sunnuntai 29. maaliskuuta 2020

Kykeneekö EU mihinkään?

Nyt käynnissä oleva koronapandemia vaikuttaa monella tavalla ihmisten ja valtioiden elämään. Niin myös Euroopan Unionin alueella.

Nähtäväksi jää, kuinka EU selviää niistä haasteista, joita virus on tuonut ja tuo mukanaan. Tarkoitan ensin akuuttia rajojen muodostumista Unionin alueelle ja pidemmällä tähtäimellä niitä taloudellisia vaikeuksia, joita pandemia tuo ihmisten, yritysten ja julkisten sektoreiden taloudelle.

Ainakin valmiiksi heikoissa kantimissa oleva Italia on jo syöksymässä ennennäkemättömään talouskurimukseen. Sama saattaa olla edessä Espanjalla. Ja tuskinpa Ranska tai taloudellisesti muutenkin heikot itäisen Keski-Euroopan maat tulevat selviämään kunnialla koronaepidemiasta, mikäli se saavuttaa niissä samanlaiset mittasuhteet kuin Italiassa ja Espanjassa.

Tässä tilanteessa ainakin minun luottamukseni EU:n kykyyn ratkaista ongelmia on nollassa. Sehän ei kyennyt ratkaisemaan edes Turkin yhdelle pienelle EU:n rajanpätkälle luomaa turvapaikanhakijaongelmaa, vaan Kreikan oli tehtävä se itse. Näin siitä huolimatta, että Unionin haavoittuvuus kehitysmaalaisten kansainvaelluksen edessä on ollut tiedossa jo lähes viiden vuoden ajan.

Ehkä vieläkin kuvaavampi esimerkki EU:n kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä aktualisoitui taas viime yönä. Jouduimmehan edelleen siirtelemään kellojen viisareita, vaikka Unionin kansalaisten enemmistö haluaisi lopettaa sen ja sekä EU:n komissio että parlamentti ovat tehneet asiasta päätöksen.

Edelle kirjoittamani perusteella onkin kysyttävä, että kykeneekö nykymuotoinen EU yhtään mihinkään? Ja jos kykenee, niin onko se jotain sellaista, joka veisi tavallisten Unionin kansalaisten elämää parempaan suuntaan?

Ja ellei ole, niin miksi ihmeessä me pidämme yllä tällaista kallista ylikansallista byrokraattisentahmeaa apparaattia. EU:n tämän vuoden hintalappuhan on lähes 170 miljardia euroa, josta toki osa jaetaan takaisin EU-maille käsittämättömän laajan byrokraattisen mekanismin kautta - jolla silläkin on hintansa.

Kerrottakoon tuosta mekanismista yksi omakohtainen esimerkki. Olen nimittäin hakenut yhdessä kollegoideni kanssa useita kertoja tutkimusrahoitusta EU:n puiteohjelmista, joiden kautta myönnetään yhdelle tai useammalle projektille tyypillisesti yhteensä useiden miljoonien eurojen rahoitus.

Haun ensimmäiseen vaiheeseen lähetetään yleensä kymmeniä hakemuksia, joista kunkin pituus on noin 10 sivua. Yhden tällaisen hakemuksen keskimääräinen valmisteluaika - siihen käytettynä työpanoksena (esim. 10 partneria kertaa kunkin käyttämä työaika) - lienee yhteensä vähintäänkin pari-kolme kuukautta eli sivu- ja yleiskustannuksineen hyvinkin noin 20 000 euroa EU-maiden veronmaksajien rahaa. Tämä kun kerrotaan muutamalla kymmenellä hakemuksella päästään yli puoleen miljoonaan euroon.

Jatkoon päässeet puolen tusinaa hakemusta ovatkin sitten jo maksimissaan (eli käytännössä täsmälleen) 70-sivuisia, joten niiden jokaisen valmisteluun kuluu vielä enemmän aikaa. Näitä toisen vaiheen hakemuksia tehdään tyyppillisesti noin viisi kappaletta, joten tämäkin kustantaa sen verran, että veronmaksajien piikistä kuluu yhtä myönnettyä rahoitusta kohden hyvinkin lähes miljoona euroa. Lisäksi veronmaksajien rahaa kuluu niiden virkamiesten palkkoihin, jotka arvioivat ja käsittelevät kaikki nuo hakemukset.

Toisin sanoen se raha, jonka EU jakaa alueensa tutkijoille poltetaan suurelta osin rahoitushakemuksia valmistellessa. Tuon rahan - eli tutkimusajan - olisivat EU:n puiteohjelmahakuihin osallistuneet tutkijat voineet käyttää vaihtoehtoisesti tutkimuskohteidensa tieteelliseen analysointiin. Eli edistämään niitä asioita, joita varten veronmaksaja on omistamiensa yliopistojen tai tutkimuslaitosten kautta heidät palkannut.

Kerroin tämän esimerkin siksi, että se kuvastaa hyvin sitä, mitä monikerroksinen byrokratia aiheuttaa veronmaksajien kustannuksina - ei vain tieteessä vaan koko yhteiskunnassa. Siksi olisi kaikessa politiikassa pyrittävä välttämään monikerroksista byrokratiaa mahdollisimman pitkälle. Ja siirrettävä kellojen siirtelyn kaltaiset pienet asiat kunkin jäsenmaan oman päätöksenteon varaan.

Näin olisi tehtävä erityisesti silloin, kun tuo ylikansallinen apparaatti on moneen kertaan osoittanut heikon kykynsä tehdä kansalaistensa taloutta ja hyvinvointia edistäviä päätöksiä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä kellofarssi kertoo EU:n päätöksentekokyvystä?
Eurooppa on suuren kysymyksen edessä
Veronmaksaja pelasti pankinomistajia, entä sitten?

16 kommenttia:

  1. Kun Suomi oli 1980-luvulla hetken aikaa melko itsenäinen valtio, yhteiskuntamme toimi kuin suuri perhe. Kukin toi osan ansiostaan yhteiseen kassaan, jonka käytöstä hallitus päätti. Sitten joku päätti jossakin, että tuon perheen pitää maksaa ensin näille ja nämä päättävät, mitä perhe saa tehdä niillä rahoilla, mitä tämä hämäräporukka heille suo. Eikö haiskahda mafisojen megaluokan kusetukselle?

    VastaaPoista
  2. EU pystyy ylläpitämään tolkuttoman kallista byrokratiaa, jakamaan rahaa järjettömiin hankkeisiin ja haalimaan Albanian tapaisia muille jäsenmaille vahingollisia jäseniä. Pienenä esimerkkinä täydellisestä järjettömyydestä on jatkuva ralli Strasbourgiin.
    Euroopan kannalta todella tärkeissä asioissa, kuten ulkorajaojen valvonnassa, EU on täysin kädetön.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hankkeista esimerkiksi voi ottaa Suomen ja Viron välisen merenalaisen maakaasuputken, jonka kustannuksista EU maksoi 75 %. Kaasumarkkinoista jotain tietävä Gasum totesi hankkeen aikanaan kannattamattomaksi ja jättäytyi siitä pois, jolloin Suomen valtio perusti asiaa varten oman yhtiön. Hanketta potki pääministerikaudellaan eteenpäin mm. EU-fanaatikko Stubb. Ilmeisesti suurin syy putken rakentamiselle on jonkinlainen EU-eliitin pakkomielteinen jäsenmaiden yhdistäminen millä tahansa tavalla, oli siinä mitään järkeä tai ei.
      EU-tukihan on meidän omaa rahaamme, jota EU kierrättää typeriin ideologisiin hankkeisiin, ja jota ei varmasti laitettaisi älyvapaisiin hankkeisiin, jos asioista päätettäisiin itse normaaleilla kannattavuuskriteereillä.

      Poista
  3. Että pystyykö EU mihinkään. Ei ainakaan hyödyttämään kuin muutamaa isoa jäsenvaltiotaan. Tai niinhän ne muutamatkin luulevat.
    Suomessa kaikenlaiset salaliitto-agentti-trollinpaljastaja-toimittelijat häärivät vihreitä miehiä metsästäen. Milloin läntinen maailma herää siihen, että Kiina on valtaamassa koko maailman läntisten hyvesignaloijien kehrätessä kiinalaisten "auttaessa pyyteettömästi" hädänalaista maailmaa. Se on sitä todellista globalisaatiota.

    Luettavaa:

    https://www.gatestoneinstitute.org/15803/coronavirus-european-union-unravels

    https://www.gatestoneinstitute.org/15776/coronavirus-china-propaganda

    https://www.gatestoneinstitute.org/15804/china-duplicity

    https://beta.oikeamedia.com/o1-135009

    VastaaPoista
  4. Olen vuodesta 2006 lähtien seurannut tietystä syystä EU-hankkeita ja niiden rahoitusta.
    Täällä Suomessa noin 75 prosenttia hyväksytyistä hakemusista on suoraa rahan postaamista kankkulan kaivoon.
    Jokaisella on mahdollisuus itse seurata mihin akteihin rahaa haetaan ja mihin sitä myönnetään ja ketkä sitä hakevat. Erinomaisen kuvan EU-hankkeen kokonaisuudesta saa vaikkapa tästä linkistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/09/22/eu-hankkeiden-kankkula-kasikirjoitus

    On valitettavaa ettei edes tuon ohjelman jälkeen kukaan ole puutunut asiaan.

    VastaaPoista
  5. Työ ajallako te noita hakemuksianne kirjoittelette kun yhteiskunnalle kustannuksia tulee?
    Et kyllä speksejä kerro joten ei voi tietää onko hyvien tapojen mukaista mutta aina pistää epäilemään, kuten kaikki muutkin toisten rahoilla tehtävät asiat, kuten terveillä ihmisillä pitääkin. 3kk 10:neen sivuun voisit vähän avaa tätä.
    Voiko kaikki työhakemukset vaikka uuteen työpaikkaan tehdä työajalla? Tuossa ajassa on tehty tilinpäätökset, 90 himasen tulevaisuuden tutkimusta, rakennettu omakotitalo, valtion budjetinkin ehtii tarkistamaan tuossa ajassa. Ministerit ehtivät tuossa ajassa tehdä sukupolven saavutukset mitättömiksi ja miljardien tuhot hamaan tulevaisuuteen. Tietenkin 10 proffessoria on aika tehoton yksikkö. Esim. tietyissä hommissa 2 pätevää duunaria kimpassa on tehokkaampi yksikkö kuin 4 duunaria yksin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eivät nuo ole mitään työpaikkahakemuksia vaan tarjouksia EU:n komission tekemiin tarjouspyyntöihin. Siten ne tehdään työajalla samaan tapaan kuin vaikkapa arkkitehtitoimistot ja rakennusfirmat tekevät tarjouksensa esimerkiksi uuden kauppakeskuksen rakentamiseksi.

      Puiteohjelmien tarjouspyyntöihin on kuvattu ne ongelmat, joihin komissio vaatii tuottamaan uutta tutkimustietoa (useimmiten kerralla haetaan tietoa useampiin eri ongelmiin). Aikaa kuluu siten kansainvälisen tutkimuskonsortion luomiseen (mikä ei aina ole kovin yksinkertaista saati nopeaa, mutta EU-tutkimusrahoissa pakollista), sen kanssa yhdessä komission pyytämän tieteellisen tiedon tuottamiseksi tarvittavan tutkimus- ja toteutussunnitelman tekemiseen perusteluineen ja koejärjestelyineen, tulosten julkaisusuunnitelman tekemiseen sekä suunnitelman tuotettujen tietojen ja ratkaisuiden käytäntöön viemiseksi. Lisäksi aikaa kuluu vähäisempiin asioihin kuten kustannuslaskelmiin tai sukupuolten tasa-arvokysymyksiin sekä tietenkin konsortion partnereiden välisen työnjaon ja rahoitusosuuden kaikkia tyydyttävään sopimiseen.

      Tässä on huomioitava myös se, että tehtävän suunnitelman tulee tuottaa uutta tieteellistä tietoa. Toivon arvoisan lukijani ymmärtävän, ettei sellaiseen tavoitteeseen päästä toistamalla jotain vanhaa sapluunaa, vaan luomalla sillä tavoin uudenlainen koejärjestely, joka tuottaa jotain aivan uutta - ja että sellaisen suunnittelu vie aikaa.

      Lisäksi kilpailun ollessa kovaa (vain yksi tai muutama kymmeistä tarjouksista tulee rajoitetuksi) on nämä tarjoukset viimeisteltävä huolellisesti hyvän vaikutelman aikaansaamiseksi, sillä muuten koko vaiva menee hukkaan. Tämä vie yllättävän ison osan kokonaisajasta.

      Näihin tarjouksiin komissiolle osallistuu tyypillisesti kymmenkunta partneria (osa myös yrityksiä), joista kaikki osallistuvat yllä kuvaamaani suunnitteluun. Näin voidaan laskea, että jokaisen käytäessä tähän työhön ensin viisi päivää ja toisessa vaiheessa enemmän, kuluu työaikaa kuten edellä kuvasin. Käytännössä osa tekee enemmän ja osa vähemmän.

      Toivottavasti tämä selvensi asiaa.

      Poista
  6. ...Tuohon edelliseen lisäyksenä, toisaalta proffessoreista tulee yhteiskunnalle kustannuksia raapi ne vaikka pelkkää persaustaan, toisista proffista jos joku päätävä ääliö ottaa ne tosissaan tulee jättimäisiä kustannuksia jo pelkästään kun ne avaa suunsa, kuten nämä ihmisoikeusproffessorit jotka julistavat toisten rotujen ylemmyyttä ja oikeuttaa mitä mielikuvituksellisimpiin omistus ja vaatimusoikeuksiin, sekä heitä kannattavat yhteiskunnan laitokset ja muut virkamiehet , se vasta kallista professorointia on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Professorin olisi tuotava yhteiskunnalliseen keskusteluun professorina vain tieteelliseen tietoon perustuvia seikkoja. Kansalaisen sananvapautta käytettäessä olisi ainakin tuotava esiin, ettei puhu professorina vaan tavallisena kansalaisena. Tämän blogin kirjoitukset on ymmärrettävä juuri sellaisina.

      Mitä taas tulee professoreiden hyödyllisyyteen tai hyödyttömyyteen - tai heidän hintaansa - olen tietenkin tavallaan jäävi. Tässä yhteydessä kehotan kuitenkin tutustumaan eroihin niiden valtioiden välillä, jotka sallivat tai eivät salli vapaan tieteenharjoittamisen.

      Poista
  7. Ja kun tuohon kuvaukseen vielä lisää sen, että todennäköisimmin hakemuksista parhaiten menestyvät sellaiset, joissa tutkimuksen tieteellistä merkitystä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta on osattu parhaiten hehkuttaa - todellisuudesta yleensä täysin piittaamatta - niin lopputulos on mitä on. Olen itsekin ollut joissakin hakukonsortioissa mukana, mutta nykyisin osaan käyttää aikaani paljon tuloksellisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osallistumatta jättämisessä on se ongelma, että näin Suomi jättää hakematta Unionille maksamansa rahat takaisin.

      Mutta olet oikeassa siinä, että verbaaliakrobatialla on iso merkitys. Samoin politiikalla: esimerkiksi konsortiota kootessa on huomioitava pohjoinen, etelä, itä ja länsi riippumatta siitä saadaanko näin kokoon parasta mahdollista joukkoa ratkaisemaan pyydettyä ongelmakokonaisuutta.

      Kirjoitin tämän blogimerkintäni vain siksi, että halusin antaa lukijalleni käsityksen siitä, millä tavalla monikerroksinen byrokratia lisää rahankäytön tehottomuutta. Sama rahahan voitaisiin jakaa tutkimukseen myös kansallisesti ja siten pienemmällä byrokratialla. Vaikkapa Suomen Akatemian kautta.

      Poista
  8. Ihmisyhteisöillä on kriisivalmiuksia vain, hmmm, mitähän termiä tässä pitäisi käyttää, niin sanotusti "luonnollisten" yksiköiden puitteissa, ja kaikkein perustavimmanlaatuisen tuollaisen yksikön, kansallisvaltion, olemme käytännössä menettäneet uhraamalla sen EU-molokin alttarille.

    EU on ainoastaan "hyvien aikojen" tuote -- aikojen jolloin numerotalouden keinottelijat tarvitsevat yhteisvaluttaa ja kansallisten rajoijen mitätöimistä, aikaa jolloin organisaatiolaatikoihin rakastuneet byrokraatit tarvitsevat yhä uusia kattojärjestelmiä, aikaa jolloin kansallisessa politiikassa pärjäämättömät poliitikot tarvitsevat uusia hyvän statuksen omaavia työpaikkoja. EU ei ole mikään ihmisyhteisöjen lujittaja, vaan olemuksellisesti eurooppalaisella uudella ajalla kielellis-kulttuurisissa kansallisvaltioissa kehittyneen "edustuksellisen" demokratian hajoamisilmiö.

    Siksi myös Carl Bildt on väärässä kun hän kaipaa globaaleilta organisaatioilta määrätietoisempia otteita koronan kaltaisten kriisien hallitsemiseksi. Sellaisia otteita on turhaa kaivata miltään ylikansallisilta tahoilta. Ihmisen kriisivalmiudet ovat lajityypillsiä sosiaalisen olennon valmiuksia, ja ne vopivat perustua vain "luonnollisten" ihmisyhteisöjen pohjalle.

    Kun Carl Bildt moittii viranomaisia "huolimattomuudesta ja sensuurista", hän asettaa sanansa väärään järjestykseen. Tosiasia on, että mitä globaalimmasta toimijasta on kye, sitä enemmän se perustaa toimintansa sensuuriin ja kipeiden tosiasioiden sivuuttamiseen. Siksi esimerkiksi EU on täysin kykenemätön torjumaan kehitysmaalaisten kansainvaellusta. Ja "huolimattomuus" ei ole vain huolimattomuutta, vaan sitä mitä tapahtuu kun "poliittisesta korrektiudesta" tehdään hyve ja toimitaan vääristyneen todellisuudentajun pohjalta.

    Suomalaisetkin tarvitsisivat nyt taas "talvisodan henkeä". Sekin oli tosiasiassa ihmisen lajityypillinen reaktio kriisitilanteessa.

    ""Yhteinen kriisikokemus koskettaa kaikkia samaan kohtalonyhteyteen kuuluvia, ja se rekrytoi yhteistunnot ja keskinäisavun. -- Mutta nämä lajimme lähtökohtaiseen, olemukselliseen sosiaalisuuteen kuuluvat asiat ovat juuri niitä, joille jo olemme kansallisvaltioiden hajotessa ihan itse langettaneet kuolemantuomion. Niin sanottu "monikulttuurisuus" on narsistinen sairas arvo ja vaarallinen hanke jonka tuhoavuutta emme ole tajunneet keskellä pinnallista riemunkirjavaa sateekaarihedonismia, sokeaksi muuttuvaa individualismia ja ismi-ideologioiksi muuttuvaa identiteettipolitiikkaa.""

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Siksi esimerkiksi EU on täysin kykenemätön torjumaan kehitysmaalaisten kansainvaellusta."

      Niin on:

      "Commission: "EU Too White, Mass Third World Migration Must Be "New Norm"",
      https://www.breitbart.com/europe/2017/12/18/eu-white-mass-migration-norm/

      "Kilpailu kulttuuripääkaupungin tittelistä: Unkarilainen kaupunki on liian valkoinen eikä siellä ole tarpeeksi maahanmuuttajia",
      https://www.kansalainen.fi/kilpailu-eun-kulttuuripaakaupungista-unkarilainen-kaupunki-liian-valkoinen-eika-siella-ole-tarpeeksi-maahanmuuttajia/

      "Kreivi Kalergin suunnitelma eurooppalaisten tuhoamiseksi",
      http://kalergisuunnitelma.blogspot.com/2009/11/kreivi-kalergin-suunnitelma.html

      http://1.bp.blogspot.com/-q_q-Qr8wJMI/Tt13hHeh8LI/AAAAAAAAHSc/U9YyHqLGEKA/s320/steinhauser%2B001.jpg
      Itävaltalainen politiikantutkija Karl Steinhauser kirjoitti n. 30 vuotta sitten teoksen "EU - huomispäivän Super-Neuvostoliitto".

      Venäjällä vuoden 1917 vallankumousta johtavien bolsevikkien enemmistö ei koostunut venäläisistä.
      http://4.bp.blogspot.com/_pW2xkjCy1LU/Sw514GbvvDI/AAAAAAAAAHY/OFPBk-VUofA/s320/eurooppa-gulag1.gif
      He saivat rahallista tukea Wall Streetin bankstereilta.
      http://1.bp.blogspot.com/_pW2xkjCy1LU/Sw52XjzeM8I/AAAAAAAAAHg/HAzyHRK8s4E/s400/Trotsky.jpg

      Ks. myös britti-patriootti David Noakes:
      "Expose the EU dictatorship and its police state", https://eutruth.org.uk/

      Kalegi-suunnitelma

      Poista
  9. Taisin ymmärtää väärin. Tämä olikin keskustelu professorin hankaluuksista apuraha-anomusten kanssa. Oletin otsikon perusteella aprikointia EU:n toimien tehokkuudesta. (Kevyt sarkasmivaroitus).

    Mutta, jos jotakuta kiinnostaa otsikkoon liittyvät asiat, niin suosittelen lukemaan linkkaamani artikkelit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Keskustelu kulkee joskus omia uriaan. Tällä kertaa yhden EU:n tehokkuuteen liittyvän esimerkin yksityiskohdista.

      Poista
  10. Keskustelu EU-hauista on ainakin minusta äärettömän mielenkiintoista. EIT:stä saimme melko helposti neljä vuotta sitten noin 600000 € neljälle, hyviäkin hakuja siis (joskus) on.

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa. Pyydän kuitenkin noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!