tiistai 5. helmikuuta 2019

Vanhustenhuoltoon tarvitaan sertifikaatti

Petja Pelli kirjoitti kolumnin, jossa hän kertoi ruotsalaisten yksityisten ja julkisten koulujen kilpailevan oppilaistaan antamalla näille ansaittua parempia arvosanoja. Sen seurauksena ruotsalaisoppilaiden arvosanat ovat ajan myötä parantuneet, vaikka PISA-tutkimukset osoittavat osaamisen alamäen olleen liukas. Toisin sanoen kouluarvosanat eivät mittaa todellisuutta.

Samassa jutussa Pelli vertasi Ruotsin kouluissa tapahtunutta suomalaisen ulkoistetun vanhustenhuollon ongelmiin, eli vanhustenhoidon järkyttävään tasoon yksityisissä hoivakodeissa.  Nähdäkseni hänen vertailunsa on hyvä ja avaa myös oven ratkaisuun. Tosin ilman, että Pelli itse sitä oivalsi - tai ainakaan kirjoitti kaiken kansan luettavaksi.

Tuo oivallus syntyi siitä, että Suomessa koulujärjestelmä on kohtuullisen toimiva. Ja toimiva se on siksi, että meillä koulujen antaman opetuksen taso näkyy vääjäämättä viimeistään lukion päättymisen yhteydessä. Siis erillisen ylioppilaslautakunnan arvostelemissa ylioppilaskirjoituksissa, jollaisia Ruotsissa ei ole.

Ulkoistetussa vanhustenhuollossa on samoin. Hoivayritysten omavalvonta ei ole toiminut, eikä viime aikojen uutisten perusteella liene ollut myöskään mainittavaa viranomaisvalvontaa - ei ainakaan riittävässä määrin. Kun tähän on vielä lisätty EU:sta pakotettu kilpailulaki, joka on ohjannut vanhusten hoitamiseen käytettävät varat halvimmalla toimiville yrityksille, on lopputulos ollut luettavissa lehtien palstoilla.

Ratkaisuksi vanhustenhuoltoon ehdotan hoivakotien sertifiointijärjestelmää. Eli ulkopuolista tahoa, joka tekee säännöllisesti tarkastuksia vanhusten hoitolaitoksissa ja poistaa antamansa sertifikaatin mikäli niissä ilmenee ongelmia.

Palvelujen järjestäjän tehtäväksi jää kirjata kilpailutuskriteereihin tällaisen uskottavan ja varsinaisesta hoivatyöstä riippumattoman tahon antaman sertifikaatin olemassaolo. Palvelun tarjoajan tehtäväksi puolestaan jää sertifikaatin hankkiminen. Lopuksi viranomaiselle on annettava tehtäväksi sertifikaattien antajan valvominen - eli sertifioitujen vanhustenhoitolaitosten toiminnan laadun varmistaminen pistotarkastuksin ja sertifikaatinanto-oikeuden poistaminen, mikäli ongelmia ilmenee.

Näin toimien hoitolaitosten laatu tulee varmistetuksi niiden omalla kustannuksella (joka toki siirtyy palveluiden hintoihin). Ja viranomaisten valvontakulut jäävät kohtuulliselle tasolle - näin jo siitäkin syystä, että mikäli sertifikaattien toiminta muodostuu kovin kannattavaksi, syntyy niiden myöntämisestä kilpailua, joka markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesti rajoittaa kustannustason nousua.

Jätän ajatukseni vapaasti käytettäväksi niille, jotka haluavat kehittää suomalaista vanhustenhuoltoa. Ja miksei samaa periaatetta voisi soveltaa myös muiden peruspalveluiden järjestämiseen. Oleellista tässä on, ettei työn laadun arviointi tapahdu ruotsalaisen koulujärjestelmän tavoin sisäsiittoisena omavalvontana vaan ulkopuolisen tekemänä valvottuna toimintana.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
HS väitti JHL:n aikovan jättää lapset ja vanhukset ilman ruokaa
Kahden pisteen vihje
Maahanmuuttobisneksestä malli koko julkiselle sektorille?

8 kommenttia:

  1. Eikös niillä oo jo ISO 900jotain sertifikaatti millä Espirekin mainostaa retosteli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa hyvinkiin olla. Jos on, on tapahtuneesta vastuu myös sertifikaatin antajalla. Eli myös sertifiointijärjestelmä kaipaa tiukennusta.

      Poista
    2. Kauppalehhti 12.2.19

      Kohuissa ryvettyneillä Attendolla ja Esperi Carella laatutodistukset – Menikö sertifikaateilta nyt uskottavuus? ”Kuka tahansa voi sellaisen myöntää”

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kohuissa-ryvettyneilla-attendolla-ja-esperi-carella-laatutodistukset-meniko-sertifikaateilta-nyt-uskottavuus-kuka-tahansa-voi-sellaisen-myontaa/794d312f-44c0-400c-b6d5-1f645db50311

      Artikkelista poimittua:

      Hoivayritys Esperi Carelle myönnettiin laatusertifikaatti viime vuoden keväällä. Syksyllä hoivayritys Attendo sai saman laatutodistuksen.

      Kysymyksessä on ISO 9001:2015 laatusertifikaatti.

      Poista
  2. Kappaleessa 6 on 2 x "Palvelun järjestäjän..."?

    Mutta ihan hyvä ehdotus kun sisäsiittoisuuden haitat tiedetään.

    VastaaPoista
  3. Ongelma ei tässä kylläkään ole se, etteikö tarkistuksia tehtäisi. Mutta kun tarkastuksen tekijällä on velvollisuus ilmoittaa etukäteen tulevasta vierailustaan, jolloin ehditään järjestää riittävä määrä porukkaa töihin sille päivälle - joissain paikoissa on laitettu talkkarillekin hoitajan takki tarkastuksen ajaksi.

    Eli vika on oikeastaan pieni lainsäädännöllinen muodollisuus, mikä kertoo että asia voitaisiin muuttaa helpostikin. Mutta kun ei haluta, minkä syitä voi jokainen tykönään pohdiskella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sertifikaatin antajan tulee siis lisätä auditointiinsa yllätyskäynnin mahdollisuus ellei sellaista ole.

      Poista
    2. Vanhustenhuollossa, hoitolaitoksissa, päiväkodeissa yms., joissa on vaatimuksia henkilömitoituksen osalta ja ehkä muuallakin voitaisiin ottaa käyttöön verohallinnon vaatimusten mukainen kuvallinen tunnistekortti vastaavasti kuin rakennustyömailla. Samoin valvontamahdollisuiksin jotta myös torjuttaisiin harmaata taloutta. Ei luulisi olevan mahdotonta, että yhdessä käyttöön otetun tulorekisterin työ- ja palkkatietojen sekä esim. Kelan tietokantojen kautta voitaisiin tehdä tilastollista valvontaa miten henkilökuntaa on ollut suhteessa hoidettavien määrään. Mahdollisesti jokin muu kuin Kelan rekisterit voisivat antaa tarkemman tiedon hoidettavien määrästä.

      Tämä ajatus on esitetty ideatasolla, voisi olla oikein sovellettuna hyvä työkalu. En tunne sosiaalialan työehtoja, mutta voi olettaa, että käytössä on ilta, yö ja sunnuntailisiä, joiden määrästä voitaisiin valvoa, että henkilömitoitus on vuorokausi- ja viikkotasolla vaatimusten mukainen.

      https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48791/veronumero-ja-rakennusalan-julkinen-veronumerorekisteri/

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!