maanantai 20. marraskuuta 2017

Johtuivatko metsäkuolemat happosateista?

Helsingin Sanomat julkaisi jutun, jossa puhuttiin puolen vuosisadan takaisista happosateista ja sen yhteydessä mainittiin, että "Keski- ja Itä-Euroopassa koettiin laajoja metsäkuolemia". Suuresta kohusta huolimatta yhteyttä happosateiden ja metsissä havaittujen tuhojen välillä ei kuitenkaan koskaan onnistuttu osoittamaan.

Sen sijaan tutkimukset osoittivat, että ajoittaiset neulaskadot johtuivat kuivuudesta, puiden korkeasta iästä, vuoristoisuudesta, meren läheisyydestä sekä hyönteis- ja sienituhoista. Ja itse asiassa happosateita aiheuttaneet typpilaskeumat lisäsivät Keski-Euroopan metsien kasvua viime vuosisadalla.

Myös Suomessa kohkattiin 1980-luvulla metsäkuolemista. Syynä oli erityisesti mäntyjen huonovointisuus, jonka Keski-Euroopan keskustelun ja yleisen ympäristötietoisuuden kasvun vaikutuksesta väitettiin myös meillä johtuneen happosateista ja saasteista. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan kyseessä oli sienitauti, joka hyötyi 1980-luvun kylmistä kesistä. Pohjois-Suomessa tuhoja aiheutti myös porojen ylilaidunnus.

En tällä kirjoituksella tarkoita, etteikö maaperää ja vesistöjä happamoittavien päästöjen väheneminen
olisi ollut hyvä asia. Kyllä se tietenkin oli, vaikka toimet perustuivatkin valheellisiin väitteisiin, joita näköjään toistellaan edelleen.

Sen sijaan korjaan virheen, joka pisti silmiini ja aiheutti muistoja oman nuoruuteni kiihkeästä ympäristökeskustelusta. Kirjoitin siitä ihan ensimmäisessä blogitekstissäni vuonna 2010.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tutkijoilta uusi metsäkannanotto
Talvivaaran jätevedet Nuasjärveen ja silmät kiinni?
Katastrofismi ja ilmastonmuutos

6 kommenttia:

  1. Jos professorin kirjoitus pitää paikkaansa, HS ("totuusmedia") oli/on taas julkaissut mutu -uutisen (puolitotuuden/valheen), josta puuttuvat todisteet. Sillälailla ...

    VastaaPoista
  2. Talven 1984-85 kovat pakkaset ruskettivat kuusia eri puolilla Suomea. Suomen Kuivalehden toimittajat ajelivat ympäri Suomea ja tekivät päätelmiä ilmansaasteista katselemalla tienvarren kuusia. Pekka Nuorteva taas kävi biologivaimonsa kanssa hiihtoretkellä ja näki heti että kuusten ruskettuminen johtui ilmansaasteista. Keväällä kuusikuolemia tutkittiin lähettämällä metsänhoitajille kysely siitä, mistä arvelivat kuusikuolemien johtuneen.

    VastaaPoista
  3. Minäkin muistan pelottelupuheet happosateista nuoruudessani.

    Talvi 2016-2017 oli leutoudessaan merkittävä varputuhojen aiheuttaja (mustikoita kuoli).
    Samaten mennyt kesä aiheutti ilmiön järvien pinnoille jossa järvet muuttuivat oransseiksi sieni-itiöistä. Tiettävästi jokin ruostesieni tms. aiheutti tuon.
    Joten en voi ensikesän mahdollisesti tulevia kaakon metsätuhoja laittaa ilmansaasteiden piikkiin, joiden määrä on merkittävästi vähentynyt 80-luvusta.

    Toki ilmansaasteiden vähentyminen on tuonut takaisin naavan, jota ei lapsuudessani juurikaan näkynyt, mutta josta vanhat ihmiset puhuivat. Tuo on ainoa asia jonka pystyn yhdistämään suoraan ilmansaasteisiin ja niiden vähenemiseen. Toki typpi- ja rikkidioksidi päästöjen vähentyminen on erittäin hyvä asia, mutta kuten sanoit, väärin perustein toteutettu.

    Väärillä väitteillä ja jopa suoranaisilla valheilla perusteltu konservointi on nykyisin median syöpäkasvain. Varsinkin ympäristöasioissa kaikki pitää "jäädyttää" johonkin vallinneeseen tilaan, ymmärtämättä esim. sitä, että ilmasto oskiloi luonnostaan tietyissä rajoissa aina, kuten maapallon kiertoradassakin auringon ympäri on prekessionsa ja nutaationsa.
    Koen nykyisen uutisoinnin lukijoiden älyllisen tason väheksyntänä ja suorana loukkauksena talonpoikaisjärjelle. Jotenkin ajatusmalli, "minä täällä toimituksessa tiedän paremmin" tuntuu seuraavan nykyistä uutisointia, oli kyse ympäristöstä tai maahanmuutosta.

    Minusta Bravdan artikkelin kommentti aurinkovoimasta on hyvä esimerkki asiasta. Siinä vain unohdetaan, että intiassa ja kiinassa aurinko paistaa vuodessa erittäin merkittävästi enemmän kuin suomessa.

    Eipä taida suomessa aurinkosähköllä kämppä nyt lämmetä, vaikka kuinka tahtoisi.
    -Mika-

    VastaaPoista
  4. ^ "Varsinkin ympäristöasioissa kaikki pitää "jäädyttää" johonkin vallinneeseen tilaan,"

    Hyvin ja osuvasti sanottu. Vihreät todellakin kuvittelevat, että esim aarniometsä suojeltuna on ikuisesti saman lainen, ikään kuin pysäytetty videokuva.
    -Beowolf-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä näkyy myös keskustelussa metsistä hiilinieluina. Ikään kuin ikääntyvät talousmetsät eivät lahoaisi tai metsänkasvu loppuisi hoidon jäädessä retuperälle. Ja retuperällehän se jäisi, ellei metsistä saisi ulosmitata sen tuottoja.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!