Marinin hallituksen hinta

Valtiovarainministeriö teki listan, jossa se eritteli keinoja, joilla voitaisiin saattaa maamme budjetti tasapainoon. Lista sisälsi Ylen uutisen tietolaatikon mukaan seuraavat asiat.

1. Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulo-osuuden asteittainen laskeminen kohti OECD-maiden keskiarvoa: noin 200–300 miljoonaa euroa.
2. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton uudistaminen ja oleskelulupamenettelyn tehostaminen: noin 100 miljoonaa.
3. Puolustusvoimien toimintamenojen ja puolustusmateriaalihankintojen indeksikorotusten pienentäminen esimerkiksi 1–1,5 prosenttiyksiköllä 3–4 vuoden ajaksi: noin 70–140 miljoonaa
4. Poliisin, vankiloiden, tuomioistuinten ja Suomen ulkomaanedustustojen toimitilaverkon tehostaminen: noin 20–30 miljoonaa.
5. Poliittisten erityisavustajien määrän vähentäminen ja poliittisen toiminnan tuen pienentäminen: noin 10–15 miljoonaa euroa.
6. Korkeakoulutettujen tukien (opintolainahyvitys, aikuiskoulutustuki ja opintoraha) leikkaaminen tai muuttaminen lainapainotteiseksi: 100–500 miljoonaa euroa
7. Korkeakoulujen lukukausimaksujen käyttöönotto sekä EU/ ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden nettomaksujen korotus: kymmeniä tai muutamia satoja miljoonia euroja pitkällä aikavälillä
8. Useampien samantasoisten tutkintojen suorittamisen rajaaminen ammatillisessa ja korkeakoulutuksessa: 250 miljoonaa,
9. Ammatillisten tutkintojen palauttaminen osin kaksivuotisiksi: noin 100 miljoonaa,
10. Varhaiskasvatusmaksujen korottaminen 150–200 miljoonaa,
11. Vapaan sivistystyön rahoituksen leikkaaminen: noin 50–90 miljoonaa,
12. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön valtionavustusten keskittäminen ja pienistä valtionavustushauista luopuminen: 200–400 miljoonaa ja
13. Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän lakkauttaminen: noin 10 miljoonaa euroa sekä ylimääräisten taiteilija-, sanomalehtimies- ja urheilijaeläkkeiden lakkauttaminen: noin 20 miljoonaa euroa.
14. Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan 0,7 työntekijän vähimmäismitoitus asiakasta kohti puretaan: 240 miljoonaa euroa,
15. Perusterveydenhuollon hoitotakuun purkaminen tai keventäminen: noin 130 miljoonaa,
16. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksujen korottaminen erikoissairaanhoidossa ja vanhusten pitkäaikaishoidon tulosidonnaisten maksujen korotus: 50 miljoonaa ja
17. Lastensuojelun jälkihuollon ikärajan lasku 23 vuoteen: 12 miljoonaa euroa vuonna 2024, sen jälkeen 24 miljoonaa euroa vuodessa.
18. Yleisen asumistuen uudistaminen, kuten opintotuen saajien siirtäminen takaisin asumislisän saajiksi (200 miljoonaa euroa), ansiotulovähennyksen poisto (noin 120 miljoonaa), omavastuuprosentin korottaminen 42 prosentista 50 prosenttiin (noin 55 miljoonaa euroa),
19. Eläkkeensaajien asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen: 180 miljoonaa,
20. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehdon uudistaminen: 250 miljoonaa,
21. Ansioturvan ikäsidonnaisten poikkeussääntöjen poistaminen: 150–170 miljoonaa,
22. Työttömyysturvan lomakorvausten jaksotuksen palauttaminen: n. 150 miljoonaa,
23. Työttömyysturvan lapsikorotusten poistaminen: noin 300 miljoonaa,
24. Omavastuupäivien palauttaminen aktiivimallia edeltäneelle tasolle: noin 40 miljoonaa,
25. Vuorotteluvapaajärjestelmästä luopuminen 20 miljoonaa,
26. Hintakilpailuun kannustava lääkkeiden viitehintasääntely: 30–45 miljoonaa
27. Yksityisen sairaanhoidon korvauksista luopuminen: n. 100 miljoonaa euroa
28. Lapsilisän yksinhuoltaja- ja sisarkorotuksista luopuminen: noin 220 miljoonaa euroa ja
29. Perhevapaakorvauksista luopuminen ja vanhempainrahan määräytymisperusteiden muuttaminen: nettona 45–100 miljoonaa euroa.
30. Maa- ja puutarhatalouden kansallisesti rahoitetun tuen pienentäminen koko maassa: 60–100 miljoonaa euroa, vuoden 2030 tasolla 160–200 miljoonaa euroa tai
31. Pohjoisen tuen pienentäminen tai lopettaminen: 75–100 miljoonaa, vuoden 2030 tasolla 160–300 miljoonaa,
32. Luonnonhaittakorvauksen pienentäminen: 70-150 miljoonaa, vuoden 2030 tasossa esimerkiksi 150–200 miljoonaa,
33. Luonnonsuojelurahoituksen vähentäminen: 15–40 miljoonaa ja
34. Hanketoiminnan ja valtionavustusten supistaminen, noin 10–20 miljoonaa.
35. Valtion pääomasijoitustoimintaa harjoittavien yhtiöiden yhdistäminen, niiden budjettirahoituksen lakkauttaminen ja osakeomistusten siirtäminen valtioneuvoston kansliaan: 20 miljoonaa euroa, lisäksi osinkotulojen kasvu 50–80 miljoonaa euroa
36. Varustamotukien kohdentaminen vain merenkulkuun liittyvään työhön: noin 20 miljoonaa tai tuen poistaminen kokonaan: 90 miljoonaa
37. Uusien liikennehankkeiden hankevarauksen supistaminen: 100–300 miljoonaa
38. Suurten ratahankkeiden suunnittelun keskeyttäminen ja hankeyhtiöiden purkaminen: noin 240 miljoonaa
39. Perusväylänpitoon varatun rahoituksen laskeminen: 300 miljoonaa
40. Joukkoliikenteen tukien sekä ilmastoperusteisten investointitukien karsiminen: noin 30 miljoonaa
41. Valtion asuntorahastosta myönnettävien takausten poistaminen kohteista, joilla ei ole sosiaalista tarveharkintaa: takauslainat 285 miljoonaa euroa vuodessa, omistusasuntolainojen valtiontakaus yhteensä 2,7 miljardia euroa pidemmällä aikavälillä
42. Ylen rahoituksen laskeminen 20 prosentilla: 120 miljoonaa euroa.

Näiden lisäksi VM listasi yhdeksi mahdolliseksi säästökohteeksi indeksikorotusten leikkauksen, joka iskisi esimerkiksi eläkkeisiin, etuuksiin ja moniin määrärahoihin. Työeläkeindeksiin, kansaneläkeindeksiin ja kuluttajahintoihin sidottujen etuuksien indeksikorotusten pienentäminen 1 prosenttiyksiköllä vuodessa neljän vuoden ajaksi toisi noin 1,5 miljardin euron säästön, mikäli sen ulkopuolelle jätettäisiin toimeentulotuki.

* * *

Ensin positiivinen asia. Lista on mittava ja kattava ja sen suuruusluokka lienee oikea. 

Ja sitten pari vähemmän positiivista huomiota. Niistä ensimmäinen on listalla olevan lahjarahan vähentämisen pieni määrä: kehitysavun miljardiluokan potista tingittäisiin vain parikymmentä prosenttia, jolla saavutettaisiin OECD-maiden keskitaso. 

Toisin sanoen lahjarahan jakamisen antaman hyvesignaloinnin tuoma mielihyvä nähdään VM:ssä tärkeämmäksi kuin esimerkiksi suomalaisten eläkeläisten toimeentulo, koulutuksen tarpeet tai maamme puolustuskyky, joista voitaisiin supistaa puolisen miljardia nyt esitettyä vähemmän, mikäli kehitysmaihin suuntautuvasta lahjarahasta tingittäisiin vaikkapa 80 prosenttia. 

Ja vielä enemmän, jos toimittaisiin tosiasiallisen varallisuutemme mukaisesti, eli jätettäisiin lahjat antamatta kunnes julkinen talous olisi ylijäämäinen. Eli sinne olisi kertynyt maksuvaraa. 

Toinen huomioni liittyy pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton aiheuttamien kulujen vähentämiseen. En tiedä mitä VM:ssä on tarkalleen ajateltu, mutta toivottavasti "oleskelulupamenettelyn tehostaminen" tarkoittaa valitusoikeuden rajaamista yhteen kertaan. Tällä olisi moninkertainen hyöty julkisen sektorin taakaksi muodostuvan väestönosan kasvun hidastumisen, sen paapomiseen tarvittavan maahanmuuttoklusterin supistumisen sekä oikeuslaitoksen kuormituksen vähenemisen kautta.

Kolmas huomioni liittyy siihen, että VM maalasi myös kuvan siitä, kuinka ihmisten, yritysten ja kuluttajahintojen verotusta kiristämällä voitaisiin kerätä valtiovallan käyttöön useiden miljardien potti. En epäile, etteikö tämä pitäisi paikkaansa lyhyellä aikavälillä, mutta epäilen vahvasti, että pidemmällä aikavälillä tällainen toimenpide vähentäisi yritteliäisyyttä ja lisäisi juuri niiden ihmisten ja yritysten maastamuuttoa, joiden maksamat verot ovat suurimpia. Lopputuloksena valtion menot jopa laskisivat verrattuna verotuksen pitämiseen nykyisellä - jo sinänsä korkealla - tasolla.

* * *

Lopuksi on syytä alleviivata se tosiasia, että edelle kirjattu ikävänoloinen lista olisi tarpeeton, mikäli Antti Rinteen/Sanna Marinin johtama nykyinen punavihreä hallitus olisi jatkanut edeltäjänsä talouspoliittisella linjalla. Olihan valtion tulot/menot saatu 800 miljoonaa euroa plussalle vuoteen 2018 mennessä, mutta jo vuonna 2019 onnistui nykyinen hallitus kääntämään sen 1,395 miljardia euroa miinukselle. Ja seuraavana vuonna 2020 mennessä persnettoa tulikin jo yli 18 miljardia euroa, josta se koronakulujen poistuttua on laskenut 10 miljardin euron vuosittaiseen suuruusluokkaan.

Nähtäväksi jää, mitä Suomen kansa päättää vajaan kuukauden kuluttua jatkosta. Halutaanko antaa tuki maamme demarivetoiselle ajamiselle velkakriisiin, vai tuetaanko muutosta terveempään talouspolitiikkaan. 

Eikä merkityksetöntä ole sekään, mitä Kokoomus, Perussuomalaiset ja Keskusta päättävät tulevissa hallitusneuvotteluissa. Lähteekö joku niistä rakentamaan SDP:n ja muiden jakopoliittisten puolueiden kanssa uutta hallitusta, vai muodostetaanko Kokoomuksen ja Perussuomalaisten muodostaman rungon varaan maahamme budjetin tasapainottamis- ja talouden tervehdyttämishallitus? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vaalit osoittivat miksi Viron talous kohenee, mutta Suomen ei
Kirjoitus uppoavasta Suomesta
Kansalta vahva tuki nykypolitiikan jatkamiselle myös vaalien jälkeen