keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Kiina nousee tutkimuksen ja talouden välisen positiivisen kierteen varassa

Kirjoitin kuusi vuotta sitten Kiinan pyrkimyksestä nousta tieteellisen maailman huipulle, kun olin nähnyt kiinalaisten sijoittavan uskomattomia rahasummia tieteensä edistämiseen. Erityispiirteenä oli tieteen rekrytointiohjelma, joka ulottui myös maan ulkopuolelle ja tähtäsi maailman parhaiden tutkijoiden saamiseen kiinalaisen tieteen pariin.

Totesin vuonna 2011, että "kiinalaiset ovat oivaltaneet: tutkimus ja koulutus ovat ainoa tie ylläpitää muuta maailmaa korkeampaa elintasoa".

Tänään Helsingin Sanomat julkaisi Kiinan huikeaa teknis-taloudellista nousua käsittelevät kirjoituksen, jonka mukaan "tulevaisuutta ennakoiva tekijä on perustutkimus. Kiinan julkiset panostukset perustutkimukseen kasvavat... Tieteen ja tekniikan nousua selittää myönteinen kierre. Tiede vahvistaa taloutta. Vahva talous antaa mahdollisuuden sijoittaa tutkimukseen."

Samaan aikaan Suomessa on toimittu aivan toisin ja painettu alas tutkimuksen resursseja sekä lisäksi suuri osa tutkimusrahoituksesta on alistettu poliittisille intohimoille. Toisin sanoen perustutkimuksen sijasta vähentyneitäkin tutkimusrahoja on suunnattu yhä enemmän valtioneuvoston määrittelemiin aiheisiin, jotka ehkä palvelevat käytännön päätöksentekoa, mutta eivät edistä syvällisesti suomalaista tieteellistä perustaa, eivätkä siksi kanna nykyhetkeä pidemmälle tulevaisuuteen.

Olisiko lopultakin siis syytä pohtia myös Suomessa, haluammeko me muuta maailmaa korkeampaa elintasoa. Ja tunnustaa, että tutkimus ja koulutus ovat ainoa keino ylläpitää sellaista. Ja luoda Suomeenkin tieteellis-taloudellis-teknistä menestystä ylläpitävä positiivinen kierre.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kiinalainen pääoma tuo Kemiin tullessaan sekä hyvää että huonoa
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?
Kiinan tie



5 kommenttia:

  1. Kyllähän se varmaan onnistuisi täälläkin, jos sippilä ja muut sen uskovaiset kamut siitä saisi rahnaa vedettyä väilistä. Vaan ei taida se välistäveto onnistus ihan perustutkimuksella ja korkeampaa tutkimista turha tehdä ilman perustutkimusta. Arvelee Huru-ukko

    VastaaPoista
  2. Suomen vertaaminen Kiinaan on hiukka problemaattista. Jos Kiina satsaa tieteeseen laajasti 100 resurssiyksikköä ja Suomi ripottelee yhtä laajalle tieteen saralle 1 resurssiyksikön, niin onko lopputuloksena Suomessa paljon loivempi positiivinen kierre?

    Jos Suomea verrataan Tanskaan, Israeliin, Namibiaan ja muihin meidän kokoluokan maihin, voitaneen päästä paremmin selville, mitä olemme tehneet oikein ja mitä väärin.

    Kilpailutilanne näyttää kyllä vähän pahalta, kun halpatyövoimamaa Kiina menee useilla tieteen aloilla meidän ohi. Jäänmurtajatieteessäkö Suomen sauma?

    Maakuntasarjan tiede on kaiketi yhtä hyvää kuin maakuntasarjan urhelu, olympiamitaleita ja noobeleita ajatellen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Namibialla on satsata 74 resurssiyksikköä; Suomi, Tanska ja Israel taisivat joutua väärään vertaisryhmään...

      https://iq-research.info/en/page/average-iq-by-country/na-namibia

      Kiinalla on satsata 105 resurssiyksikköä. Suomi kuuluu tähän ryhmään. Politiikka hoitaa loput, ja sen huomaa Suomessa...

      https://iq-research.info/en/page/average-iq-by-country/cn-china

      Poista
  3. Huru-ukko on yllä ihan oikeassa ettei Professorin viesti mene päättäjille perille vaikka on suomen kielellä kirjoitettu.
    "Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja...".

    Näkeehän sen poliittisten päättäjien hölmöyden ja ahneuden myös maakuntahallinnossa ja sotessa, Luonaa ja vastaanottokeskuksia unohtamatta.

    VastaaPoista
  4. Täsmälleen näin. Laatu, innovaatiot ja osaaminen voivat tehdä eron muuhun maailmaan.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!