perjantai 29. joulukuuta 2017

Aktiivimallia puoltaa moni asia

Lehdet ovat eilen ja tänään uutisoineen ns. aktiivimallin peruuttamista vaativasta kansalaisaloitteesta. Sen mukaan työnhakija ei päätä rekrytointiprosessin tuloksista, eikä järjestä työllisyyspalveluita, joten on kohtuutonta rangaista työnhakijaa.

Toisin sanoen kansalaisaloitteen allekirjoittajien näkemyksen mukaan aktiivimallissa on kyse rangaistuksesta syyttömille. Mallin kehittäneen hallituksen mukaan kyse ei kuitenkaan liene rangaistuksesta, vaan työttömyysturvan varaan jäämisen tekemisestä vähemmän houkuttelevaksi.

Tarkalleen ottaen aktiivimallissa on kyse siitä, että "työttömän työnhakijan on tarkastelujakson aikana täytettävä niin sanottu aktiivisuusedellytys, jotta työttömyysetuutta maksetaan täysimääräisenä myös tarkastelujakson jälkeen". Se tarkoittaa joko työn tekemistä tai sen saamisen mahdollisuuksia parantaviksi katsottuihin toimiin osallistumista.

Aktiivimallin puolesta ja sitä vastaan on julkisuudessa esitetty railakkaita argumentteja ja puhetta on ollut jopa lakoista. Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttäsen mukaan malli todennäköisesti vähentäisi jonkin verran työttömyyttä, vaikka kritisoikin sitä, etteivät työllistymisen tai edes koulutuksen mahdollisuudet ole kaikkialla samanlaiset.

Omalta osaltani olen mallin kannalla - tai ainakin sitä on syytä kokeilla. Ellei malli sitten osoittaudu toimivaksi, on sitä syytä kehittää. Näkemykseeni on kolme syytä.

Ensinnäkin työttömyys on rasittanut maatamme jo lähes puoli vuosisataa alkaen vuoden 1974 öljykriisistä. Tilanne on sekä taloudellisesti, sosiaalisesti, inhimillisesti että yhteiskuntamoraalisesti kestämätön.

Toiseksi on käynyt ilmi, että osa työttömistä on tehnyt toisten työnteon tuloksilla loisimisesta elämäntavan - minkä tulkitsen merkiksi työttömänä olemisen liiallisesta houkuttelevuudesta. Tarkennettakoon tässä, että loisimiseksi katson sen, kun työkykyinen henkilö jättää tarkoituksella oman kortensa kantamatta yhteiseen kekoon - en siis tarkoita tällä esimerkiksi työkyvyttömiä, joiden ei edes kuuluisi olla työllisyystoimien piirissä tai eläkeikää lähestyviä, joiden työllistymismahdollisuudet ovat todellisuudessa olemattomat.

Kolmanneksi maatamme on viime vuosikymmeninä kansoitettu ihmisillä, jotka eivät itse, eivätkä edes heidän jälkeläisensä, syystä tai toisesta näytä kykenevän työntekoon. Seurauksena on etnisesti jakautunut polarisaatio ja sen mukanaan tuomat yhteiskuntaongelmat. Tämä kehitys on pystyttävä estämään, mutta koska etnisesti suunnatut pakotteet eivät ole yleisesti hyväksyttyjä on uussuomalaisen väestönosan syrjäytymistä pyrittävä ehkäisemään yleisillä keinoilla.

Toisaalta olen sitä mieltä, etteivät yhteiskuntamme ongelmien todelliset ratkaisut löydy ainakaan pelkästään työttömien aktivoimisesta. Sen sijaan ne löytyvät kyvystämme menestyä kansainvälisessä kilpailussa ja sitä kautta alati uusien työpaikkojen luomisessa.

Se puolestaan edellyttää monia asioita: tutkimusta ja koulutusta, kannustetta ja rohkeutta toteuttaa omia ideoitaan yrittäjänä sekä valmiutta ottaa vastaan työtä sieltä, mistä sellaista on saatavilla - vaikka se sitten vaatisi uudelleenkouluttautumista tai olisi ns. paskaduunia. Näissä kaikissa yhdet avaimet ovat maan hallituksella ja muilla vallanpitäjillä. Toiset avaimet löytyvät yrityksiltä. Ja kolmannet kaikilta kansalaisilta.

Suorimmin julkisen vallan rooli näkyy tutkimuksen ja koulutuksen laadusta huolehtimisena, mutta ei voi väheksyä myöskään poliitikkojen vaikutusta yrittäjyysilmapiirin ja -edellytysten luomisessa. Tutkimuksen tekemisen osalta on viime vuodet menty pelkkää takapakkia, eivätkä uudenlaiset ongelmaoppilaat kouluissa ainakaan helpota ratkaisujen löytämistä osaajapulaan.

Sen sijaan yrityselämän toimintaedellytysten luomisessa Suomi on onnistunut ainakin kohtuullisesti. Sen osoitti kouriintuntuvasti Nordean pääkonttorin siirtyminen Ruotsista Suomeen - toki länsinaapurin yritysvihamielisen ilmapiirin saattamana.

Kaiken kaikkiaan Suomen talouden tulisi perustua ainutlaatuiseen osaamiseen, jolla on sellaista kysyntää koko maailmassa, joka mahdollistaa korkean tulotason koko väestölle. Esimerkkeinä voidaan nähdä vaikkapa peli-, metsä- tai laivanrakennusteollisuutemme, mutta samalla on muistettava, että ne kaikki ovat kovasti kilpailtuja ja/tai suhdanneherkkiä toimialoja, joten yritystoiminnan pohjan laajentaminen erityisesti kulutustavaroiden tuottamiseen loisi vakautta maamme taloudelle.

Mutta palatakseni itse kansalaisaloitteeseen. Kaikki se raha, jota käytämme työttömien elättämiseen on pois muusta julkisesta toiminnasta kuten tutkimuksesta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta sekä myös maassamme tehdyn työn määrästä. Siten työttömyys luo paineita joko julkisen palvelutason laskemiseen tai veroasteen pitämiseksi korkealla tasolla - tai ellei poliittinen rohkeus riitä kumpaankaan, lisävelan ottamiseen.

Samalla työttömien työpanos on pois siitä osaamiskentästä, jonka pohjalta uudenlaiset innovaatiot voisivat syntyä. Otan esimerkiksi nyt puheena olevan kansalaisaloitteen tekijän, joka on tehnyt töitä muun muassa it-alalla markkinoinnin ja projektinhallinnan tehtävissä sekä opiskellut kahta eri korkeakoulututkintoa, vaikka ei olekaan valmistunut.

Tämä tausta antaa hänelle erinomaisen lähtökohdan kehittää osaamistaan tämän päivän työelämää tai vaikka yrityksen perustamista varten. Opiskeluaikana saamansa tiedot hän voisi halutessaan viedä loppuun tai ainakin päivittää tätä päivä vastaaviksi. Tai ellei siihen riitä kiinnostusta, hän voisi hakea ja ottaa vastaan ns. paskaduunin, jotta sitä varten maahamme ei tarvitsisi työllistää ulkomaalaista tekijää, vaan verot ja kulutus kiertäisivät takaisin koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Palkankorotusten sijaan investointi tulevaisuuteen
Köyhät kyykkyyn vai töihin?
Koska ja miten Suomen yrityssektori kääntyy kasvuun?

28 kommenttia:

  1. Olen ihan hemmetin huolissani juuri tuosta Nordean siirtymisestä Suomeen.

    Nordealla on valtavasti Ruotsalaisia asuntolainoja, ja Ruotsiin on viime vuosikymmeninä syntynyt vielä valtavampi asuntokupla.

    Jos olen ymmärtänyt oikein, kun pankki menee nurin, takaajaksi ja velkojen maksumieheksi joutuu se maa jolla kyseisen pankin pääkonttori on.

    Tämä voi tarkoittaa massiivista varallisuuden siirtoa Suomalaisilta Ruotsalaisille.

    Ja mikä Ruotsissa pitää asuntojen hintaa korkealla? Maahanmuutto ja poliittinen päätös kustantaa kaikille tulijoille asunto julkisista varoista. Jos(kun) näille asioille tullaan tekemään jotain, asuntojen hinnat tulevat romahtamaan Ruotsissa. Nordea menee nurin ja suomalaiset veronmaksajat tulevat maksamaan Nordean vastuut.

    Tämä voi olla vuosisadan puhallus.

    -T

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nordean muutto Suomeen on toki iso riski juuri mainitsemastasi syystä. Toisaalta Suomen kilpailukyvyn paraneminen suhteessa moniin muihin maihin on tuonut meille useita muitakin yrityksiä, eikä muutosten seurauksena syntyneiden uusien yritysten määrää todennäköisesti voi edes laskea.

      Niiden tuoma hyöty on varmaa, mutta Nordean kaatumisen riski - niin se on vain riski, joka ei toivottavasti toteudu. Tai jos toteutuu niin EU:n pankkiunionin valmiina olevat rakenteet jakavat kustannuksia myös muille EU-maille. Jäisi Suomi kerrankin saajapuolelle.

      Poista
  2. Ruotsin valtio ja kunnat ovat nostaneet keinotekoisesti asuntojen hintoja, jotta ne ovat voineet syrjäyttää ruotsalaiset ostaja ja taata asunnot maahanmuuttajille. Uusi hälytysmerkki on Soroksen ilmaantuminen markkinoille. https://www.di.se/nyheter/george-soros-gor-sin-forsta-blankning-i-svensk-aktie/

    VastaaPoista
  3. Mistä professorin mielestä työtön saa työtä 18 tunniksi kolmen kuukauden aikana? Eikö työtön ole työtön, koska hänet on irtisanottu, tai ainakin suurin osa työttömistä kuuluu tähän "kategoriaan". Useat työttömät ottaisivat vastaan sellaista työtä, josta maksetaan palkkaa, jolla tulee töimeen. Entäpä sitten muut aktivointitoimenpiteet? Niitäkään ei ole tarjolla kaikille halukkaille. Siksi aktiivimalli on syvältä. Toisaalta taas itsenäisesti aktiivia työtöntä, työtöntä, joka opiskelisi tai tekisi vapaaehtoistyötä, rangaistaan. Eikö omaehtoinen aktiivisuus olisi parasta ihan kaikkien kannalta? Ehdoton ei aktiivimallille vaikka itse olenkin vielä työelämässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei työttömyys ratkea ainakaan sillä, ettei kukaan tee mitään. Siitä olen samaa mieltä, että opiskelun estäminen työttömyystuella olevilta on tyhmää.

      Poista
    2. Miten niin kukaan ei tee mitään? Moni koulutettu työtön mielellään kehittäisi itseään opiskelemalla tai tekemällä sitä vapaaehtoistyötä mutta se on kiellettyä - päivärahaa ei tipu latiakaan jos TE-toimisto saa vihiä näistä. Yhtään uutta työpaikkaa ei synny sillä, että työttömiä haastatellaan vaikka 24/7 tai päivärahoja pienennetään. Jotakin paljon radikaalimpaa pitäisi tehdä, esim. jakaa työtä, mutta sellaiseen ei näytä olevan valmiuksia.

      Poista
    3. Totesin jo, että pitäisi saada opiskella.

      Poista
  4. Yli puolet suomalaisista hyväksyy aktiivimallin. Ay-liike iskee kirveensä kiveen, mikäli se ryhtyy poliittisiin työtaistelutoimiin kansan valitsemaa eduskuntaa kohtaan.

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoista on sijoittaa pysyvän suurtyöttömyyden synty ensimmäisen öljykriisin yhteyteen. Mikä tämä yhteys tarkkaan ottaen on? -- Miten tuon ajan kokokuvaan kuuluu rahaekspansion käynnistyminen joka seuraavalla vuosikymmenellä johti jo siihen, että suurytitysten johtoon nousivat kaikkialla ekonomistit, jotka syrjäyttivät siihen asti vallassa olleet toimialojensa asiantuntijat.

    Rahaekspansion maailmassa työllisyys ja työttömyys ovat jotain aivan muita kuin reaalitalouden ilmiöitä. Ne ovat lähinnä heijastuksia siitä yksityiseksi liiketoiminnaksi muuttuneesta rahanluonti-, rahoitus- ja sijoitustoiminnasta, joka todellisuudessa on sivuuttanut esimerkiksi sellaisen toisarvoiseksi muuttuneen asian kuin demokratian.

    Työ saattaa maailmasta kadota muistakin syistä kuin siitä, ettei mikään reaalinen enää vastaa autonomisoituneen numeerisen rahatalouden kasvutavoitteita. Työ saattaa vähentyä ja kadota senkin takia, että reaalitodellisuudessa tyydyttävä ihmiselämä on mahdollista kun tehokkuudessaan ylivertaiset koneet tekevät valtaosan siitä mikä piti ennen tehdä lihasvoimin.

    Esimerkiksi 90-luvun jälkeen -- vaikka numeerista kasvuakin on kausittain tapahtunut -- tehtyjen työtuntien määrä ei ole noussut. Niin sanotulla tuottavuudella ei ole mitään suoraa yhteyttä työn määrään. Myös kaikki niin sanottua työttömyyttä koskevat kuvitelmat pitäisi vastaavasti panna uusiksi. Sitä ei kuitenkaan tehdä, koska numeerista rikkautta kahmivilla on ilmeisesti korviensa välissä julkilausumaton oppi siitä, että työttömät ihmiset ovat Oy Suomi Ab:n irtisanottava taloudellinen rasite.

    Koska "talous" on juuri sellainen hayekilainen "hajautetun järjen systeemi", jossa vain yksityinen etu ja toiminta merkitsevät -- todellakin, siis myös rahan luomisesta on tehty yksityistä liiketoimintaa -- mikään kokonaishallinta "talouden" suhteen ei ole mahdollista. Hallitukset yrittävät tässä tilanteessa ihan turhaan rangaista työttömiä kuin juuri he olisivat, hmmm, sanotaanko "yksityisiä rikollisia". Sitä he eivät -- jos älyllisellä rehellisyydellä mitään merkitystä on -- kuitenkaan ole, vaan sellaisen kehityksen seurauksia ja uhreja, jota tuskin missään on vielä kunnolla käsitteellistetty saati käsitelty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 1970-luku oli myös vuosikymmen, jolloin suomalainen sosiaalidemokratia valmistui ja tuloerot supistuivat oleellisesti aiemmasta. Sen myötä katosivat "piikayhteiskunnan" rippeetkin, koska toisaalta lähes kenelläkään ei ollut enää varaa palkata apulaisia eikä sellainen olisi ketään mahdollisesti palkattavaa edes kiinnostanut. Enkä sano tätä siksi, että pitäisin piikayhteiskuntaa jotenkin hyvänä, mutta se saattaa olla yksi syy sille, miksi työttömyys ei koskaan kadonnut öljykriisin aiheuttaman nousun jälkeen.

      Kuten varsinaisessa blogitekstissä (ja usein aiemminkin) kirjoitin, tulisi meillä kiinnittää huomiota ennen kaikkea osaamiseen ja sen varaan rakentuvaan talouteen.

      Poista
  6. Toki yhteiskunnalla on oikeus vaatia maksamiensa sosiaalisten tulonsiirtojen vastineeksi aktiivisuutta ja työttömän panosta yhteiskunnan ylläpitämiseksi. Tämän ajatuksen varmaan useimmat hyväksyvät, eikä tällaisessa vastavuoroisuudessa liene ongelmaa.

    Ongelma on aktiivimallin tekninen toteutus. Työtön on työtön, koska hänellä ei ole työtä. Nyt sitten työttömän pitäisi saada palkkatyötä saadakseen työttömyyskorvausta. Kuulostaa omituiselta. Eikö?

    Jos työtön onnistuu saamaan vähäistä ja surkeaa palkkatyötä tai mitätöntä yrittäjätuloa, hän saattaa saada karenssin, koska ei ole työtön. Riskit ovat suuret ja työttömän pitäisikin olla mieluusti kauppatieteen, oikeustieteen ja hallintotieteen maisteri osatakseen luovia työttömyysturvan temppuradalla.

    Työttömän elämään ja aktiivisuuteen liittyy paljon joko pakollisia tai kiellettyjä asioita. Niitä lakiuudistus vain lisää. Ja vielä niin epäselvästi. Sallitun tai edes luvanvaraisen aktiivisuuden lisääminen vaikuttaisi oikeammalta tieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Työntekijä saa joka tapauksessa työttömyyskorvauksen. Kyse on vain sen tasosta: korkeamman tason saadakseen ei tarvitse välttämättä tehdä töitä, vaan osallistua tarjottuihin työnsaantia helpottaviin toimintoihin. Sen ei luulisi olevan liikaa vaadittu.

      Sinänsä olen sitä mieltä, että ongelman paras ratkaisu olisi kansalaispalkka hyvin alhaisella tulotasolla yhdistettynä yleiseen (saman suuruiseen) palkanalennukseen ja harkinnanvaraisesta tukemisesta luopuminen. Kansalaispalkkaa tulisi nauttia jokaisen Suomen kansalaisen ikään ja sukupuoleen katsomatta.

      Poista
    2. "Työntekijä saa joka tapauksessa työttömyyskorvauksen". No kun ei välttämättä saa. Professorilla ei nyt taida olla asiasta asiantuntemusta.

      Ja tuo on juuri se asia, jota kritisoinkin. Sääntöviidakossa vähäinenkin virhe voi viedä köyhän perikatoon. Vaikkapa palkaton vapaaehtoistyö tai talkootyö hyvän asian puolesta saattaa tuoda mukanaan karenssin. Kyllä siinä saa työtön taiteilla.

      "osallistua tarjottuihin työnsaantia helpottaviin toimintoihin." No kun niitähän ei tarjota vaikka työtön sellaiseen haluaisikin. Eikä niitä kaikille työttömille riitä. Toistan tässäkin, että professorilla ei nyt taida olla asiasta asiantuntemusta.

      Oma asiantuntemukseni on tosin peräisin 90-luvulta, mutta olen nyt viime aikoina lähipiirissäni seurannut työttömän elämää. Samanlainen temppurata se on vielä nykyisinkin. Ja huonompaan suuntaan mennään.

      Tätä tarkoitin sanoessani, ettei kaiken työttömän aktiivisuuden tarvitse olla joko pakollista tai kiellettyä. Voisi olla myös sallittua tai edes luvanvaraista aktiivisuutta. Kansalaispalkkahan tuon ongelman tietysti hoitaisi.

      Poista
    3. Luulen että olemme pitkälti samaa mieltä, vaikka emme näköjään puhukaan samaa kieltä.

      Poista
    4. No niin, pitkään ollaan saatu odottaa, että joku kirjoittaa artikkelin aktiivimallin teknisestä toteutuksesta. Kerrankin artikkeli, jossa ei vain toitoteta ettei 18 tuntia 3 kuukaudessa ole liikaa vaadittu. Tässä on nyt pari muuttujaa...
      http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/4402

      Poista
  7. Tuhka pelkää ettei tulevaan suureen työttömyyteen ole kunnollista ratkaisua. Digitalisaatio ja kehittyvä robotiikka sekä automaatio tehostaa työtä niin paljon ettei töitä löydy vain kaikille. Vaikka ihminen tekisi töitä ilmaiseksi, kone tulee silti tehokaammaksi ja halvemmaksi.

    Se on ongelma, eikä siihen löydy helpolla ratkaisua.

    VastaaPoista
  8. Muuten hyvä, mutta saattepa nähdä, että samat säännöt eivät tule koskemaan kultamunia - toisaalta kukapa edes palkkaisi luku- ja kielitaidottomia, kouluttautumattomia..?

    Muutenkin olen hyvin kseptinen, että mistä helvetistä sitä työtoimintaa meinataan taikoa työttömille - edes, tai saatika, niitä minimimääriä..?

    VastaaPoista
  9. Sanoisinko että kahdessakymmenessä vuodessa tulee häipymään suurin osa rutiinitöistä. Kassat, pankit, virastot, koulutus ja liikenne tulee toimimaan ilman ihmistyövoimaa, suurimmaksi osaksi. Kansalaispalkka kaikille tänään ja ihmistyövoimaa tarvitsevat yhtiöt pystyisivät palkkaamaan työttömiä pilvin pimein. On pelkästään pilkun nussimista yhteiskunnan taholta, kun byrokratian rattaat käyvät läpi muutaman sadan euron tuloja ja työttömyyskorvauksia. Päättäjiltä näyttää puuttuvan luova äly ja kyky toimia tulevan kehityksen edessä. Jos yksityinen puoli pystyy työllistämään 40% ihmistyövoimasta lähitulevaisuudessa, niin se on enemmän kuin sata jänistä. 60% on siis valtion ja kuntien, siis julkisen sektorin murheita. Kansalaispalkka, robotti(digitalisaatio/automaatio)verotus ja taas alkoi Lyyti kirjoittamaan. Kun aurinkoenergian taltiointia kehitellään vielä jonkin verran, niin energiaa riittää kaikille ja jää vielä ylimääräistäkin. On turhaa ja typerää pitää ihmisiä viidensadan euron köyhyydessä. Mitä enemmän voimapaperia, sitä enemmän voi ostaa tarpeellista ja silloin voi myös vaikka matkustella. Kansalaispalkalla voisi esimerkiksi palkata vaikka oman assistentin jokaiselle vanhukselle. Kun USA:ssa oli lama aikoinaan niin USA panosti infrastruktuuriin, muistelen lukeneeni. Puolivaloilla kulkevat poliitikot tarvitsisivat myös oman assistentin, siis assistentin, jolla on luovaa älykkyyttä ja hän neuvoisi poliitikkoa ymmärtämään että ei politiikan väripaletti ratkaise mitään ongelmia, se vain lisää niitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tällä hetkellähän työttömiä työnhakijoita on seitsemän kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja, eikä tilanne ole tulevaisuudessa ainakaan helpottamassa tässä suhteessa.

      Tätä vasten tällainen "työttömän aktivoiminen" on vähän kuin käskettäisiin jalkapuolen juosta.
      Ellei vauhti ole riittävä otetaan proteesi pois ja vaaditaan juoksemaan vielä kovempaa tai peräti kasvattamaan uusi jalka.

      Poista
  10. Kyse lienee myös osittain siitä, että valtio (=poliittinen päätöksentekokoneisto)yrittää junailla verorahojen riittävyydellä työttömyyskorvauksia pienemmiksi, jotta pystyy maksamaan maassa oleskelevien ulkomaalaisten ylläpidon miljardit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matujen hyysäämiseen ei tosiaan mene mitään pikkusummia ja niistä selonteko julkisesti on edelleen nou-nou hommaa.. ei mitään pikkusummia tosiaan, jotka muuten voitaisiin käyttää suomalaisten hyväksi tässäkin asiassa.

      Poista
  11. Siis jos professori ajatellaan tätä asiaa hiukan laajemmin. Nykyään kuulee vieläkin sitä että menkää töihin, kyllä tekevälle töitä löytyy, varmaan se näin onkin, vaan kun se ei nykyään ole enää niin yksinkertaista kuin joskus. Joskus aikoinaan marssittiin vain johonkin tehtaaseen ja kysyttiin että olisiko töitä. Nykyään vaaditaan todella monessa työssä kaikenlaisia kortteja, lupia, passeja, sertifikaatteja. Jos on ehdoton vaatimus että työn vaatimat pitää olla valmiina ja sinulta puuttuu jokin niin se on sillä selvä. Jos sinun työsuhde on oikein lyhyt ja sinulta puuttuu vaikka jokin kortti niin ei monikaan työnantaja sitä ala sinulle kustantamaan. Te-toimisto taas ei ota mitään muuta kantaa asiaan kuin se että voit mennä itse maksaen. Saattaa tietysti joku 100 euroa kuulostaa pieneltä rahalta mutta monelle työttömälle sellainen raha voi olla mahdoton järjestää.

    VastaaPoista
  12. Veikkaanpa vahvasti, että tulee kaatumaan siihen ettei työtoimintaa yksinkertaisesti vain ole tarpeeksi saatavilla eikä etenkään kaikkialla. Takeltelun huomaamiseen ei luultavasti mene montaakaan kuukautta. Ja sitten on pakko viilata, luoda lisää kaikenlaisia höpöhöpö-paikkoja, joissa työskennellä tai jakaa nykyiset työkokeilupaikat useampien ihmisten kesken, joka sinällään järjetöntä.

    Luulen myös, etä tämä on pientä tyynen edellä. Kymmenen vuoden päästä työttömät ovat taas rakentamassa suomen tieverkkoa tai hakkaamassa soraa henkensä pitimiksi..

    VastaaPoista
  13. Paljonko ovat kokonaiskulut matuista/v?
    Miljardeja?
    Tällä rahalla voitaisiin tukea työttömien työllistämistä.
    Koskeeko aktiivimalli myös matuja? Vai riittääkö aktiivinen suomalaisen kulttuurin rikastaminen ja vokkiliikealan sekä muun oheishyysäyksen käyttövoimana toimiminen? Joku ministerihän vakuutti, että hei me rikastutaan tällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tietenkään koske matuja.Heillehän on räätälöity jo lainsuoja esim.TE-toimiston kyykytystä vastaan.
      Jos "kunniakansalaiselle" on tehty kotoutumissuunnitelma (max. viideksi vuodeksi),niin TE-toimisto ei voi nakittaa edes heitä edes ns. 9€ päivässä "töihin".

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!