torstai 25. syyskuuta 2014

Laittomat lakot ovat valtiovallan erityisessä suojelussa

Helsingin Sanomat kirjoitti aamun pääkirjoituksessaan että eilinen JHL:n masinoima laiton lakko antoi pontta työnantajain vaatimuksille työrauhavelvoitteen tiukentamisesta ja hyvityssakkojen suurentamisesta. HS ei asettanut suuria toiveita asiaan liittyviin neuvotteluihin.

Lakko-oikeus on nähdäkseni erinomainen asia. Ilman sitä työmarkkinat todennäköisesti toimisivat nykyistä paljon heikommin. Myös työntekijöiden ja työnantajien välisen vaikutusvallan epäsuhta olisi valtava, minkä seurauksena palkkatasot laskisivat dramaattisesti kaikilla niillä aloilla, joilla ei vallitse työvoimapula. Tämä johtaisi yhteiskunnan polarisoitumiseen, yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen ja sitä kautta yleisten elinolosuhteiden heikkenemiseen myös hyväosaisten kohdalla.

Sen sijaan minusta on suoraan sanoen omituista, että maassamme tosiasiallisesti hyväksytään laittomat lakot. Toki ne muodollisesti tuomitaan ja jäsenmaksujensa verovähennysoikeuden varassa rikastuneille ammattiyhdistyksille annetaan olemattomat sakot. Helsingin kaupungin julkisen liikenteen piväksi sotkeneelle JHL:lle on tähän mennessä langetettu tapahtuneen seurauksena 2500 euron sakot.

Korvaukset ovat olemattomat paitsi upporikkaiden ammattiyhdistysten varallisuuden, niin erityisesti työnantajille ja yhteiskunnalle aiheutuneiden taloudellisten tappioiden valossa. Ongelma ei kuitenkaan ole yksin taloudellinen, vaan esimerkiksi lähes vuosittain toistuvat julkisen liikenteen laittomat lakot lisäävät yksityisautoilun suosiota erityisesti pääkaupunkiseudulla ja sitä kautta lisäävät sekä Suomen hiilidioksidipäästöjä että heikentävät maamme kauppatasetta.

Teollisuuteen kohdistuvat laittomat lakot puolestaan vaikeuttavat suomalaista yritystoimintaa ja pahimmillaan jopa kaatavat yrityksiä, kuten kohtuuttomiin palkkavaatimuksiin kaatuneen Uudenkaupungin soijatehtaan tapaus osoitti. Tämän seurauksena suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitäminen vaikeutuu.

Jos laittomat lakot eivät nauttisi valtiovallan erityistä suojelua, voitaisiin koko ongelma ratkaista yleisesti hyväksytyn "aiheuttaja maksaa" periaatteen mukaisesti. Eli mikäli työnantaja voi osoittaa laittoman lakon aiheuttaneen miljoonan euron tulonmenetyksen, olisi lakon aiheuttanut ammattiyhdistysjärjestö velvollinen korvaamaan sen. Mikäli laittoman lakon vastuulliseksi järjestäjäksi ei ilmestyisi järjestöä, tulisi vahingonkorvaus osoittaa yhteisvastuullisesti kaikille laittomaan lakkoon osallistuneille.

Näin toimien laittomat lakot loppuisivat uskoakseni kokonaan. Tässä kysymyksessä valtiovallan ei tarvitsisi odottaa ay-liikkeen hyväksyntää, vaan yksinkertaisesti osoittaa vastustavansa laittomuuksia ja päivittää vuodelta 1946 periytyvä laki lisäämällä siihen "aiheuttaja maksaa" -periaatteen. Vastineeksi laittomuuksien lopettamisesta tulisi varsinaisen laillisen lakko-oikeuden säilymisestä pitää erityistä huolta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Uusi trendi? Biolan siirsi tuotantoaan Kiinasta Suomeen
Keinoja Suomen talouden piristämiseksi on, mutta onko halua?
Toistaako historia itseään?

6 kommenttia:

  1. En ole oikein koskaan ymmärtänyt, miksi sitä niin kovasti paheksutaan, että teollistumisen alkuaikoina työläiset eivät käytännössä voineet lakkoilla, jos samaan aikaan kehutaan ay-liikettä. Nyt yksittäinen työntekijä EI VOI lakkoilla vaan ay-liike on ominut tämän oikeuden itselleen. Siis aivan sama tilanne kuin patruunoiden tai "rosvoparoneitten" kulta-aikaan.

    Minusta jokaisella pitäisi olla oikeus lakkoilla silloin kun huvittaa ja työnantajalla oikeus heittää pihalle silloin kun huvittaa. Mitä joustavampi työmarkkina, sen enemmän syntyy avoimia paikkoja kun riski työllistää madaltuu.

    Sinänsä lakkoilu on hyvä asia - se paljastaa logistisen ketjun mätäpaiseet. Aikoinaan laivojen radistit istuivat joka talvi lakossa - enää ei ole koko ammattikuntaa. Samoin laikkoilivat pankkineidit - nyt työt hoidetaan automaatiolla. Papaerimiehet Jouko Ahosen voimin saivat niin pahasti silmilleen, että nyt istuvat valvomoissaan hipihiljaa.

    Näin se toimii - lakkoilu parantaa työnantajan kilpailukykyä pitkällä aikavälillä.

    VastaaPoista
  2. Lakkoihin luetaan myös italialaiset lakot. Niitä voi jokainen työntekijä pitää yksinäänkin. Ja työnantaja käsittääkseni irtisanoa työntekijän mikäli tämä ei toteuta annettuja työtehtäviä.

    VastaaPoista
  3. Hyvä parannus olisi jo sellainen, että sakot laittomasta lakosta suhteutettaisiin jotenkin liiton jäsenmäärään tai lakkoon osallistuvien määrään. Toki sakon pitäisi olla isompi kuin tuo 2500 tästä JHL:n lakosta. Esimerkiksi luokkaa neljännes jäsenmaksusta kertaa lakkoilevien määrä.

    Jotkut työnantajat ovat keksineet laittaa bonussopimuksiin ehdoksi laittomiin lakkoihin osallistumattomuuden, mutta se ei taida koskea sellaisia, joista liitto ottaa vastuun.

    VastaaPoista
  4. Radistien hommat eivät taineet sen takia loppua, että ne lakkoili van tekniikka muuttui, samoin pankkineitien hommat, loppuihan hevosvaunukuskien hommatki vaikkeivat lakkoileet, tekniikka vaan muutttui. Kyllä luulen että Kumitontullaki tulis itku jos eivät olisi aikoinaan työntekijät järjestäynyneet ja ajaneet työntekijöiden asiaa työnantajien vastavoimana, mutta sen on niin hyvä nyt vinkua, kun on hyvin pedattu asiat ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä ay-liikkeellä ja lakoilla on paikkansa. Mutta laittomalla lakolla ei pitäisi olla.

      Kerran sovitun työrauhan tulee pitää, ja mahdolliset ongelmat sitten kerätä seuraavalle neuvottelukierrokselle elleivät ne ole ratkenneet siihen mennessä.

      Laillistenkin lakkojen osalta pitäisi kuitenkin jaksaa katsoa suomalaisen elinkeinoelämän kantokykyä. Jollei tulosta tule, ei ole varaa työntekijän eduillekaan. Tätä eivät muuksi muuta muutamien isojen firmojen porsastelusopimukset.

      Suurin huoli minulla on kuitenkin uusien yritysten mahdollisuuksista. Esimerkiksi julkisia kilpailutuksia hoitava Hansel käyttää nykypäivänä sellaisia kilpailutuskriteereitä, jotka on suoraan suunnattu alkavien yritysten tappamiseksi.

      Hanselin toiminnan seurauksena ulkoistetut julkiset palvelut siirtyvät yhä useammin ulkomaisille tai ylikansallisille isoille yrityksille. Tähän pitäisi jonkun poliitikon puuttua todella raskaalla kädellä.

      Poista
    2. En puhunutkaan laittomista lakoista, vaan ylesimmiten lakoista vastaten tuohon kumitontun kommentointiin, kun se yksilönvapaus ei taida toimia ihan jokaasiassa..

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!