keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Valeuutinen - mutta kumpi?

Helsingin Sanomat julkaisi pari päivää sitten jutun koulujen kasvisruokailusta. Jutun sävy oli kasviruuan suhteen äärimmäisen positiivinen.

Sen mukaan "kaupungilla ei ole tarkkaa tietoa siitä, miten paljon kasvisruokaa kouluissa kuluu yhteensä verrattuna muuhun ruokaan. Se tiedetään, että suosituimmat kasvisruuat ovat monen lempiruokaa. Niitä otetaan yhtä paljon tai enemmän kuin suosituimpia liharuokia."

Pari päivää sitten myös Iltalehti julkaisi jutun samasta aiheesta. Sen mukaan "kuuden viikon kiertävällä ruokalistalla pääruoista kasvisruokia on tarkalleen 59,3 prosenttia, liharuokia 30,5 prosenttia ja kalaruokia 10,2 prosenttia." Kasvisruoka on siten jo nyt pääasiallinen koululaisille Helsingissä tarjottava lounas, joten kyse ei enää ole mistään kasvisruuan kokeilupäivistä.

Mielenkiintoiseksi nämä kaksi juttua teki se, että IL:n mukaan "vaikka liha- ja kalaruokaa on kouluissa tarjolla vähemmän kuin kasvisruokia, niitä syödään suurempia määriä kuin kasvisruokia".

Molempien lehtien jutut eivät siis voi pitää paikkaansa, joten toinen niistä on valeuutinen. Mutta kumpi?

Toivottavasti se ei ole HS:n juttu, koska IL:n välittämän tiedon mukaan kasvisruuan suosiminen olisi johtanut yhä useamman koululaisen jättämään verorahoitteinen päiväruokansa syömättä - ja siten heidän vanhempiensa ja kaikkien Helsingin veronmaksajien - siihen käytetyt verorahat olisi heitetty kankkulan kaivoon.

Asia on siksi vakava, että se on syytä nostaa esille. Kouluruokaahan jaetaan Suomessa siksi, että koululaiset jaksaisivat opiskella koko päivän syömällä lounaaksi terveellistä ruokaa. Jos nykyinen kasvisruokainnostus on kuitenkin johtanut siihen, että osa heistä (pojat?) korvaa sen ravintotieteellisesti heikkotasoisella roskaruualla tai jättää lounaan kokonaan syömättä, ei tätä tavoitetta ole saavutettu.

Jos näin on, ei tämä voi olla näkymättä sekä koulujen arjessa eikä myöskään näiden nuorten kehityksessä kohti aikuisuutta. Siksi tarvitaan pikaisesti tutkittua ja luotettavaa tietoa - eikä kahta vaihtoehtoista "totuutta" - kasvissyönti-ideologian vaikutuksesta koululaisten ravitsemukseen.

Toivottavasti Helsingin kaupunki siis selvittää asian mahdollisimman pikaisesti. Ja Suomen muut kaupungit ja kunnat odottavat oikeaa tietoa ennen kuin lähtevät omilla tahoillaan suosimaan kasvisruokaa koululaisten lautasilla.

Sivumennen sanoen tämän jutun lähteitä etsiessäni tuli vastaan myös uutinen, jonka mukaan mielenterveysongelmat ovat brittitutkimuksen mukaan todennäköisempiä kasvissyöjillä. Toisaalta muutamien fyysisten sairauksien suhteen kasvisruokavalio saattaa olla parempi kuin sekaruoka. Siten myös kasvisruokavalion kokonaisterveysvaikutukset tulisi tutkia nykyistä paremmin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Ruokafasismia Helsingissä
Vegaaniarmeija?
Elisa Aaltola, filosofi, ja minä, sekasyöjä

9 kommenttia:

  1. "...mielenterveysongelmat ovat brittitutkimuksen mukaan todennäköisempiä kasvissyöjillä."
    "Tutkimuksen mukaan henkilöt, jotka jättävät lihan ruokavaliostaan kokonaan pois, sairastuvat masennukseen lähes kaksi kertaa todennäköisemmin verrattuna lihansyöjiin."

    Missähän vaiheessa se masennus iskee siirryttäessä marsun ruuille? Eli syy-seuraus - suhde jää hieman hämäräksi. Vaikka
    päätelläänkin : "Journal of Affective Disorders -sivustolla julkaistun tutkimuksen mukaan tämä johtuu mitä luultavimmin vitamiini- ja mineraalipuutoksista, jotka vaikuttavat negatiivisesti mielialaan. Mitä kauemmin tutkimukseen osallistuneet olivat olleet kasvissyöjiä, sitä todennäköisemmin heillä todettiin masennus."

    Eli: onkohan mielen järkkyminen syynä ruokavalion muutokseen lihattomaksi, ja kallovika ei dieetin vaihdolla parane, vaan ajan myötä pahenee.

    VastaaPoista
  2. Ei hätiä mitiä. Neste tekee kasvisruokajätteistä biodieseliä. Sillähän tämä maa toimii.

    VastaaPoista
  3. Kasvisyöjät ovat onnettomampia. Tämä selittääkin paljon. Kiitos professorille vinkistä.

    VastaaPoista
  4. Pari päivää sitten sattumoisin haeskelin hakukoneista tietoa B 12 -vitamiinista, lähinnä siitä miten paljon kasvissyöjien keskuudessa siitä ylimalkaan puhutaan. Vaikutelmakseni jäi, että puhetta toki on, mutta ideologisiin asenteisiin sillä ei näytä olevan vaikutusta. Ruokavalion täydentäminen vitamiinitableteilla oli suositeltua.

    Kyseisen vitamiinin puutoksenhan kerrotaan myös ensi oireinaan aiheuttavan masennusta, myöhemmin sitten toki muitakin psyykkisiä ja hermostollisia vaikutuksia. Pitempään jatkuva puute saa aikaan pysyviä korjaamattomia vaurioita.

    Toisaalta ideologiset kasvissyöjät ovat alun alkaen valikoitunutta sakkia -- oman aikamme individualistisen sokeuden koko spektrissa näitä erilaisia sairaan korostuneen itsekontrollin muotoja on narsistisesta "erilaisuuden" tavoittelusta askeettiseen itsekontrolliin ja -kidutukseen saakka. Ihan normaaleja tervejärkisiä ja suhteellisuudentajuisia ihmisiä ei enää ihan joka päivä tapaa.

    Tuollainen laajempi katse omaan aikaamme käy vähitellen yhä mahdottomammaksi, koska sokea individualismi on tehnyt kaikista länsimaisista hyvinvointi-ihmisistä todellakin sokeita lajimme perustvanlaatuisille ominaisuuksille. Kaikki taju siitä miten sosiaalinen laji pohjimmiltamme olemme on maailmastamme kadonnut. Yksilön minä käsitetään sipuliksi, jonka kova ydin on maailman napa -- siitä kaikki kokemus lähtee liikkeelle, ja kaikki mikä on "aidosti" koettua on myös totta ja mahdollisimman "oikein". Moraalihan on sokean individualismin maailmassa relativistista -- kaikki "mikä ei vahingoita muita ihmisiä on sallittua", eikä kukaan saa muistuttaa, ettei "ihminen" ole mikään sipuli, vaan nimenomaan valikoima erilaisia identiteettejä.

    Elämme keskellä mitä mielettömimpiä ideologisia vouhotuksia, joissa kaikki on riitautettu identiteettiongelmina. Naisen elämäkin on yksi suuri identiteettikriisi. Äiti ja lapsi ovat nykyisiä vain identiteettejä, eikä siis ihme, että joku pohtii jo kysymystä siitä onko kasvisruokavalion ankarimpien puhdasoppisten vaatimusten mukaista antaa äidinmaitoa vauvalle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuosta nimeäsi klikkaamalla löytyvästä lukupaketista, Seppo. En usko, että nykyajan kännykänräplääjäsukupolvesta löytyy montakaan, joka jaksaisi tuota ajatuksella lukea, mutta itseni olet innoittanut ainakin kokeilemaan, miltä ajoittainen asioiden mielessä märehtiminen tuntuu.

      Poista
  5. Täytyy sanoa, että hieman sätkähdin kun luin, että kalaruoan osuus on surkeat 10%!

    Suomi on merivaltio jossa on lisäksi valtavasti muitakin vesistöjä eikä täällä saada kalaa koululaisten pöytiin tuon enempää?! Ja tuostakin tietenkin suuri osa tuodaan ulkomailta? Käsittämätöntä!!!


    t: Vitjaantunut Stadilainen

    VastaaPoista
  6. Fanaattinen ituhippeily on ihan samanlainen mielenterveyshäiriö kuin islam, ei kai noiden tutkimiseen kannata kauheasti väheneveviä T&K resurssia tuhlata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatat olla oikeassa, mutta silloin kun "ituhippeilyn" varjolla tehdään toimenpiteitä, joilla saatetaan riskeeratan lasten terveys, on syytä varmistaa, ettei näin ole.

      Poista
  7. AIka monen koululaisen ainoa lämmin ruoka on kouluruoka ja mieleen tulee laatu, tarjoaako kasvisruoka riittävät eväät lihaskasvulle ja muulle kehitykselle? B12-vitamiinia ei varmaan monessakaan perheessä ymmärretä, että lapsillakin voi olla puutosta ja se aiheuttaa vakavia oireita, joita voidaan tulkita ja lääkitä väärin vaikka masennukseksi. Proteiinia tarvitsee lihaskasvu ja paljon muitakin tärkeitä aineita. Tiedän perheitä, joissa kouluruoan jälkeen on vain naposteltavaa, eli jotain moskaa lihapiirakoita, ym. jos niitäkään tarjolla.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!