Metsäteollisuus on vanhastaa luonut suomalaista hyvinvointia. Metsäntutkimuslaitoksen parin päivän takaisen tiedotteen mukaan sen viennin reaaliarvo kasvoi vuonna 2010 kokonaista 17% edellisestä vuodesta. Komea prosenttiluku, vaikka edellinen vuosi olikin taantuman painama.
Metsäteollisuuden koko vienti on 11 miljardia euroa. Se on paljon: 20% koko Suomen tavaraviennin arvosta. Suurimman suomalaisen metsäjätin eli UPM:n koko liikevaihto oli viime vuonna 8,9 miljardia euroa, josta voittoa 731 miljoonaa, eli vajaa 10%. Vastaavasti ICT-alan jättiläisen Nokian liikevaihto oli 42,4 miljardia euroa, josta liikevoittoa 1,8 miljardia eli reilut neljä prosenttia.
Valtion talousarvioesitys vuodeksi 2011 päätyy puolestaan loppusummaan 50,4 miljardia euroa, josta 8,8 miljardia on uutta velkaa. Näin koko valtionvelka kasvaa noin 85 miljardiksi euroksi. Tästä pääsemmekin Suomen valtiontalouden keskustelun ytimeen.
Ylle keräämistäni luvuista näemme, että Suomen valtio elää velaksi nyt suunnilleen sellaisella vauhdilla, joka vastaa koko metsäteollisuuden vuotuisen viennin arvoa tai yhden suuren metsäjätin koko liikevaihtoa. Koko tähän asti kerätty velka puolestaan vastaa suunnilleen maan suurimman rahasammon Nokian vuoden liikevaihtoa - tai toisin päin ajatellen sen maksamiseksi pitäisi käyttää Nokian 45 vuoden tai UPM:n 115 vuoden liikevoitto.
Valtiontalouden ongelma on siis jättimäinen ja pahenee sitä enemmän, mitä pidempään nykyistä valtiotalouden linjaa jatketaan.
Ongelma näyttää olevan tiedostettu, vaikka aliuutisoitu. Tähän viittaa se, että poliitikot ovat esitelleet talouskasvutoiveita ja menojen leikkauslistoja (esimerkki, esimerkki, esimerkki). Toisaalta joitain kommentteja kuunnellessaan (esimerkki, esimerkki, esimerkki) tuntuu siltä, ettei ihan koko ongelman vakavuutta ole vieläkään ymmärretty.
Tosiasia kuitenkin on, että Suomen valtiolla on tolkuton määrä velkaa. Ehkä vähemmän kuin monella muulla, mutta silti tolkuttomasti. Ja se on otettu tarkoituksella taloustaantuman lieventämiseksi. Hyvä niin, mutta nyt on kuitenkin tullut aika maksaa laina.
Tässä työssä aiemmin esittämäni tarpeellisten julkisten toimintojen lista toimii hyvänä ohjenuorana. Tärkeitä julkisia tehtäviä ovat seuraavat neljä.
Väkivaltamonopolin ylläpito. Maassa ei voi olla vieraita joukkoja tai "no go" alueita. Siellä ei voi olla mahdollista harjoittaa rikollista toimintaa ilman huomattavaa riskiä kiinnijäämisestä. Tällainen yhteiskunta ei olisi stabiili, turvallinen eikä ennustettava ja johtaisi lopulta taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kaaokseen.
Tutkimuksen ja koulutuksen edistäminen. Kansakunnan hyvinvointi on näistä kiinni, sillä länsimaista elintasoa ei pitkällä aikavälillä voi pitää yllä millään muulla keinolla kuin innovaatioilla ja osaavalla työvoimalla. Tässä suhteessa julkisella sektorilla on erityinen velvollisuus huolehtia maailmanluokan perustutkimusedellytyksistä ja siitä juontavasta soveltavasta tutkimuksesta. Tämän linjan päästä voivat yritykset sitten ottaa kiinni ja luoda tuotekehityksen kautta menestystuotteita. Tämä oli aikanaaan yksi Nokian nousun kulmakivistä.
Terveydenhuollosta huolehtiminen. Kansainväliset vertailut ovat osoittaneet, että julkisella sektorilla toteutettu terveydenhuolto on yksityistä tehokkaampaa.
Yhteiskunnan turvaverkon säilyttäminen. Tämän pitää olla riittävä ylläpitämään yhteiskuntarauha, mutta ei missään tapauksessa työntekoa passivoiva. Jälkimmäisestä seuraa se, että viimeaikainen huutelu turvan tasosta on tässä taloustilanteessa vastuutonta ja käsittämätöntä.
Muut yhteiskunnan ylläpitämät toiminnot eivät nähdäkseni ole välttämättömiä, joten lama-aikana säästöt pitää kohdistaa niihin rankalla kädellä. Kaikkien valtion kulujen tarpeellisuus on tässä tilanteessa harkittava perusteellisesti, laaja-alaisesti ja mahdollisimman objektiivisesti. Ja on uskallettava tehdä kipeät päätökset. On kuitenkin huomattava, että julkisella sektorilla kannattaa ylläpitää sellaisia toimintoja, jotka tuottavat enemmän kuin niihin panostaminen maksaa. Siten esimerkiksi liikunnan tukeminen lienee perusteltua terveydenhoitokulujen tehokkaana leikkaajana.
Koska valtiontalouden tila on vakava, on vaalilupauksia syytä kuunnella tarkalla korvalla. Nyt tarvitaan poliittista suoraselkäisyyttä, ja puheet tuottamattomista lisämenoista tai valtionvelan vähättelystä on syytä kuulla tarkasti. Ja lisätä sellaisten esittäjät sille listalle, jolta ehdokasta ei valita.
Nyt jos joskus on päättäjiksi saatava vaikeisiin mutta oikeudenmukaisiin päätöksiin kykeneviä ihmisiä - siis sellaisia jotka toimivat äänestäjänsä parhaaksi.
Ollaan siis tarkkana siellä äänestyskopissa!
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Asiaan!
Toimiiko alueellistaminen hyvinvoinnin lähteenä?
Maahanmuutosta rikastuttava voimavara
Lisää ruokaa Irlannin tiikerille?
Tekstit
-
Valitettavasti ainoat, joilta löytyy tällä hetkellä edes jonkinlaista suoraselkäisyyttä ovat Timo Soini ja Paavo Arhinmäki, jotka ovat vastustaneet velan kasvattamista ja vakuusrahastoihin osallistumista. Heitä tosin katsotaan kieroon ja kun Katainen puhuu solidarismista, hän ei ilmeisestikään tarkoita solidaarisuutta ihmisiä kohtaan, vaan solidaarisuutta pankkeja kohtaan.
VastaaPoistaToisaalta jos kuuntelee "virallista" Suomea, niin juurikin tänään sain kuulla radiosta, että Suomella menee ihan hyvin, kun velkaa ei ole kuin vasta noin 50% BKT:sta. Tämän lisäksi Kiviniemi (vai oliko Katainen) kertoo, että meillä menee itseasiassa niin hyvin, että olemme toiseksi parhaita Euroopassa. Tämän lisäksi Suomen pankin setä jaksaa mainita, että 60 prosentin hinnannousu asuntojen hinnassa on normaalia, niin voimme onnitellen taputtaa toisiamme selkään ja hymyillä, kun meillä on niin hyviä asiantuntijoita ja päättäjiä.
Sitten kun katselee tilastokeskuksen tuottamaa GPI-janaa, niin voidaan todeta, että meillä meneekin kehnosti ja menee koko ajan kehnommin. BKT kun nyt sattuu olemaan kehno mittari.
Vuodesta 2007 lähtien - kokoomus tuli hallitukseen 26 oppositivuoden jälkeen - Suomen talous on vajonnut, aluksi hitaammin mutta nyttemmin syksy on ollut todella jyrkkää. Syylliseksi on tyhmemmänkin helppo osoittaa juurikin kokoomus- niminen puolue. Juuri edellä mainittu puolue oli kaikkein innokkaimmin viemässä Suomea EU: hun 1995 ja vieläkin innokkaammin yhteisvaluutta EUROON .Jos tästä Suomen kriisistä voidaan joku puolue osoittaa syylliseksi maan nykytilaan, niin se on nimenomaan ja yksin KOKOOMUS eikä kukaan muu.
VastaaPoistaEuro on tosiaan osoittautunut pahaksi virheeksi. Mahdollinen EU-jäsenyys ilman euroa on sitten vaikeampi arvioitava. Ainakin Ruotsi on menestynyt (taloudellisesti) hyvin sillä konseptilla.
Poista