Sekä edelleen samassa ketjussa, että "Moni metsänomistaja itse asiassa haluaisi suojella metsää enemmän. Tässä suhteessa on hyvin ristiriitaista, että hallitus leikkaa tuntuvasti myös vapaaehtoisesta suojelusta, vaikka vannoo sen nimeen."
Jälkimmäisen luettuani jäin ihmettelemään - samoin kuin varmasti monet muutkin - että mikähän sen metsänsuojelun sitten mahtaa estää siihen halukkailta. Minun tietääkseni ei mikään.
Sen sijaan on selvää, että valtion talous on pitkälti velkavetoinen, koska hallitus joutuu kattamaan ensi vuoden menoista peräti 11,5 miljardia euroa lainalla. Se on 13 prosenttia koko potista.
Kun vielä huomioidaan, että valtion kukkaronnyörejä joudutaan avaamaan kovin monenlaisiin tarpeisiin terveydenhuollosta työttömien tukemiseen ja nuorten koulutuksesta sukupuolineutraaleihin julkisiin tiloihin. Siten saattaa hyvinkin olla niin, että metsiensä mahdollisesta suojelusta rahallisia korvauksia haluavia maanomistajia on enemmän kuin käytettävissä olevat rahavarat sallivat tyydyttää.
Niinpä Honkasalonkin voisi kuvitella ymmärtävän, ettei hallitus ole suinkaan leikkaamassa vapaaehtoisesta metsänsuojelusta. Sen sijaan Suomen valtiolla ei juuri nyt ole varaa maksaa kaikille niille, jotka haluaisivat rauhoittaa metsänsä korkeasta rahallisesta korvauksesta.
Siten metsien suojelutoimien rahoituksessa joudutaan tekemään valintoja. Eli käyttämään siihen liikenevät rahat tarjolla olevista kohteista arvokkaimpien suojeluun.
Arvoisan kansanedustajan ongelma lieneekin siitä, ettei poliittisessa vasemmistossa ole ollut tapana ajatella rahan riittämistä tai valtiontalouden kestävyyttä? Tämän osoitti esimerkiksi Sanna Marinin (sd) johtama punavihreä hallitus, joka luuli valtakaudellaan, että rahaa kyllä riittää eikä velkojakaan tarvitse maksaa koskaan takaisin.
* * *
Huomasin muuten eilen toisenkin mielenkiintoisen sosiaalisen median viestiketjun. Sen ensimmäisessä viestissä ehdotettiin - mahdollisesti kieli poskessa tai vakavalla naamalla, tiedä häntä - että "Suomelle olisi parasta jos Matias Mäkynen olisi pääministerinä ja Saramo Valtionvarainministeri".
Lisäksi samasta ketjusta löytyi myös jatkoa ministerilistalle - mukaan luettuna Veronika Honkasalo. Sen nähtyään ketjun aloittaja vakuutti, että "Tuolla jengillä ei voi epäonnistua".
Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Veronika Honkasalo terroristien asialla
Veronika Honkasalolle demokratia on verovarojen lennättämistä taivaan tuuliin
Veronika Honkasalo ei vain ymmärrä
Veronika Honkasalo terroristien asialla
Veronika Honkasalolle demokratia on verovarojen lennättämistä taivaan tuuliin
Veronika Honkasalo ei vain ymmärrä
Tekstit
Honkasalossa vasemmistolainen tyhmyys tiivistyy. Huippuna laittomasti maassa olevien "paperittomien" hyysäys, jota hän on aktiivisesti ajanut Helsingin valtuustossa.
VastaaPoistaNäinhän se viher- ja muun kommunistisen, erityisesti arhinmäkeläisen tyhmyyden tiivistyminen ilmenee mm. Helsingissä:
Poista"Maahanmuutosta aiheutuvat Helsingin SOTE-kustannukset ovat tähtitieteelliset",
https://oikeamedia.com/o1-212200
Mukana laskelmassa ei ole tummapintaisten rikollisten katujengiläisten aiheuttamat kustannukset.
Ei se ole tyhmyyttä. Se on moraalittomuutta. Jos ja kun henkilö pääsee noilla keinoilla hyville tuloille ja hyville eduille, ei se kerro hänen tyhmyydestään vaan häntä äänestäneiden tyhmyydestä. Sen sijaan henkilön itsensä kohdalla tuollainen krooninen epärehellisyys kertoo nimenomaan moraalittomuudesta.
PoistaLyhyt laskelma:
VastaaPoistaHenkilön tulot ovat 25.000€ vuodessa.
Menot 28.250€ vuodessa.
Velkaa täytyy ottaa 3250€ vuodessa eli 13% tuloista.
Kahdeksan (8) vuotta tätä menoa ja velka on 8x3250= 26.000€.
Missä vaiheessa lainahanat sulkeutuvat?
Mitä sen jälkeen tehdään?
Miten pitkään Suomi on jo velkaantunut ja miten pitkään sen annetaan jatkua?
Meinaat sitten viedä lainkauppiailta ainoan heidän osaamansa ja hyvin tuottavan ammatin?
PoistaTuosta sinun laskelmastasi puuttuu sen jatkuvan lainanoton kasvavat maksut eli jos nettolaina mitä henkilö tarvitsee per vuosi on tuo ensimmäisen vuoden summa, ei riitä että hän ottaa seuraavana vuonna saman summan, vaan kasvavan lainasumman lainanhoitoon pitää varata lisää rahaa eli otettava enemmän lainaa joka vuosi kuin edellisenä vuonna.
PoistaSepolle voi sanoa että ne lainakauppiaat lopettavat sen rahan myymisen siinä vaiheessa kun huomaavat ettei asiakkaalla ole varaa maksaa siitä rahasta eli että asiakas on ostanut sitä liikaa siihen nähden mistä kykenee maksamaan. Noin niin kuin muistutukseksi tästä mekanismista, jos satuit unohtamaan....
Joskus täytyy yksinkertaistaa ja toivoa, että viesti menisi perille...
PoistaMekanismi ei selity millään mitä rahatalouden toimijoiden tasolla tapahtuu. Raha ei ole minkään -- ei minkäänlaatuisen järkiajattelun, ei varsinkaan rapautuvan kartesiolaisen, välineellisen, päämäärärationaalisen järjen tuottama systeeminen mekanismi, vaan kehityshistoriallinen harha, jonka maaginen valta palautuu siihen, että ihminen on lajina eräänlainen killtäviin metalleihin mieltynyt harakka.
PoistaTalousajattelu on nykyajan uskontoa, ja jokainen joka historiaa tuntee tietää että uskonnot ovat sitä pohjimmaista "totuutta" jolla lajimme on hamasta muinaisuudesta valtuuttanut itsensä tappamaan toisiaan. Siksi ei nykyajan ihminenkään -- joka kuvittelee selättäneensä kaiken maagisen ajattelun -- pysty edes näkemään miten onnettomassa jamassa imaginaariseen rahaan perustuva lainakauppa nyt on.
Kun yritykset oli 80-luvulla keinottelijoiden toimesta kaluttu loppuun, aktiivinen strateginen lainakauppa otti kohteekseen vanhat kansallisvaltiot, joiden ripustaminen velkakoukkuihin on toiminut toistaiseksi. Velan maksaminen takaa lainakaupan jatkumisen, ja jos pystymme reaalitaloudessa tekemään kymmenen kertaa enemmän tai tuottavammin töitä, se merkitsee de facto sitä että lainakauppa kasvaa satakertaiseksi.
Kansallisvaltiot ovat monella tavalla kestävämpiä lainakaupan kohteita -- valtioita on vaikea tappaa samaan tapaan kuin suuryritysten kanssa tapahtui --kuin mitä olivat juppikaudella suuryritykset -- poliitikot aatekauppiaina ovat kuin kollegoja velkakauppiaille. Itse todelliesta tilanteesta mitään ymmärtämättä he voivat uskotella itselleen pelastavansa valtion tanssimalla lainakauppiaiden ehdoilla.
Olen muutamalle metsien tilaa itkevälle hipille todennut, että jos heitä niin huolestuttaa, kerta kaikkiaan mikään ei estä ostamasta omilla rahoilla niin paljon metsää kuin sielu sietää, ja suojelemasta.
VastaaPoistaSe on tietysti mahdoton ajatus, koska kaikki pitää tehdä muiden rahoilla.
Kumma, miten yksikään hippi ei ole koskaan tajunnut, että kaikkein paras tapa vaikuttaa maailman asioihin on olla mahdollisimman rikas, koska silloin sinulla on sekä vaikutusvaltaa että välineet tehdä asioita. Vrt. Elon Musk.
On vähän onnetonta, kun on kova halu muuttaa maailmaa, ja samaan aikaan kokee rahan ansaitsemisen arvolleen sopimattomaksi. Eikä niitä oikein metsänistutustyömaillakaan näe, vaikka siitä ihmiselle itse asiassa maksetaan.
Sekin tuntuu olevan poissuljettua, että menisi insinöörikouluun ja kehittelisi maailmaa parantavia innovaatiota.
Niiden strategia on siis räkyttää, räyhätä ja olettaa, että joku muu tekee ne konkreettiset toimenpiteet -muiden rahoilla.
Vanhoin silmin maailmaa katseleva saattaisi näinä päivinä verrata aikamme "älykköjä" -- herranjestas, monet tunnustuksellisen ideologiansa läpitunkemat poliitikot tosiaan omaa tilaansa tunnustamatta pitävät itseään älykköinä -- vuosikymmenien takaisiin voimahahmoihin, ja sellaisessa asetelmassa voisi rahakauppakapitalististen wahlroosien ja mäntysalojen saloista mitään ymmärtämättömien kommunistiagitaattoreiden vastakohtaa verrata vaikkapa Paavo Haavikon ja Pentti Saarikosken meriitteihin runoilijoina.
VastaaPoistaHaavikko oli ja eli metsästä, Saarikoski kierteli kapakoita. Haavikko oli sitä mieltä, että yrityksen toiminnan piti olla niin lujalla pohjalla että suhdanteista riippumatta jatkuvuus olisi taattu vähintään sadaksi vuodeksi. Sellainen visio ei istunut vallankumouksellisen vaikutealttiin narsistivasemmistolaisen ajatusjäsennyksiin.
Metsän kanssa varmaan kannattaisi olla Haavikon kaltainen pitkien perspektiivien mies. Nykyvihreiden -- tai punaisten, nehän ovat näköaistin kannalta sama asia -- kannattamat verbaali-ideat, kuten "ennallistaminen", ovat silkkaa stiiknafuulaa, jolla luodaan mielikuvia ja identiteettejä, kun omakohtaista kokemusta elämästä ei ole.
Stiiknapuula oli muuten Takkirautaa-blogia pitäneen Ironmistressin lempisanoja. Missä päin Suomea tuota sanaa käytetään, ja mikä ikäluokka?
PoistaTiedoksi:
PoistaSana on peräisin Teuvo Pakkalan novellista Mahtisana Siinä muuan poika nimeltä Ville, voitettuaan muut pojat juoksukilpailussa, sanoi ylpeästi olevansa stiiknafuulia. Se oli hänen itse itselleen keksimänsä arvonimi, ja kun hän sen sanoi, kaikki muut vaikenivat hämmästyksestä. Kukaan ei tiennyt, mitä se merkitsi, joten ei sitä vastaankaan voitu väittää. Mutta jonkin ajan kuluttua lapset alkoivat nimittää muitakin nopeita juoksijoita stiiknafuulioiksi, ja alettiinpa sitä käyttää jonkinlaisena haukkumasananakin, kunnes Ville lopulta tokaisi äidilleen: ei ole kuin yksi stiiknafuulia.
Siitä novellista se on yleistynyt käyttöön niin, että sillä tarkoitetaan, yleensä halventavasti, sellaisia sellaisia kieli-ilmaisuja, jotka ovat omiaan saamaan arvostelijat vaikenemaan.
Verokertymä Suomessa
VastaaPoistaSuomen verot vuonna 2023, miljoonaa euroa
Tuloverot.......................................42 728
Pakolliset sosiaaliturvamaksut....33 487
Omaisuusverot................................3 854
Tavaroista ja palveluista maksetut
verot eli kulutusverot.....................36 051
Muut verot..........................................295
YHTEENSÄ..................................116 415
Nostetaanko(?) kaikkia veroja 10% eli kertymä 11,6
vai
vähennetäänkö menoja
vai
tehdäänkö töitä ja yrittämistä ja lisätään kakkua?
Entä se nykyinen valtion velka? Hoidetaanko se joskus vai eikö hoideta?
Esim. 160 mrd/ 30v = 5,3 mrd €/vuosi. Mistä tämä raha otetaan?
Valtionvelan korkomenot 3,2 mrd € vuonna 2024.
Tanssi jatkuu toistaiseksi ja korkokulut eiku varainsiirto lainanantajille samaan tapaan kuin varainsiirto EU:n pohjoisosista etelään.
Ainoa toimiva ratkaisu tässä tilanteessa on talouselämän tehokkuuden kasvattaminen siten, että sen synnyttämien verotuottojen kautta saadaan nykyinen velkavuori sulamaan. Se onnistui parikymmentä vuotta sitten ja onnistuu mitä todennäköisimmin myös nyt, mikäli hallitus vain kestää siihen kohdistuvat punavihreiden media-avusteisen kritiikin.
PoistaMutta se on ihan blaablaa -juttua että velat siitä vähenisivät jos taloudella "pyyhkii hyvin". Sitten 80-luvun juppikulttuurin romahduksen jälkeen tuottavuus on perustunut nimenomaan rahan luomiseen, ei mihinkään mihin se juppiaikaa edeltävässä reaalitaloudessa perustui.
PoistaSmana aikana kun maamme bkt on kasvanut liki kolminkertaiseksi, reaalitaloudessa vuosittain tehdyt työtunnit ovat edelleen tismalleen samalla tasolla kuin ne olivat 1975, jolloin rahatalous alkoi irrota reaalitaloudesta.
Nää on ihan perustavanlaatuisia juttuja, ja ihmettelen ihan helvetisti, miksi itseään ihan täysjärkisinä ihmisinä pitävät yhteiskunta-aktiivit mieluummin hokevat ja toistelvat ideologisia kantojaan kuin ottaisivat selvää miten kestämättömässä tilassa puhtaaseen numeromagiaan perustuva talousajattelumme on.
Mäkysen/Saramon hallitus pystyisi kaksinkertaistamaan Suomen velat koska tahansa vaikka yhden vuoden aikana. Tällä hallituksella olisi Pohjois-Korean tasoinen kansansuosio, koska velkoja ei tarvitse koskaan maksaa takaisin. Rahaa tulee ikään kuin seinästä, kuten viherkommarit ajattelee.
VastaaPoistaHS 10.4.2024
VastaaPoistaSuomen kannattaa ottaa mallia Ruotsin julkisesta taloudesta, kirjoittaa Olli Rehn
Ruotsissa käytetään julkisen talouden ohjaukseen toimiviksi osoittautuneita välineitä, joista olisi hyötyä Suomessakin.
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010347822.html
Artikkelista poimittua
Julkisen velan palauttaminen kestävälle uralle on syytä aloittaa viipymättä ja jatkaa sopeuttamista pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Luottamuksen vahvistamiseksi ratkaisujen taakse olisi saatava laajapohjainen, vankka yhteisymmärrys. Se antaa talouspolitiikalle selkänojaa ja uskottavuutta.
...
...
Ruotsissa finanssipolitiikan sääntökehikon peruspilarit ovat tasapainotavoite ja velka-ankkuri sekä niiden kanssa johdonmukainen menokatto.
...
...
Tasapainotavoite koskee rakenteellista eli suhdanteen vaikutuksesta puhdistettua julkisyhteisöjen rahoitusasemaa. Valtiopäivät asettaa tasapainotavoitteen joka kahdeksas vuosi vaalikauden lopussa niin, että uusi tavoite koskee ennakoivasti seuraavia vaalikausia.
Velka-ankkuri puolestaan on keskipitkän aikavälin tavoite julkiselle velkasuhteelle. Se on nykyisin 35 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Menokatto on valtiopäivien asettama rajoitus julkisten menojen kokonaismäärälle kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Menokatto vastaa suomalaista menokehysjärjestelmää, mutta on sitä kattavampi. Lisäksi kuntien ja maakuntien on normaalioloissa suunniteltava talousarvionsa niin, että tulot ylittävät menot.
...
...
Emme ei voi velkaantua nykytahtiin ilman, että hyvinvointivaltiomme perusta alkaa murentua. Suomella on omat ominaispiirteensä, eikä kaikkea kannata kopioida Ruotsista. Julkisen talouden ohjaukseen sieltä löytyy kuitenkin toimivia välineitä.