakoa vaikka palkkiot leikattaisiin puoleen ja jäädytettäisiin sille tasolle toistaiseksi.

    VastaaPoista
  3. Suunniteltu palkankorotus oli aika röyhkeä. Kun palkat varmaaan ovat jääneet vertailussa jälkeen, niin olisi ehkä kannattanut ehdottaa jotain kohtuullisempaa korotusta. Jossain sanottiin, että palkkioita ei oltu tarkastettu vuoden 2008 jälkeen. Kohtuullisena olisi varmaan kansan syvissä riveissäkin pidetty sitä, että olisi annettu samat korotukset kuin kyseisten firmojen työntekijöille vuodesta 2008. Siitäkin olisi saatu varmaan yhteensä ihan kohtalainen 5-10% korotus.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!