Menin sanattomaksi. Eikö Suomen päättäjillä todellakaan ole muuta tekemistä kuin ohjeistaa kesämökkien paskahuussien tyhjentämistä? Eikö pikemminkin kannattaisi pohtia tämän, tämän tai tämän ongelman ratkaisemista?
* * *
Seuraavaksi muutama hajahuomio suomalaisesta politiikasta.
Yksi. Neuvostoliitto kaatui vuonna 1991. Tämä edesmennyt kansandemokratiahan perustui siihen ajatukseen, että jotkut ihmiset tietävät toisia paremmin ja voivat suunnitella ja päättää kaikenlaiset asiat näiden puolesta. Ajattelutavan seuraukset ovat näköjään unohtuneet suomalaisilta päättäjiltä, kuten edelle siteeraamani paskahuussi-uutinen kertoo.
Kaksi. Suomalainen kouluopetus on huomioitu ympäri maailman. Yksi maailman johtavista tiedelehdistä, eli Science arvosteli aihetta käsittelevän kirjan, ja totesi yhdeksi suomalaisen koulujärjestelmän erinomaisuuden syyksi luottamukseen opettajien ammattitaitoa kohtaan. Tämäkään ei liene kantautunut suomalaisten päättäjien korvaan, vaikka he ovatkin tietoisia loistavasti menneistä Pisa-testeistä.
Kolme. Suomalaisten tutkimuslaitosten vapaus päättää omista tekemisistään halutaan lopettaa ja tilalle ollaan rakentamassa byrokraattien kansoittamaa tutkimusten tilaajaorganisaatiota. Herää vain kysymys, että mistähän se byrokraatti tietää, minkälainen tutkimus kullakin tieteenalalla tuottaisi parhaita innovaatioita?
Vastaan itse: ei mistään, mutta hän kyllä osaa tutkituttaa itsestäänselvyyksiä oman byrokratiansa välittömiin tiedontarpeisiin. Tällaista ylhäältä johdettua tutkimusta harrastettiin viimeksi laajemmassa mittakaavassa Neuvostoliitossa tunnetuin seurauksin. Eipä taida tämäkään olla tiedossa suomalaisilla päättäjillä.
Listaa voisi jatkaa pitkään, mutta antaa olla. Kaikesta tästä näkyy se valtava into, joka päättäjillä on päästä työntämään Eskon puumerkkinsä ellei suorastaan pukinsorkkansa kaikkiin sellaisiin paikkoihin, joissa siitä ei ole kuin haittaa.
Miksi näin on, se ei ole selvinnyt minulle, mutta kuten olen edelle yrittänyt kirjata, epäilen vahvasti sen perustuvan suppeaan yleissivistykseen. Tai kuten Axel Oxenstierna asian aikanaan muotoili: "poikaseni, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan".
* * *
Lopuksi itse asiaan. Tämän päivän uutinen kertoi että kaksi kolmesta suomalaisesta ei halua kasvattaa Suomen vastuita eurokriisissä. Kuten monessa paikassa on todettu, tämä voi olla tyhmää tai se voi olla viisasta. Lähinnä sen mukaan, pelastavatko lisävastuut eurojärjestelmän vai eivät; ja realisoituvatko vastuut vai eivät. Ja tätähän ei täysin varmasti tiedä kukaan - ei sen enempää tavallinen kadunmies, poliitikko kuin taloustutkijakaan.
Oleellista suomalaisen yhteiskuntajärjestyksen osalta tässä tilanteessa onkin se, toteuttaako edustuksellinen demokratiamme kansan tahtoa, vai katsooko se - kuten entisen Neuvostoliiton johto - olevansa oikeutettu tekemään kansan tahdon vastaisia päätöksiä. Ja sijoittamaan pukinsorkkansa suomalaisen veronmaksajan kukkaroon.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Soini maailman huipulle - Katainen pelkää
Köyliöläisen kunnanvaltuutetun möläys ja Jytky
Valta turmelee ja ehdoton valta turmelee ehdottomasti
Lipponen ja Kiviniemi tärkeiden asioiden parissa
Kai huomasit, että YLE:n kyselyssä oli ohjaava, voimakas ehto: "jos sillä saadaan Eurooppaan vakaus".
VastaaPoistaEli lisävastuiden ottamista ei kansa kannata, vaikka se vakauttaisikin Euroopan.
Tuota kirjoittaessani se oli mennyt ohi, mutta olet oikeassa, ja se vain vahvistaa kirjoitukseni lopussa ollutta demokratiatestiä.
VastaaPoistaResnično sem užival na tej spletni strani. To je tako velik vir, ki ga zagotavljate in ga dajete brezplačno.
VastaaPoista