perjantai 19. tammikuuta 2018

Verotuksesta ja sen oikeutuksesta

Ruotsi yritti taannoin hyötyä pankkikonserni Nordeasta lisäämällä sen maksuja yhteiskunnalle. Tapahtuneen seurauksena pankki siirsi pääkonttorinsa maltillisemmin yrityksiään rahastavalle Suomelle.

Tänään taas kuulimme, että Apple aikoo kotiuttaa ulkomailla syntyneitä voittojaan ja maksaa niistä veronsa Yhdysvaltoihin. Se tekee yritysverotuksen 21 prosenttiin keventäneelle Trumpin hallinnolle lisätuloja 38 miljardia dollaria eli runsaat 31 miljardia euroa.

Asiasta kertoneen uutisen mukaan myös monet muut amerikkalaisyritykset aikovat seurata perässä. Nähtäväksi jää, kuinka suurista rahavirroista silloin puhutaan, mutta suuruusluokka on joka tapauksessa tuhansissa miljardeissa euroissa.

Applen päätös ei perustunut esimerkiksi Suomen 20% yritysverotukseen verrattuna alhaiseen yritysverotukseen, vaan tolkuttoman korkean 34% verokannan laskemiseen kohtuulliselle tasolle. Opimme tästä ehkä sen, ettei tolkuton ahneus näytä kannattavan globaalissa maailmassa edes suurvallan verottajalle.

Otin nämä kaksi tapausta esiin siksi, että niissä näkyy pohjoismaisen korkean verotuksen hyvinvointimallin Akilleen kantapää. Raha menee globaalissa maailmassa sinne, missä se on omistajan kannalta edullisinta.

Mikäli siis korkeaan verotukseen perustuva pohjoismainen hyvinvointimalli aikoo selvitä tulevaisuudessa, on sen pystyttävä ylläpitämään rahoituspohjansa. Siksi maamme hallitus on lähtenyt ajamaan esimerkiksi työttömien aktivoimista, josta kirjoitin eilen. Ja on tarvittaessa valmis alentamaan yritysverotustaan, joka tällä hetkellä on kutakuinkin samalla tasolla kuin Trumpin alentama USA:n yritysverokanta.

Samasta syystä Vesa Vihriälä kirjoitti vieraskynässään, "enää ole varaa ajatella, että yhteiskunnan varoja voitaisiin käyttää hyväosaisten kansalaisten elintapojen ylläpitämiseen. On aika unohtaa koulutusta vastaavan työn käsite."

Tämä on yksinkertaista matematiikkaa: mitä useampi ihminen on töissä ja maksaa veroja, sitä pienemmällä verotuksella heistä kukin selviää. Jos verot jäävät yhä harvempien maksettavaksi, sitä vähemmän heillä on enää maksuhalukkuutta, jolloin hyvinvointivaltion tulopohja rapautuu.

Asian toinen puoli on se, että hyvinvointivaltion verotuksen taso voi olla hiukan muita korkeampi ainoastaan, mikäli verovelvollinen - oli se sitten yksityinen tai yritys - saa maksetulle verolle häntä tyydyttävän vastineen tavalla tai toisella. Tämä tarkoittaa sitä, että verovarojen käytölle tulee olla maksajan hyväksyntä.

Ja juuri siksi Ruotsi teki virheen lähtiessään rahastamaan Nordeaa peittääkseen siihen täysin liittymättömiä yleisiä - arvattavasti paljolti maahanmuutosta syntyneitä - kuluja. Ruotsalaisten mukaan Nordean olisi pitänyt osoittaa jopa "patrioottista lojaliteettia". No, sellaistahan ei suuryrityksillä enää ole, jos on koskaan ollutkaan.

Täsmälleen samasta syystä ei verovaroja tulisi käyttää myöskään Suomessa sellaisiin tarkoituksiin, joita veroja maksavan kansan tai yritysten enemmistö ei hyväksy. Jos maamme hallitukset osaavat noudattaa tätä ohjenuoraa, lienee maallamme hyvä tulevaisuus hyvinvointivaltiona myös tulevaisuudessa. Jos ei, niin sitten ei.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Talouttamme vaivaa turvallisuushakuisuus
Apple joutuu oikeuteen, mutta löytyykö todisteita?
Nordean päätös ja muita hyviä uutisia

3 kommenttia:

  1. Toinen haaste jonka valtiot saavat riesakseen on yleistyvä robotisaatio. Automatiikka tehostaa työtä niin paljon ettei ihmisiä tarvita enää niin paljon yrityksiin. Ja kun työstä verotettavia ei enää ole niin paljoa ja ei voi korottaa liikkaa verotusta kuten mainitsit yllä...

    Tuhka sanoisi että luvut eivät tule enää täsmäämään joten on pakko alkaa karsia jostain, velkaa voi ottaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Demokratiassa ihmiset haluavat äänestää itsensä rikkaiksi, mutta pian rahaa ei ole tarpeeksi jaettavaksi. Ja se osuus ihmisistä jonka verotuksella pidetään hommaa pystyssä pienenee.

    Kyyneliin tämä vain päättyy

    VastaaPoista
  2. Professorin blogi tulisi pikapikaa toimittaa jaettavaksi äänestyspisteissä. Jonotellessa saisi ajankulua tai jopa ahaa-elämyksiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvästä ideasta! Millähän tuon saisi järjestetyksi?

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!