Helsingin sanomat kertoi, että Syyriassa on kuollut suomensomalialainen jihadisti. Onko siis syytä olla tyytyväinen vai täytyisikö tapausta pitää valitettavana?
Tyytyväinen pitää olla ennen kaikkea tämän kuolleen jihadistin puolesta, sillä nyt hän on päässyt oman uskontonsa opetusten mukaista oikotietä paratiisiin - nauttiakseen siellä seitsemänkymmenenkahden neitseen suloista.
Tyytyväinen pitää olla myös suomalaisen yhteiskunnan puolesta, sillä suojelupoliisin mukaan osalla Syyriaan matkanneista "saattaa olla halua jatkaa väkivaltaista toimintaa, kun he palaavat Suomeen". Näin jihadistin onnellisesti paratiisiin päätynyt matka on vähentänyt Suomeen kohdistuvan poliittisen väkivallan riskiä.
Tyytyväinen pitää olla myös Kataisen hallituksen puolesta. Lienee nimittäin selvää, ettei radikaali-islamilaisen maailmankuvan omaava ihminen ole sopeutunut eikä tule sopeutumaan yhteiskuntaamme.
Koska jokaisen syrjäytyneen nuoren yhteiskunnalle aiheuttamaksi kustannukseksi on laskettu 1,2 miljoonaa euroa, on Kataisen hallituksen kontolla oleva talouden supistamistarve juuri pienentynyt kuusinumeroisella euromäärällä.
Toisaalta kuolintapausta on pidettävä valitettavana mikäli emme usko islamin opetuksiin, rakastamme väkivaltaa tai nautimme yhteiskuntamme taloudellisesta ahdingosta.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko Suomi naisen kannalta islamin vastakohta?
Montako syyrialaista pakolaista kuuluu Suomen vastuulle?
Islamistitaistelijoita Suomeen
maanantai 9. kesäkuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Tekstit
