Oikeuskansleri arvioi Riikka Purran vanhat kirjoitukset maailman korkeimman verotuksen maassa

Oikeuskansleri teki ennalta arvattavissa olleen ratkaisun valtionvarainministeri Riikka Purran (ps) ja muiden perussuomalaisten poliitikkojen viime viime aikoina esillä olleista sosiaalisen median vanhoista kirjoituksista tehdyistä kanteluista. Päätöksen mukaan "Eduskunnan asiana on ottaa kantaa siihen, mikä merkitys on ministeri Purran menettelyllä, kun hän on ministeriksi tultuaan ilmoittanut, että on aikanaan kirjoittanut itsekin typerinä pitämiään kommentteja sosiaalisessa mediassa".

Kun pääministeri Orpo on jo aiemmin ilmaissut luottavansa valtionvapainministeriinsä on asia näin saanut - toivottavasti - loppuratkaisunsa. Eikä tätä asiaa ole syytä vatvoa julkisuudessa enää yhtään enempää. Etenkään, kun oikeuskansleri huomautti, että ministereistä tehdyissä kanteluissa ei ole kyse kyse "oikeudellisesta ulottuvuudesta".

Sen sijaan tapaus antaisi etenkin suomalaisille journalisteille aihetta pohtia sitä, mihin kaikkeen julkisin varoin kustannettuja kansalaisten palveluita käytetään. Onhan oikeuskanslerikin meidän verorahoillamme palkattu, joten jo etukäteen turhiksi tiedettyjen kanteluiden tekeminen on ilmiselvää verovarojen väärinkäyttöä. 

Samoin kuin verorahoitteisen median tuottama kansalaisten poliittinen aivopesu. Tai vaikkapa maahamme sopeutumattomien kulttuureiden tukeminen yhteisistä varoista. 

* * *

Pohdiskelevaa journalismia kannattaisi tehdä jo ihan senkin takia, että Suomi sijoittui tuoreessa kansalaisten verorasitusta mittaavassa tilastossa ensimmäiseksi. Eli me suomalaiset maksamme tuloistamme kaikkien muiden maiden kansalaisia suuremman osan veroina. 

Ei siis ihme, ettemme sijoitu varallisuudellamme lähellekään kärkeä teollisuusmaiden vertailussa, vaan taistelemme portugalilaisten ja kreikkalaisten kanssa samoista sijoituksista häviten selvästi esimerkiksi espanjalaisille ja italialaisille. 

Eikä tilanne ole suinkaan kohenemaan päin, sillä keskituloisen suomalaisen palkansaajan ostovoima on valunut alimmilleen viiteentoista vuoteen. Muutos on merkittävä, sillä keskituloinen palkansaaja tarvitsisi vuodessa noin 2 000 euroa enemmän nettona, jotta hänen tulonsa riittäisivät samaan kuin vuosikymmenen alussa.

Niinpä Orpon hallituksella olisi muutakin tehtävää kuin pohdiskella ministereidensä vuosien takaisia sosiaalisen median sanavalintoja, kunhan vain oppositio ja sitä tukeva lehdistö antaisi sille siihen mahdollisuuden. Tai hallitus yksinkertaisesti päättäisi jättää niiden ajojahdit omaan arvoonsa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomella ei ole varaa ylläpitää korkeaa veroastetta
Kovempaa verotusta haluavien suomalaisten määrä on hurjassa kasvussa
Sebastian Tynkkynen on väärässä Yle-asiassa

Sosialismin seireeninlaulu houkuttaa hallitusta

Arvoisa lukijani on varmasti kuullut seireeneistä. Siis niistä kreikkalaisessa mytologiassa vaikuttaneista naispuolisista olennoista, joiden ulkomuoto oli ihmisen ja lintujen sekoitus. Seireeneillä oli naisen pää ja hiukset sekä puolet vartalosta, kotkan siivet ja pitkät mutta lintumaiset jalat. Jaloissa ja siivissä oli terävät kynnet niin kuin lepakoilla. Kauniilla laulullaan seireenit houkuttelivat merimiehiä vastustamattomasti luokseen ja sitten repivät heidät kappaleiksi. 

Seireenien laulu tuli mieleeni lukiessani aamun uutisia. Niissä MTV3 oli oivaltanut, että hallituksen ilmastotavoitteista seuraisi se, että "ahkerat työssäkävijät maksaisivat pienituloisten bensaverot". Samaan asiaan liittyi myös Helsingin Sanomien juttu, jonka mukaan autokannan sähköistymiskehitys "voisi olla nopeampikin, ellei Suomi kitsastelisi hankintatuissa".

Kolmas saman asian mieleeni nostanut juttu oli mielipidekirjoitus, jossa metsänomistaja totesi sen yksinkertaisen seikan, että "jos yksityisiltä metsänomistajilta viedään oikeus tehdä päätös kypsyneen puusadon hakkuista tai metsien uudistamisesta. Silloin puututaan vakavasti metsäyrittäjää motivoivaan vapauteen päättää omista asioistaan. Jos muut kuin omistajat päättävät metsien hoidosta ja hakkuista, he saavat myös hoitaa metsät tulevaisuudessa."

Seireenit tulivat tästä asiasta mieleen siksi, että maamme hallitus toimii sosialisminhimossaan kuin seireenit. Ilmastonmuutoksen torjunnan keinoiksi ei ole osattu kehittää muita kuin sosialismin työkalupakkiin kuuluvia asioita eli yhteiskunnan kärsän työntäminen yhä syvemmälle markkinatalouden mekanismeihin tuhoten samalla ihmisten motivaation yrittää työssään yhä enemmän ja yhä parempaa. 

Sosialistisiin ratkaisuihin hallitusta ja heidän äänestäjiään motivoi se kaunis ajatus, että siten pelastettaisiin koko maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuus ymmärtämättä, että kyseisen työkalupakin keinovalikoima on jo aiemmin osoittanut tehonsa ihmisten hyvinvoinnin ja ympäristön tuhoamisen saralla. Jos maamme kansalaisten - tai ainakin äänestäjien enemmistö - ei osaa vastustaa tätä seireenien laulua, tulee meidän suomalaisten talous jakamaan niiden kreikkalaistarujen merimiesten kohtalon, jotka eivät pystyneet vastustamaan seireenien laulua vaan joutuivat niiden kynsien repimäksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Matti Vanhasen uusi vero
Sanna Marin vahvisti uskonsa sosialistiseen Suomeen
Sosialismi metsissämme

Polveutuvatko kreikkalaiset antiikin helleeneistä?

Kreikka on demokratian syntymaa ja eurooppalaisen sivistyksen kehto. Siitä huolimatta kreikkalaiset ovat tänä päivänä ongelmien ja talousvaikeuksien kourissa. Jopa demokratian suhteen on ollut ajoittain ongelmia.

Siksi yksi mielenkiintoinen kysymys kuuluu, että ovatko kreikkalaiset lainkaan samaa kansaa kuin antiikin helleenit? Vastauksen saimme lukea Nature-lehdestä pari viikkoa sitten.

Suuri tutkijajoukko oli nimittäin kaivanut maasta yhdeksäntoista muinaista kreikkalaista ja tutkinut nykyaikaisin menetelmin heidän genetiikkaansa. Tulokset kertoivat, että muinaiset kreetalaiset ja kreikkalaiset olivat keskenään likimain samaa porukkaa: heidän geeninsä olivat peräisin enimmäkseen ensimmäisiltä maanviljelijöiltä läntisestä Anatoliasta ja muinaisen kreikan alueelta. Noin neljännes geeneistä oli kuitenkin peräisin Kaukasukselta ja nykyisen Iranin alueelta.

Muinaiset mannerkreikkalaiset kuitenkin poikkesivat kreetalaisista sikäli, että heidän geeneissään oli tilkkanen myös muinaisista Itä-Euroopan ja Siperian metsästäjä-keräilijöistä. Kuten muistamme, meissä suomalaisissa on näitä alkuperäisten eurooppalaisten geenejä poikkeuksellisen paljon, mikä tekee kansastamme ainutlaatuista.

Mutta palataan kreikkalaisiin. Verrattaessa muinaisten helleenien geenejä Kreikan nykyisiin asukkaisiin huomattiin, että he olivat hyvin samanlaisia. Pienenä erona voitiin nähdä, että muinaisten maanviljelijöiden geenien osuus oli hiukkasen liudentunut antiikin ajoista.

Kaikkiaan tutkimus siis osoitti, että Kreikassa on vuosituhansien ajan asunut sama kansa, johon on aikojen saatossa sekoittunut jonkin verran myös muiden kansojen geenejä. Lieneekö sitten tuon geenivirran seurausta, että Kreikka on nykyisessä jamassaan? Vai olisiko runsaampi maahanmuutto pelastanut heidät nykyisiltä ongelmilta?

Vastausta tuskin saamme edelle kirjoittamiini retorisiin kysymyksiin. Enkä itse ylipäänsä etsisi syitä kreikkalaisten talousahdinkoon geeneistä vaan kulttuurista. Siinä missä geenit ovat säilyneet käytännössä ennallaan tuhansia vuosia, on Kreikan kulttuuri ehtinyt muuttua jo moneen kertaan - eikä aina parempaan suuntaan.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Onko lasten tekeminen itsekkyyttä - tai edes tarpeellista?
Mihin Kreikan vaihtoehdot johtavat?
Suomalaiset ovat ainutlaatuisia