Suomalainen rasismi estää somaleita menestymästä

Suomen Yleisradio julkaisi jutun maamme somaleista. Siinä hastateltiin ensimmäisten joukossa Suomeen 36 vuotta sitten tullutta Yusufia, joka "on ehtinyt opiskella useita tutkintoja, tehdä monta työtä – muun muassa 17 vuotta Nokian insinöörinä – ja oppia kielen. Lapset ovat kasvaneet aikuisiksi ja opiskelleet ammatit."

Jutussa haastatellun Helsingin kaupungin palkkalistoilla elävän Pasi Saukkosen mukaan "Suomi ei ole missään vaiheessa ollut pakolaisvirtojen merkittävä kohdemaa". Niinpä "somalialaistaustaisia ei ole Suomessa erityisen paljon, kun vertaa muihin maahanmuuttajaryhmiin".

Sen sijaan "EU:n perusoikeusviraston vuoden 2023 tutkimuksessa Suomi oli yksi niistä EU-maista, joissa afrikkalaistaustaisten kokema rasismi ja häirintä olivat kaikkein yleisintä". Niinpä "somalialaistaustaisen tulee tehdä Suomessa 2,5 kertaa niin paljon työhakemuksia kuin suomalaistaustaisen, jotta pääsee edes työhaastatteluun. Jo pelkkä nimi estää mahdollisuuksia."

Yousufin mukaan somalit "eivät saa samanlaista mahdollisuutta harjoitteluun tai työpaikkaan kuin muut suomalaiset", vaikka "he haluavat rakentaa ja puolustaa tätä maata samoin kuin kantasuomalaiset, mutta tuntevat olevansa toista luokkaa".  

Siitä huolimatta "somalialaisten kohdalla menestystarinat ovat harvemmin nousseet esiin, vaikka esimerkiksi toisen polven somalialaistaustaiset tytöt pärjäävät verraten hyvin ja monella somalialaistaustaisella on korkeakoulutus – lääkäreitä ja insinöörejä on niin paljon, että heillä on aktiiviset omat yhdistyksensä".

Kaikesta tästä huolimatta – tai ehkä juuri siksi – Yousuf on huolissaan nuorten jengiytymisestä. Siihen "hänen reseptinsä on yksinkertainen. Hän järjestäisi nuorille lisää tekemistä."

* * *

Jos tiivistän kaiken edelle kirjoittamani ja Ylen jutusta kopioimani huomaan, että Suomessa on on erittäin pystyvä ja kykenevä somalialaisperäinen maahanmuuttajayhteisö, joka on joutunut hirvittävän suomalaisen rasismin kohteeksi. Niinpä sen vaikeudet täällä Pohjantähden alla johtuvat erityisesti suomalaisten kurjasta asenteesta heitä kohtaan. 

Lieneekö tämä sitten syy myös sille, että somalit näyttäytyvät monissa tilastoissa varsin negatiivisissa valossa. Syyllistyväthän he esimerkiksi vuoden 2023 tilastojen mukaan seksuaalirikoksiin lukumääräänsä suhteutettuna 6,4 kertaa todennäköisemmin kuin kantaväestö. Sen sijaan 20-34-vuotiaiden somalien työttömyysaste oli vuoden 2021 tilastojen mukaan 30 prosenttia, ja 35-64-vuotiailla peräti 48 prosenttia.

Entä johtuneeko suomalaisesta rasismista myös se, että monet somalit pukevat yhä tyttäriään mustiin kaapuihin? Tai lieneekö syrjintää se, että kasvot peittävät kaavut on kielletty vantaalaisissa – eli Suomen Mogadishun – peruskouluissa. Eli nähdäänkö Ylellä, että tämän peruste – "turvallisuuden ja tunnistamisen vuoksi meidän täytyy tietää, ketkä kouluissa ovat. Myös oppilasarvioinnin vuoksi opettajien pitää tunnistaa oppilaat" – on syrjintää ja rotuvihaa.

Eikä siinä kaikki, sillä lieneekö suomalaisen rasismin syytä lienee sekin, että somaleiden – myös Suomessa syntyneiden – oppimistulokset kouluissa ovat muita heikompia. Eikä siitä nyt ainakaan pääse mihinkään, että  suomalaiset näyttäisivät harjoittavan  ilmiselvää syrjintää pyrkiessään saamaan lapsiaan sellaisiin kouluihin, joissa olisi mahdollisimman vähän maahanmuuttajalapsia.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Opetusministeri Anders Adlercrutz huolestui nuoriin kohdistuvan seksuaalirikollisuuden kasvusta
Uutta väkeä, mutta minkälaista?
Maahanmuuttajat toivat Suomelle kansainvälistä näkyvyyttä