torstai 24. heinäkuuta 2014

Kasvoiko vai heikkenikö Nokian tulos?

Katselin aamulla netistä erilaisia uutisia. Ensin törmäsin Ylen uutiseen, jonka mukaan Nokia on kasvattanut huhti-kesäkuun liikevoittoaan 12 miljoonasta eurosta 284 miljoonaan. Ajattelin että onpas erinomaista, etenkin kun toimitusjohtaja Rajeev Suri odotti koko vuoden tuloksen jopa ylittävän yhtiön omat odotukset.

Hiukan myöhemmin vastaan tuli Iltalehden uutinen, jonka mukaan Nokian tulos heikkeni 370 miljoonasta eurosta 284 miljoonaan. No onpa harmillista, että hyvä uutinen kääntyi negatiiviseksi, sillä viime aikojen huonojen talousuutisten jälkeen olisi todella tarvittu hyviä uutisia.

Tässä tilanteessa piti vielä katsoa kolmannesta lähteestä, eli Taloussanomista. Sen mukaan Nokia ylitti odotukset. Lehden tarjoamasta numerojoukosta löytyi voitoksi 260 miljoonaa euroa, kun se aiemmin oli ollut 371 miljoonaa. Taloussanomat mainitsee Ylen tavoin toimitujohtajan tyytyväisyyden ja kovat odotukset loppuvuodelle.

Näiden uutisten jälkeen jäin miettimään, että mitähän tällaisesta tiedonvälityksestä pitäisi ajatella. Harva ihminenhän etsii käsiinsä edes alkuperäistä tiedotetta, vaan on pelkästään mediatietojen varassa.

Tiedotteesta löytyvät vuoden 2014 toisen kvartaalin liikevoitoksi sekä 347 että 284 miljoonaa euroa. Niitä vastaavat lukemat edelliseltä vuodelta ovat 430 ja 12 miljoonaa. Lukuparista ensimmäinen on ns. ei-IFRS-tulos ja jälkimmäinen kansainvälisen IFRS-standardin mukainen tulos (joka sisältää mm. kertaluonteisia eriä, aineettomien hyödykkeiden poistoja ym).

Sen sijaan en löytänyt tiedotteesta lukuja 260, 370 tai 371 miljoonaa. Niistä ensimmäinen ja viimeinen löytyivät vasta täydellisestä osavuosikatsauksesta - tai oikeastaan siihen liittyvästä taulukosta ja kuvaavat ei-IFRS-liiketulosta ennen veroja. 370 miljoonaa lienee pyöristys 371 miljoonasta.

Samaisesta taulukosta löytyi vielä yksi tulospari (sekä IFRS että ei-IFRS-muodossa), jota mikään lukemani media ei käyttänyt. Se on jatkuvien toimintojen tulos, joka oli joko noussut (tappiollisesta) -113:sta (tappiolliseen) -26 miljoonaan (IFRS) tai pudonnut 282 miljoonasta 215 miljoonaan euroon.

Huomioni kiinnittänyt sekavuus johtuu siitä, että talouteen erikoistuneet journalistit ovat erimielisiä siitä, mikä tulosta kuvaava luku kertoo yrityksen menestystä parhaiten, ja siksi eri mediatalot käyttävät eri lukuja. Ja kuten edeltä nähdään, voivat niiden perusteella tehdyt johtopäätökset poiketa radikaalisti toisistaan. Hämmentävää, vai mitä?

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Työajan pidennyksellä, eläkeiän nostolla, vastikkeellisella työttömyysturvalla ja perustulollako Suomen ongelmat kuriin?
Mitä pitäisi ymmärtää kurjistuvasta taloudesta?
Suomen alasajo alueellistamalla?


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!