Tämän aamun Helsingin Sanomien mukaan tunisialainen vasemmistolaiseksi itsensä luonnehtiva radiopersoona Haitham Makki, 27, väittää ettei maltillista islamia ole, vaan että islamistit puhuvat mitä vain päästäkseen valtaan. Ja vasta valtaan päästyään aloittavat "shown".
Edelleen radiopersoona ihmetteli sitä, miksi Euroopassa elävät tunisialaiset olisivat äänestäneet islamistit enemmistöksi parlamenttiin. Hänen mielestään heidät pitäisi laivata siitä syystä takaisin Tunisiaan, koska "he eivät ansaitse vapautta".
Tämä on mielenkiintoista. Väitteet sekä maltillisen islamismin puutteesta että länsimaiset arvot hylkäävien maahanmuuttajien palauttamisesta kotimaahansa ovat samansuuntaisia, mutta kärkevämpiä, kuin tekstit, joita on lähtenyt esimerkiksi Jussi Halla-ahon näppäimistöltä. Siis sellaiset näkökulmat ja johtopäätökset, jotka islamiin myönteisesti suhtautuvat länsimaalaiset ehdottomasti kieltävät.
Asiaan voidaan ottaa muutamia näkökulmia.
Ensimmäinen näökökulma on se, että tunisialainen radiopersoona puhuessaan maltillisuuden puutteesta vain toteaa asian, jonka hän on oppinut eläessään islamistien vaikutuspiirissä. Ehkä me täällä lännessä olemme sokeita islamismin eri piirteille, emmekä yksinkertaisesti näe, tai suostu näkemään, totuutta.
Toinen on se, että tunisialainen radiopersoona sittenkin valehtelee länsimedialle jostain syystä. Esimerkiksi saadakseen julkisuutta. Ehkäpä me täällä lännessä puolestaan katsomme asioita sopivan etäisyyden päästä ja näemme että islam on maltillisempaa kuin sen keskeltä katsottuna näyttää.
Kolmas on se, että ehkäpä suuri tai jopa suurin osa islamilaisista todella on maltillisia, mutta tunisialaisen radiopersoonan tässä tapauksessa harhainen käsitys on syntynyt siitä, etteivät maltilliset islamilaiset ole poliittisesti aktiivisia, vaan islamin nimissä esille nousevat ainoastaan äärimmäiseen ajatteluun taipuvaiset muslimit. Tässä näkökulmassa suuri kysymys on se, että jäävätkö maltilliset islamilaiset tästä syystä tappiolle enemmistöasemastaan huolimatta?
Neljäs on se, että oli islamismin maltillisuuden kanssa niin tai näin, niin maltillinen islamistipuolue on nyt suurin puolue Tunisian parlamentissa. Sillä ei kuitenkaan ole ehdotonta enemmistöä, joten se saattaa radiopersoonan sanoin edelleen "puhua mitä vain" saadakseen ehdottoman päätäntävallan.
Viides on se, että Al-Nahda lähtee suurimman puolueen voimalla ajamaan radiopersoonan esille nostamaa ääri-islamilaista agendaansa. Tai, mikäli radiopersoona on väärässä, ajamaan lupaamaansa maltillista islamilaista agendaa - mitä se sitten onkaan.
Kuudes radiopersoonan haastattelusta esiin nouseva näkökulma on se, että länsimaihin muuttaneet tunisialaiset ovat islamistisempia kuin Tunisiaan jääneet. Mitä tämä kertoo heidän kotoutumisestaan länteen? Ovatko he omaksuneet läntisen ajatusmallin, vai kaipaavatko he islamilaisia yhteiskuntamalleja myös tänne? Jos jälkimmäistä, se tuottaa ajan myötä pahenevia yhteiskunnallisia konflikteja, ellei kotouttamispolitiikkaa tehosteta oleellisesti.
Seitsemäntenä näkökulmana haluaisin vielä nostaa esiin sen, että tunisialainen radiopersoona on vasemmistolainen. On mielenkiintoista huomata, että länsimaissa vasemmistolaiset korostavat islamilaisuudessa maltillisuutta ja islamilaisissa maissa maltillisuuden puutetta. Islamkäsitys siis jakaa ihmiset myös vasemmiston keskeltä. Tämä asettaa mielenkiintoiseen valoon esimerkiksi Suomessa melko yleisesti käytetyn suomalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan kriittisesti suhtautuvien ihmisten leimaamisen "islamofobeiksi". Mielenkiintoista.
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Hallitus, Immonen, maahanmuuttobisnes ja kotouttaminen
Libyan hallitsijat valitsivat tien kohti parempaa tulevaisuutta
Terrorismirikos-epäily Suomessa
Tekstit
-
Tanskalaisesta lehdestä luin vastaavasta asiasta. Kun Turkissa oli kunniaväkivallan vastaisia ja naisen itsenäistä asemaa puolustavia mielenosoituksia ja kannanottoja, kutsuttiin näitä Turkissa moderniksi ja valistuneeksi puheeksi. Tanskassa vastaavat kannanotot muslimeja mielistelevissä piireissä ovat islamvihamielistä (ääri)oikeistolaista propagandaa. Vasemmisto on esiintynyt naiivin arvorealismin puolestapuhujana suojellessaan muslimivähemmistöä ja ylistäen kaikkea, mikä viittaa monikulttuurisuuteen. Tarpeellinen kritiikki on torjuttu leimaamalla kritiikin esittäjä, suvaitsemattomaksi. Leimaamisella on mässäillyt erityisesti vasemmisto, ja näin ahdistanut vähemmistön alistettuja kuten naisia kaksinkertaiseen uhrin osaan.
VastaaPoistahttp://hommaforum.org/index.php?topic=60962.0
VastaaPoistaMinusta tuossa artikkelissa puhuttiin siitä, onko maltillista islamismia, eikä siitä, onko maltillista islamia. Kirjoituksesi alussa puhut "maltillisesta islamista", mutta siteeraamasi artikkeli puhuu "islamismista".
Nuo ovat toki osittain päällekkäisiä termejä, mutta mielestäni viittaat väärin. En saivartele, mutta islam ja islamismi ovat silti ja kaikesta huolimatta eri asioita.
Olet oikeassa, kirjoitus oli joiltain kohdin huolimaton, erityisesti otsikon osalya. kiitos tarkennuksesta. Ei näköjään kannattaisi kirjoitella näitä aamulla...
VastaaPoistaHuolimattomuusvirheeni on sen verran vakava, että poikkeuksellisesti päivitän kirjoituksen oikeaan muotoon.
Vasemmistolainen, joka on muhamettilaisessa maan asukas, on eri asia kuin länsimainen vasemmistolainen. Itse asiassa niiden käsitykset ovat hyvin kaukana toisistaan. Kummallista että länsimainen tiedostostava akateeminen vasemmisto pitää hyvinä niitä muhamettilaisia maita jotka vainoavat omaa vasemmistoaan. Jos muhamettilaisesta maasta pakenee vasemmistolainen, häntä ei päästetä länsimaahan. Sen sijaan samasta maasta päästetään sellainen joka edustaa niitä ryhmiä jotka vainoavat oman maan vasemmistolaisia.
VastaaPoistaIranin shaahi vainosi iranilaisia vasemmistolaisia, ja vasemmistolaiset olivat hyvillään kun shaahi karkasi. Kun khomeinilaiset tekivät vallankaappauksen, sen jälkeen he alkoivat vainota ja lahdata iranilaisia vasemmistolaisia saman tien. Marjane Satrapin Persepolis-sarjakuva ja animaatio ovat hyviä kuvauksia siitä.
Professori, kun kerta olet töissä yliopistolla, niin osaatko vastata muutamaan kysymykseen ja toteamukseen?
VastaaPoistaMiksi yliopistot ja yleensäkin akateemiset piirit ovat 60-lukulaisuuden eli tiedostavien piirien suosiman akateemisen vasemmistoradikalismin läpitunkemia? Sekä opettajien, tutkijoiden että opiskelijoiden osalta? Tuo koskee erityisesti valtiotieteitä, yhteiskuntatieteitä, journalismia sekä oikeustiedettä.
Kauppatieteet, matematiikka, fysiikka, kemia sekä insinööritieteet ovat tieteitä joiden opiskelijoiksi ei yleensä hakeudu noita 60-lukulaisen ajatusmaailman omaavia.
Olen päätellyt että vasemmisto on aina ollut sisäisesti jakautunut työläisvasemmistoon ja akateemiseen vasemmistoon, ja tuo jako on ollut sekä SDP:n että SKDL:n sisällä. Tuo jako oli todennäköisesti muissakin maissa. Työläisvasemmistoa on kannattanut perinteinen työväki, joka on kiinnostunut aivan eri asioista kuin tiedostavat piirit.
Pohdiskelin näitä muualla. On helpompi että pistän linkit tänne sinun arvioitaviksi kuin että kopioisin tekstit. Yrjöperskeleen blogissa tässä, tässä ja tässä, Ruukinmatruunan blogissa tässä ja
tässä, ja Jaskan blogissa tässä.
Ensin: kyllä yliopistolla kaikki poliittiset suuntaukset ovat esillä. Huomiosi tieteenalakohtaisista eroista pitänevät kuitenkin pitkälti paikkansa: mitä kauempana luonnontieteistä ollaan, sitä vihervasemmistolaisempi ihmisten maailmankuva on, ainakin noin keskimäärin.
VastaaPoistaMistä tämä sitten johtuu onkin jo vaikeampi juttu, enkä todellakaan tiedä vastausta. Mutta ehkäpä seuraavassa ajatusmallissa voisi olla jotain perää?
Punavihreä aate perustuu tavallaan erinomaisen hyviin aikomuksiin: pidetään huolta heikommista ja/tai pelastetaan maailma. Sekä uskoon siitä, että valvomalla ja rajoittamalla ihmisten tekoja ja ahneutta nämä tavoitteet voidaan saavuttaa. Näihin aatteisiin sisältyy käsittääkseni siis vahva (vaikka ehkä tiedostamaton) usko jonkinlaiseen totalitarismiin keinona saavuttaa hyviä asioita.
Ehkäpä humanistisiin tieteisiin siis hakeutuu paljon hyväluonteisia ihmisiä, jotka haluavat parantaa maailmaa. Sen seurauksena maailmankuvakin sitten on "aatteellinen".
"Rasvanahkaduunarit" eroavat näistä yliopistovasemmistolaisten ajattelumalleista siinä, että heidän poliittinen aktiivisuutensa on luonteeltaan enemmän omien taloudellisten etujen ajamista kuin varsinaisesti aatteellista. Niinpä he esimerkiksi viime vaaleissa siirtyivät luontevasti perussuomalaisten äänestäjäksi koettuaan, ettei perinteinen vasemmisto enää ajanut heidän etujaan.
Koviin luonnontieteisiin puolestaan taitavat hakeutua ensisijaisesti ne, joita kiinnostavat pelkät tosiasiat. Siis se, miten luonto toimii. Tällainen elämänasenne ei johda minkään hyvää tarkoittavan aatteen ylivaltaan omassa maailmankuvassa, vaan johtaa pikemminkin rationaalisuuteen.
Kokonaan oma lukunsa ovat sitten ns. korkeapalkkaisiin ammatteihin johtavat alat, joihin yleisesti hakeudutaan lähinnä taloudellisesti turvatun tulevaisuuden tai yhteiskunnallisen arvostuksen takia. Näitä aloja ovat lääketieteet, opikeustieteet ja kauppatieteet. Niihin hakeutuu enemmän oikeistolaisesti mutta myös vihervasemmistolaisesti ajattelevia.
Mutta jotta ympyrä sulkeutuisi, palaan vastaukseni alkuun. Eli kyllä jokaisella tieteenalalla on niin opettajia kuin opiskelijoitakin, jotka edustavat kaikkia poliittisia suuntauksia.