tiistai 6. tammikuuta 2015

HS ajaa maahanmuutto-asioissa vähemmistön diktatuuria

Jussi Halla-aho sähköisti suomalaisen poliittisen keskustelun antamalla Lännen Medialle haastattelun. Siinä Perussuomalaisten eurovaali-ääniharava vaati maahanmuutto-politiikan ottamista puolueen agendan keskiöön.

Puolueen puheenjohtaja Timo Soini vastasi, ettei maahanmuuttopolitiikasta saa revittyä rintamalinjoja puolueen sisälle. Sen sijaan puolueella on monta tärkeää asiaa hoidettavanaan, joista maahanmuuttopolitiikan järkeistäminen on yksi. Ja Halla-aho on niissä asioissa "yksi parhaista".

Seuraavaksi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindströn asettui Halla-ahon kannalle, ja totesi puolueen jättäneen maahanmuutto-asiat liian vähälle huomiolle käytännön politiikassa. Näyttääkin siltä, että perussuomalaiset ovat tässä asiassa hyvin yhtenäisiä.

* * *

Tänä aamuna Helsingin Sanomat jatkoi soinilaisten vastaista vaalikampanjaansa väittämällä pääkirjoituksensa otsikossa että "Halla-aho suuntaisi kohti oppositiota, Soini ei". Kirjoituksessa annetaan ymmärtää, että maahanmuutto-asioiden esillä pitäminen on sellainen asia, jonka seurauksena puolueella ei ole mitään asiaa hallitukseen.

Näkemys on lievästikin sanottuna outo, sillä Suomen kansasta yli puolet haluaisi kiristää maahanmuuttopolitiikkaa. Ja Perussuomalaiset on ainoa omilla ansioillaan eduskuntaan päässyt puolue, joka tässä asiassa ajaa kansan enemmistön toivetta.

Tätä taustaa vastaan HS:n kirjoitus onkin sangen outo. Eikö lehden pääkirjoitustoimittaja ymmärrä, että demokratiassa jokainen puolue menee vaaleihin omalla asialinjallaan, jolle kansa antaa tukensa tai sitten ei.

Suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä katsotaan vasta vaalien jälkeen hallitusneuvotteluissa mistä asioista hallituskoalition puolueet voivat päästä yhteisymmärrykseen. Eli mitä asioita eri puolueiden asialistoilta voidaan toteuttaa ja mitä ei.

Huomioiden kansan enemmistön näkemyksen, en usko maahanmuuttopolitiikan järkeistämisen olevan mitenkään ylivoimainen este perussuomalaisten hallitustaipaleelle. Piemminkin asian luulisi olevan päin vastoin.

Tästä kaikesta herääkin kysymys siitä, miksi Helsingin Sanomat ajaa kansan enemmistön vastaista politiikkaa niin vahvasti, että valehtelee maahanmuuttopolitiikan järkeistämisvaatimuksen johtavan automaattisesti oppositioon. Ikään kuin lehti haluaisi ainoan kansan tahtoa maahanmuuttoasioissa ajavan isomman puolueen pitävän ns. turpansa kiinni.

Itse asiassa vaikuttaa siltä, että HS on suorastaan vähemmistön diktatuurin advokaatti. Vähän kuin Neuvostoliiton aikainen Pravda (suom. Totuus) kauan sitten.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ja taas uusi vihateko Helsingissä
Helsingin Sanomat valehtelee jälleen
Helsingin Sanomat aloitti vaalikampanjansa
Jyväskylän dosentti ehdottaa suomalaisten aivopesua

6 kommenttia:

  1. Edesmenneessä Neuvostoliitossa oli tapana sanoa, että lehdistö noudattaa tieteellistä sosialistista työnjakoa. Pravda (totuus) ei julkaise uutisia ja Istvestja (uutiset) ei julkaise totuutta. Hesarissa tämä tieteellinen työnjako on päässyt hämärtymään, kun samaan lehteen on soviteltu molempia piirteitä, joskin Istvestjan piirteet näyttävät korostuvan. Johtuneeko laskevien levikkilukujen aiheuttamasta hermostuksesta vai onko syynä toimittajakunnan tuskastuminen sosiaalisen median aikaansaamaan puhemonopolin katoamiseen, mutta toimittajakunnalla on selvä tarve profiilin nostamiseen käymällä ristiretkelle yhteistä vihollista vastaan. Kun omistaja ei hyväksy viholliseksi Kokoomusta, RKP:tä eikä oikein Kepuakaan ja toimittajat suosivat Vihreitä, Vasemmistoliittoa ja jopa Demareitakin, niin jäljelle jäävät Perussuomalaiset ja KD. Tietysti tällaisessa toimituspolitiikassa on se vaara, että levikkiluvut edelleen tippuvat ja jopa lehden omat kommenttipalstatkin täyttyvät lehden juttuja kritisoivista kommenteista ja niiden tykkäyksistä. On vähän sääli entistä laatulehteä, mutta niinpähän makaavat kuin petaavat.

    VastaaPoista
  2. Toimittajat puolustelevat lehteen tekemiään kirjoituksia usein niiden totuusarvolla. Nettiin voi kuka tahansa kirjoittaa mitä tahansa, mutta toimituksellinen julkaisu käy läpi tietyt kriteerit, joten uskottavuusarvo on suurempi, tasapuolisuus ammatillisesti taattua ja taustatyö kunnolla tehtyä. Asiat ovat tässäkin suhteessa kääntyneet päälaelleen, tänä päivänä täytyy mennä nettiin saadakseen selville, mitä todella on tapahtunut. Lehdistä voi lukea mitä tahansa politisoitua pinnallista tosiasioita piilottelevaa journalistista höpinää. Ei se ole ihme, että ne siellä Pegida-mielenosoituksissakin huutavat Lügenpresse! Lehdistöhän on yksimielinen siitä, ettei maahanmuuttopolitiikkaa saa järkevöittää ja siitä, että islaminvastaisuus on rasismia.

    VastaaPoista
  3. Aika näyttää pakottaako levikin katoaminen lehtien luotettavuuteen. Ja jos, niin miten päin.

    VastaaPoista
  4. Nykyisin toimittajaan kannattaa oletusarvoisesti suhtautua poliittisena toimijana joka levittää propagandaa.

    Joskus vaikuttaa siltä että mediayhtiöt menevät mieluummin konkurssiin kuin suostuvat antamaan maahanmuuttokriittisille 50 prosenttia palstatilasta ja media-ajasta. Vaikka maahanmuuttokriittisiin kohdistuva haukkuminen ja heidän jättäminen palstatilan ja media-ajan ulkopuolelle on bisnesmielessä hyvin huono ratkaisu.

    Toimittajien poliittinen ylpeys ja omanarvontunto ei siedä myöntää sitä että on ollut väärässä, on tehty huonoja ja virheellisiä päätöksiä. Sen myöntäminen merkitsisi kasvojen menetystä joten mennään mieluummin konkkaan.

    Olen pitempään ollut sitä mieltä että akateemista toimittajakoulutusta ei tarvita vaan se pitää lakkauttaa. Riittää että mediayhtiöt eli lehdet, tv-kanavat, radiokanavat, nettilehdet ja netti-tv-kanavat jne. kouluttavat itse toimittajansa eräänlaisena oppisopimuksena. Tällöin toimittajien omat ideologiat paljastuisivat mutta se olisi edes avointa ja olisi koko ajan tiedossa. Lisäksi olisi tärkeää että ennen toimittajaksi ryhtmistä olisi kokemusta tavallisesta siviilelämästä ja työelämästä. Tällöin voi toimittajana pyöriä niiden asioiden parissa joita on tehnyt aiemmin työkseenkin. Esim. yrittäjänä toiminut voisi toimia taloustoimittajana, insinööri voisi tehdä juttuja tekniikkaan liittyen tms. Proffa, oletko sinä esim. kirjottanut lehtijuttuja oman toimialasi ammattilehtiin tai ns. tavallisiin lehtiin jos juttu liittyy toimialaasi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kirjoittanut paljon juttuja omalta alaltani ja omalla nimelläni. Myös Helsingin Sanomissa.

      Poista
  5. Median politisoituminen on vakava ongelma, josta luonnollisestikaan media ei julkaise halaistua sanaa.

    Lügenpresse saattaa viitata Udo Ulfkotten kirjaan, jossa tämä entinen Frankfurter Allgemeine Zeitungin toimittaja paljastaa, miten valtamedia on CIA:n, USA:n ja rahaeliitin sylikoira. Saksan Amazonin 7. myydyin kirja jokin aikaa sitten, eikä FAZ halua edes kommentoida.

    USA:ssa vallassa oleva sotilaallis-teollinen sektori haluaa nyt sotaa Venäjää vastaan, että asemyynti sujuisi paremmin Eurooppaan.

    USA ja EU lehdistöineen olivat vahvasti mukana innostamassa ukrainalaisia tappamaan toisiaan lupailemalla kymmenen hyvää ja kaksi kaunista. Venäläiset ovat osasyyllisiä, mutta ei kai Merkel et co tosissaan kuvitellut ottavansa Ukrainan ja Krimin EU:lle tosta vaan.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!