tiistai 16. huhtikuuta 2019

Ilmastonmuutos. Nyt?

Olen viime aikoina seurannut pohjoisen napajään kehitystä koska ilmastonmuutoksen pitäisi edetä vauhdikkaimmin juuri arktisella alueella. Lisäksi olen arvellut napajään koon olevan kaikista ilmastomittareista luotettavin.

National Snow & Ice Data Center (NSICD) tarjoaa kaksi mittaa arktisen merijään koolle. Niistä suurempi arvo on napajään laajuus (extent) ja pienempi sen pinta-ala (area). Pidän itse jälkimmäistä luotettavampana, mutta NSICD tarjoaa sen vain kuukausittain. Niinpä raportoin tässä napajään laajuuden viime viikkojen hätkähdyttäviä päivittäisiä muutoksia.

Aloitan sen koosta 25. maaliskuuta, jolloin napajää oli vastaavana päivänä suurempi kuin vuosina 2005, 2006, 2007, 2011, 2015, 2016, 2017 ja 2018. Mikään ei siis viitannut siihen, että napajää olisi jotenkin dramaattisesti sulamassa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen tai minkään muunkaan syyn takia.

Tosiasiassa pohjoisen merijään laajuus alkoi kuitenkin juuri tuona päivänä supistua erittäin nopeasti siten, että se oli maaliskuun 31. päivänä pienempi kuin kertaakaan mittaushistorian aikana samalla päivämäärällä.

Jään sulamisvauhti jatkui ripeänä aina huhtikuun 10. päivän asti, jolloin sen laajuus oli erittäin paljon pienempi kuin minään muuna vuonna. Sen jälkeen vuosien välinen ero alkoi supistua, mutta edelleen ollaan siinä tilanteessa, että pohjoinen napajää on varsin merkittävästi pienempi kuin aiempina vuosina.

Nähtäväksi tietenkin jää miten pohjoisen merijään koko kehittyy kohti tulevaa kesää. Jatkuuko napajään sulaminen muita vuosia nopeampana ja saavuttaa ensi syyskuussa - jolloin jään koko on pienimmillään - uuden ennätyksen.

Vai hidastuuko jään sulaminen niin, ettei se olekaan ensi syksynä pienempi kuin vuonna 2012, jolloin se oli selvästi pienempi kuin minään muuna vuonna tilastonpidon historiassa. Tämän tiedämme puolen vuoden kuluttua.

Tässä vaiheessa on selvää, että napajään laajuudessa voi tapahtua varsin nopeita muutoksia. Nähtäväksi kuitenkin jää, miten tämä arktisen merijään laajuuden muutos näkyy sen pinta-alassa (sen ja laajuuden välinen ero on vastaava kuin reikäjuustosiivun pinta-alassa jos lasketaan reiät mukaan tai jätetään ne laskematta). Sen tiedämme jo vappuna tai heti sen jälkeen.

Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, että ihmisen aiheuttama nopea ilmastonmuutos saisi tukea napajään parin viimeisen viikon kehityksestä. Näin lyhyessä - vaikka dramaattisessakin - muutoksessa voi kuitenkin olla kyse yhtä hyvin myös satunnaisluonteisesta vaihtelusta.

Siksi on syytä todeta, että nyt havaitsemiani muutoksia luotettavampi tapa hyödyntää arktisen napajään kokoa ilmastonmuutoksen edistymisen seurannassa on pidempien aikajaksojen hypoteesiperusteinen analysointi, jollaisten tuloksia olen viimeksi julkaissut täällä ja täällä. Niiden aika on kuitenkin vasta ensi vuodenvaihteen jälkeen.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Arktinen napajää sulaa kiihtyvällä tahdilla - vai sulaako?
Napajää ei tue yhteyttä globaalin lämpenemisen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä
Pohjoisen napajään helmikuinen koko oli pienempi kuin kertaakaan vuoden 1978 jälkeen

7 kommenttia:

  1. Ja mihin perustunee tämä professorin käsitys, että parin viimeisen viikon 'nopea ilmastonmuutos' on nimenomaan ihmisen aiheuttama?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei minulla ole sellaista käsitystä eikä edes omaa perusteltua arvausta napajään viime päivien nopena sulamisen syistä. Raportoin asian kuitenkin tässä, koska olen raportoinut pohjoiselta napajäältä muitakin mielenkiintoisia havaintojani.

      Täytyy kuitenkin muistaa, että ilmastotutkijoiden ehdottoman enemmistön mukaan menossa on ihmisen aiheuttama globaali lämpeneminen, jonka pitäisi näkyä nimenomaan pohjoisessa. Jos näin on, niin syy nyt nähtyy napajään nopeaan sulamiseen saattaa olla juuri siinä. Toisalta, kuten tuossa tekstissäni sanoin, ei parin viikon muutos todista asiaa vielä puoleen eikä toiseen, vaan siihen tarvitaan syvällisempiä analyysejä.

      Poista
    2. Ai ei ole sellaista käsitystä? Kopioituna yltä tokavikasta kappaleesta: "Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, että ihmisen aiheuttama nopea ilmastonmuutos saisi tukea napajään parin viimeisen viikon kehityksestä." Eikö ilmaisu 'näyttää siltä' nimenomaan tarkoita sitä, että se on kirjoittajan jonkinasteinen käsitys asiasta - vai puhummeko kenties eri kieltä?

      Poista
  2. Minkäpä tuolle tekee, vaikka olisi huolissaan? Viimeisestä jääkaudesta alkaen on jäiden sulaminen ollut pääsuunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin keskimäärin. Ja niin, ei tuon takia ainakaan kannata tuhota Suomen taloutta ryhtymällä hysteerisiin toimiin, jotka vain pahentavat tilannetta esimerkiksi siirtämällä teollisuutta vähemmän ympäristöasioista huolehtiviin ympäristöihin. Itse suosisin tieteellis-teknisiä ratkaisuja.

      Poista
  3. Muistelisin jostain lukeneeni, että tuo "extent"-laajuus olisi otettu käyttöö siksi, että se tarkka pinta-ala olikin kinkkinen määrittää mm. jään päällä olevan veden vuoksi. Ulottuvuus tai kattavuus olisivat ehkä olleet parempia suomennoksia, mutta "vahinko" on jo tapahtunut, ettei sitä voine enää korjata.

    Mitä nopeaan laajuuden vähemiseen tulee, niin tuuliolothan siinä ovat kaiketi tärkeimpiä tekijöitä. Jäätä voi lähteä uiskentelemaan avomerelle, jollein se harvenee alle rajan (30%?) tai toisaalla pakkiintuu, jolloin taas lukema pienenee, vaikkei sulamisuhkaakaan olisi.
    Itse seuraan globaalia merijään kuukausipinta-alaa (ainakin area lukee kaaviossa) ja sehän on nyt alakantissa, muttei ennätysalhaalla.

    VastaaPoista
  4. Kun kerran ei tiedetä kaikkia ilmaston lämpötilaan vaikuttavia mekanismeja, on turha puhua "ihmisen aiheuttamasta". Silloinhan syyllinen on jo päätetty "paremman puutteessa".

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!