maanantai 30. maaliskuuta 2015

Epädemokraattisen EU-journalismin kukkanen

HS väittää pääkirjoituksessaan, että Ranskassa ja Iso-Britanniassa EU on valjastettu kansallisen politiikan keppihevoseksi. Näin siksi, että kummassakin maassa pidetään vaalit, joissa voitto uhkaa mennä Unioniin kriittisesti suhtautuville puolueille.

Pääkirjoitus kertoo karulla kielellä siitä, millaisen arvon maamme suurimman lehden pääkirjoittaja antaa demokratialle. Tai siis pikemminkin ei anna.

Demokratiaa arvostava journalistihan olisi kirjoittanut samasta aiheesta pohtien mikä EU:ssa mättää, kun se herättää suurissa jäsenmaissa niin paljon vastustusta. Ja ongelmia havaittuaan tehnyt joukon rakentavia ehdotuksia niiden korjaamiseksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kuinka EU voi toteuttaa YK:n vaatimuksen ihmishenkien pelastamisesta Välimerellä?
EU kusee omille nilkoilleen
Kreikan absurdit vaalit

6 kommenttia:

  1. Lasitalon Pravdan poliittinen linja on hyvin elitistinen ja sen kohderyhmä on valtionhallinnon virkakunta. Sokea luotto virkakoneistoon on uutisoinnissa ja pääkirjoituksissa punaisena lankana.

    Kun Antti Herlin (Sanoman hpj) valittaa julkisuudessa Ylen kilpailevan verovaroin markkinoilla, niin itse tällaisena tavallisena sukankuluttajana ihmettelen, miksei Sanoma muuta omaa poliittista linjaansa. Miksei se lähde kilpailemaan lukijoista ja haasta Yleä? Nythän ei ole mitään merkitystä, kummasta maailmanmenoa seuraa - Yle vai Hesari.

    Herlin ei ymmärrä, että Hesari on monelle maakunnan lehdelle erittäin paha kilpailija, samanlainen mitä Yle pääkaupunkiseudulla on Hesarille. Silti Turun Sanomat, Ilkka ja muut menestyvät, koska ovat keksineet jotain omaperäistä (lähinnä siis paikallisuutiset).

    Hesari voisi helposti haastaa Ylen valtiomyönteisen - lähes sivilikkeihin verrattavissa olevaan - poliittisen linjan olemalla kriittinen valittuihin poliittisiin linjauksiin. Jos Hesari tarjoaisi kilpailua Ylelle, sen oma tulevaisuus ei olisi läheskään niin uhattu. Uskon että iso osa kansasta näkisi siinä tilanteessa "pienen" daavidin taistelemassa tuhlailevaa ja irvokasta goljattia vastaan, ja tukisi Hesarin linjauksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä kommentti, josta ei voi olla muuta kuin samaa mieltä.

      Poista
  2. HS on käsittämätön, mutta kun sen käsittää, se muuttuu ymmärrettäväksi.

    Kts. HS:n aiempi pääkirjoitus, sekä MTV:n ihmeellinen insertti + omat kommenttini
    http://morelivers.blogspot.fi/2015/03/26th-mar-paven-ja-hellun-sossonsoot.html

    VastaaPoista
  3. "Uskon että iso osa kansasta näkisi siinä tilanteessa "pienen" daavidin taistelemassa tuhlailevaa ja irvokasta goljattia vastaan, ja tukisi Hesarin linjauksia".

    Nyt pitäisi vain päättää, kumpi on David ja kumpi Goljat. Sanoma Oyj:n liikevaihtohan on 4 kertaa Ylen budjetti, vaikka sen suuriäänisestä valituksesta voisi kuvitella suhteiden olevan päinvastoin. Kun vertaillaan Yle veroa ja Hesarin tilausmaksua, niin kyllä Ylen puolelta saa rahoilleen monin verroin paremman vastineen, vaikka rehojen keräystäpa onkin kyseenalainen..

    VastaaPoista
  4. "Demokratiaa arvostava journalistihan olisi kirjoittanut samasta aiheesta pohtien mikä EU:ssa mättää, kun se herättää suurissa jäsenmaissa niin paljon vastustusta. Ja ongelmia havaittuaan tehnyt joukon rakentavia ehdotuksia niiden korjaamiseksi."

    -Pravda on Pravda, vaikka voissa paistais... Ja tuohan se ongelman nimi on eliitillämme yleisemminkin; Euvostoliittoon on jo uhrattu niin paljon aikaa, energiaa, poliittista pääomaa ja taloudellisia resursseja, että eihän siitä projektista enää oikein vetäytyäkään voi. Plus siihen vielä kasvojen menetykset sitten päälle. Joten kai sen on sitten oltava silleen samalla tavoin "ikuinen", kuin Neuvostoliittokin oli joillekuille noin neljännesvuosisata takaperin.

    "Nyt pitäisi vain päättää, kumpi on David ja kumpi Goljat."

    -Niin no, omasta puolestani kyllä kumpainenkin olisi aivan ilmeisen ryhdistäytymisen tarpeessa, kaikin tavoin... Kovin riippumatonta journalismia kun ei maastamme valitettavasti juurikaan mistään tapaa.

    -G-mies-

    VastaaPoista
  5. Ainoa riippumaton ja ei-elitistinen julkaisu suomeksi vaikuttaa tällä hetkellä olevan (hohhoijaa) MV-lehti. Siitä olen lukaissut muutaman artikkelin ja:
    1) Juttujen totuudellisuus = olematon? surkea? vähäinen?. Vertailun vuoksi: ei se sen huonompi ole kuin iltapäivälehdetkään. Eikä parempi.
    2) Juttujen tyyli = karmea. Tässä se on aivan tasoissa kaiken muun suomeksi julkaistuun median kanssa.
    3) Juttujen puolueettomuus = olematon. Tässäkin se on aivan tasoissa kaiken muun suomeksi julkaistuun median kanssa. Tosin puolueellisuus ei ole valtaapitävän sosialistisen Sdp-Kesk-Kok-Rkp-Vihreä-Vas-puolueen puolella, mikä on virkistävä poikkeus.
    4) Juttujen omaperäisyys = omaa luokkaansa. Kaikki muu media julkaisee vain kopioita (usein kirjoitusvihreitä myöden) samoista jutuista.

    Siinä sitä Taavettia teille, jos nyt sitä kehtaa missään näyttää. Nippa nappa äkkiä vilauttaen, jos lainkaan. Goljatit nyt ovat kaikkien tiedossa. Ne kaikki muut.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!