keskiviikko 4. maaliskuuta 2020

Helmikuussa napajää oli suurempi kuin vuosina 1980-1982

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan kulunut helmikuu oli Helsingissä mittaushistorian toiseksi lämpimin ja koko talvi joulukuusta helmikuuhun kuumin. Asiasta tehtiin myös tiedote, joka mainitsi ilmastonmuutoksen, mutta totesi myös aiemman kirjoitukseni kanssa samansuuntaisesti, että "osassa Lähi-Itää sekä Keski- ja Itä-Aasiaa ja Pohjois-Amerikan länsiosassa ollut hyvinkin kylmää".

Ei siis ihme, että ilmastonmuutoksen eteneminen on ollut suomalaisen median otsikoissa. Esimerkkinä vaikkapa Ilta-Sanomien selväsanainen juttu otsikolla "Lämpimin talvi koskaan!"

Kaukaisten seutujen kylmyyttä siinä tosin ei mainittu. Kuten ei Turun Sanomien, Iltalehden tai Yleisradionkaan vastaavissa jutuissa. Ehkä valtamedioidemme toimituskunnat eivät halunneet pilata hyvää narratiivia hankalilla tosiasioilla.

* * *

Kuten arvoisa lukijani tietää, minua on erityisesti kiinnostanut pohjoisen napajään koon kehitys tämänkin talven aikana - olenhan siitä raportoinut viimeksi täällä välittäen ilmastotutkija Jari Haapalan viestin siitä, kuinka pohjoisen jäätikön poikkeuksellisen suuri koko on johtunut vahvasta polaari- eli napapyörteestä.

Tämän vuoden helmikuun tilastoissa pohjoisen napajään keskikoko onkin melkoinen: 42 vuoden mittaisessa tilastossa se sijoittuu sijalle 25 ollen suurempi kuin vuosina 1980-1982, 1984-1986, 2005-2007, 2011-2012 ja 2014-2019. Verrattua mittaushistorian minimivuoteen 1984 pohjoisen merijään pinta-ala oli 5,3 prosenttia suurempi ja suhteessa maksimivuoteen 1998 se oli 6,2 prosenttia pienempi.

Selvyyden vuoksi vielä kuva.

Näyttää siis siltä, että talvi on ollut maapallon pohjoisimmissa osissa kovin erilainen kuin Etelä-Suomessa. Kylmyyttä on riittänyt pitkästä aikaa ja jääkarhuillakin on ollut missä tepastella.  

Tosiasia on kuitenkin se, että jääkarhujen ja ilmastonmuutoksen seurannan kannalta talvilämpötiloja merkittävämpi on jään minimikoko syyskuussa. Sitä ennen eli kuluvan kuukauden kuluessa näemme saavuttaako pohjoisen merijään maksimipinta-ala nyt kuluvana kuukautena myös mittaushistoriansa 25. suurimman kokonsa, vai jääkö se sitä pienemmäksi kuten ilmastonmuutoshypoteesin mukaan sopisi olettaa. 

Aiempia ajatuksia samastaa aihepiiristä:



4 kommenttia:

  1. Suomessa "taistelu" ilmaston lämpenemistä vastaan on hävitty. Kolmena viime kuukautena keskilämpötila on ollut 5-7 astetta enemmän kuin 40 vuoden keskiarvo. Pelastusta ei tule, vaikka menovesi maksaisi 4,30 euroa litralta kuten Kulmunin ministeriössä on laskettu "optimistisesti" päästöjen puolittamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika näyttää miten käy. Juuri nyt Suomessa näyttää huonolta, kuten totesit.

      Poista
  2. Mistä olet kuvassa olevan maksimilaajuuden saanut? Minulla on varsin erinäköinen laajuusaikasarja osoitteesta ftp://sidads.colorado.edu/pub/DATASETS/nsidc0051_gsfc_nasateam_seaice/final-gsfc/north/daily/1978/nt_19781026_n07_v1.1_n.bin. Tässä aikasarjassa näkyy aivan selvä laskeva trendi niin minimi-, keski- kuin maksimilaajuudessakin. Lukuarvotkin ovat paljon suuremmat, esim. 1979 maksimilaajuus 16...17 Tm².

    VastaaPoista
  3. Tarkastelet eri tilastoa. Professori tarkkailee jään pinta-alaa, sinä katsot tilastoa jään laajuudesta. Siinä ero. Luulisin...

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!