perjantai 20. maaliskuuta 2015

Kuinka julkisista menoista vähennetään kuusi miljardia?

Valtiovarainministeriö on laskenut julkisen sektorin supistamistarpeen ja päätynyt kuuteen miljardiin euroon. Siitä valtion kontolle tulee neljä ja kuntien hoidettavaksi kaksi miljardia. Ja mikä ikävintä: päätöksillä on kiire, koska velka lisääntyy noin 30 miljoonalla eurolla joka päivä.

Jotkut puolueet ovat ilmoittaneet VM:n lukuihin verrattuna pienistä säästötoimista. Selkein on ollut Perussuomalaisten ilmoitus säästää maailmanparantamisesta eli maahanmuutosta ja kehitysavusta sekä EU-maksuista ja tuulivoiman syöttötariffeista.

Muut puolueet ovat olleet huomattavasti niukkasanaisempia. Esimerkiksi Kokoomus puhuu työttömyysturvasta, indeksien jäädyttämisestä ja kuntien menoista säästämisestä spesifioimatta jälkimmäistä sen kummemmin.

Keskusta puolestaan on puhunut kuntien säästöistä ja nostanut esille sosiaalietujen indeksit, julkisten tilojen käytön ja tietojärjestelmien tehostamisen sekä koulutusmenojen supistamisen. Maataloustuista se ei ole maininnut säästökohteena.

Neljäs suurempi puolue eli demarit säästäisi valtion tietotekniikkahankkeista. Vihreät poistaisi yksityisen terveydenhuollon korvaukset ja asuntolainojen korkovähennykset. Vasemmistoliitto sen sijaan ei säästäisi vaan lisäisi lainanottoa.

Joka tapauksessa on selvää, että mikäli valtiovarainministeriön virkamiehet ovat oikeassa, ei millään puolueistamme ole valmiuksia hoitaa Suomen taloutta kuntoon. Niinpä niiden kaikkien pitäisi vielä kerran miettiä säästösuunnitelmansa uusiksi.

Tässä ikävässä tilanteessa annan myös itse tulevalle hallitukselle ja eduskunnalle ohjeen: säästäkää kaikesta siitä, mitä alla olevaan (ja aiemminkin julkaisemaani) listaan ei sisälly. Ja jos se ei riitä, harkitkaa vielä näitäkin.

Väkivaltamonopolin ylläpito. Maassa ei voi olla vieraita joukkoja tai "no go" alueita. Siellä ei voi olla mahdollista harjoittaa rikollista toimintaa ilman huomattavaa riskiä kiinnijäämisestä. Tällainen yhteiskunta ei olisi stabiili, turvallinen eikä ennustettava ja johtaisi lopulta taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kaaokseen.

Tutkimuksen ja koulutuksen edistäminen. Kansakunnan hyvinvointi on näistä kiinni, sillä länsimaista elintasoa ei pitkällä aikavälillä voi pitää yllä millään muulla keinolla kuin innovaatioilla ja osaavalla työvoimalla. Tässä suhteessa julkisella sektorilla on erityinen velvollisuus huolehtia maailmanluokan perustutkimusedellytyksistä ja siitä juontavasta soveltavasta tutkimuksesta. Tämän linjan päästä voivat yritykset sitten ottaa kiinni ja luoda tuotekehityksen kautta menestystuotteita. Tämä oli aikanaaan yksi Nokian nousun kulmakivistä.

Terveydenhuollosta huolehtiminen. Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että julkisella sektorilla toteutettu terveydenhuolto on yksityistä tehokkaampaa. 

Yhteiskunnan turvaverkon säilyttäminen. Tämän pitää olla riittävä ylläpitämään yhteiskuntarauha, mutta ei missään tapauksessa työntekoa passivoiva. Jälkimmäisestä seuraa se, että viimeaikainen huutelu turvan tasosta on tässä taloustilanteessa vastuutonta ja käsittämätöntä. 

Muut yhteiskunnan ylläpitämät toiminnot eivät nähdäkseni ole välttämättömiä, joten lama-aikana säästöt pitää kohdistaa niihin rankalla kädellä. Kaikkien valtion kulujen tarpeellisuus on tässä tilanteessa  harkittava perusteellisesti, laaja-alaisesti ja mahdollisimman objektiivisesti. Ja on uskallettava tehdä kipeät päätökset. On kuitenkin huomattava, että julkisella sektorilla kannattaa ylläpitää sellaisia toimintoja, jotka tuottavat enemmän kuin niihin panostaminen maksaa. Siten esimerkiksi liikunnan tukeminen lienee perusteltua terveydenhoitokulujen tehokkaana leikkaajana.


Lisäksi seuraavan hallituksen tulee pohtia, miten kaikenkokoisten yritysten toimintaedellytyksiä Suomessa voitaisiin parantaa siten, että niiden toiminnasta julkiselle sektorille kiertyvät tulot kasvaisivat. Ilmeinen parantamisen kohde on kaikenlaisen sääntelyn purkaminen. Näin saadaan lisätyksi valtion tuloja terveellä tavalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi enää ei ole varaa piikoihin?
Antti Lindtman väärällä asialla
Valtion tehtävät


3 kommenttia:

  1. Mikään puolue ei ole tällä hetkellä valmis leikkaamaan tarpeeksi. Nekin, jotka puhuvat leikkauksista, liikkuvat maksimissaan 3 miljardin tietämissä. Olen lisäksi varma, että ainakin demareissa odotetaan jälleen kerran talouskasvun hoitavan homman. Vasemmistoliitossa ollaan taas ihan kujalla: väitän, että heidän dogmansa on alkujaan Heikki Patomäen ajatuksista, globaalikeyneysiläisyydestä, liittovaltiosta ja yhteisistä veloista. Myös muut puolueet ovat kujalla: vaaliväittelyssä todetaan, että pitäisi olla yhteinen käsitys talouden tilasta, mutta näyttää siltä, että se yhteinen käsitys on aivan väärä! Ensin todetaan, että 10 miljardia tulee takkiin joka vuosi ja sitten todetaan, että parin miljardin säästöt riittää.

    Kauhulla odotan vaalien tuloksia. Ihan oikeasti. Jos vasemmistoliitto on hallituksessa, niin velanotolle ei tule ikinä loppua ja jos demarit ovat hallituksessa, niin julkista sektoria ei leikata ja veronkorotuksiakin on jo väläytelty. Me oikeasti tarvitsisimme virkamieshallituksen, koska tällä hetkellä näyttää siltä, että me olemme saamassa tehottomia juustohöyläleikkauksia, veronkorotuksia ja maksuja. Ainoa keinomme olisi uudistaa koko lainsäädäntö: vähemmän lakeja, vähemmän byrokratiaa ja pikku hiljaa julkinen sektori tervehtyy, kun sillä ei ole lakisääteisiä tehtäviä niin paljoa.

    VastaaPoista
  2. Vastaan yhdellä sanalla: priorisointi.

    Oikeasti olemassaolevat kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea pitämään huolta kansalaisistaan. Nyt se ei sitä tee, tai sitten päättäjät ovat "hieman" laventaneet kansalaisuuden sangen selkeää määritelmää.

    Paljon on puhuttu mm. Suomen maksamista muiden maiden EU-maksuhelpotuksista ja kehitysavusta, mutta nämä ovat vain pieni osa Suomen talouteen liittyvistä erittäin isoista ongelmista.

    Olen, kiitos erään talousasioihin hyvin perehtyneen ystäväni, jo jonkin aikaa huolestuneena seurannut kuntataloutta.

    Säännönmukaisesti suurimmat ja pahimmat budjettiylitykset tulevat SoTe-sektorilta. Tähän liittyy se kamala ulkoistamisvimma, jolla kunnan omien työntekijöiden voimin kunta tarjosi kustannustehokkaasti näitä palveluja.

    Aksiooma "kerran ulkoistettua toimintoa ei koskaan saa takaisin" lienee jonkin verran yliampuva, mutta tottahan se on. Isoilla monikansallisilla yrityksillä riittää rahaa palkata leegio lakimiehiä haastamaan yksittäinen kunta oikeuteen, perusteina tekaistu sopimusrikkomus.

    Haluan poliittiseen päätöksentekoon vanhaa kunnon maalaisjärkeä ja aitoa vastuun kantamista tehdyistä virheistä. Kun ryssii, myöntää sen rehellisesti ja jos omatunto kolkuttaa, jättää saman tien eronpyyntönsä.

    Näin se toimii sivistysvaltioissa, joiden maan tapa on hieman erilainen kuin nyky-Suomessa.

    VastaaPoista
  3. Hieman katkesi ajatus tässä. Kirjoitin

    Tähän liittyy se kamala ulkoistamisvimma, jolla kunnan omien työntekijöiden voimin kunta tarjosi kustannustehokkaasti näitä palveluja.

    Piti olla Tähän liittyy se kamala ulkoistamisvimma, jolla kunnan omien työntekijöiden voimin kunnan tarjoamat kustannustehokkaat palvelut annettiin kalliiseen hintaan monikansallisten veronkiertäjäyritysten hoidettaviksi.

    Pahoittelut tästä virheestä.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!