torstai 26. kesäkuuta 2014

Työajan pidennyksellä, eläkeiän nostolla, vastikkeellisella työttömyysturvalla ja perustulollako Suomen ongelmat kuriin?

Kokoomuksen tuore ryhmäjohtaja on julkaissut kirjan, josta Ylessä kirjoitettu uutinen antaa aiheen muutamaan kommenttiin. Etenkin kun tunnen aika hyvin muutaman downshiftaajan ja Satosen kommentointi oli mielestäni juuri sellainen keskustelun avaus, jota Suomi tällä hetkellä tarvitsee.

Käyn tässä siis läpi Satosen näkemykset Ylen uutisen mukaisessa järjestyksessä tuoden jokaisen kohdan yhteydessä esille oman näkökulmani. 

Ensimmäisenä asiana Satonen vaatii työajan pidentämistä. Tämä on näin tutkijan omalta kohdalta yhdentekevä vaatimus, sillä en ole koskaan tehnyt virallisen virka-ajan mukaista työpäivää kuten eivät käsittääkseni muutkaan vakavasti otettavat tutkijat. 

Siten en näe työtuntien määrää mitenkään oleellisena kysymyksenä. Mutta mikäli suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyky paranee kohtuullisella työajan lisäyksellä, niin mikäpä siinä. Korvaus pidemmästä työstä tulisi kuitenkin aina maksaa (vaikka tutkijat eivät sellaista saakaan).

Toisaalta nykyisen massatyöttömyyden aikana olisi syytä pohtia myös työajan jakamista. Jos jonkun yrityksen kannattaisi toimia kahdella kuuden tunnin työvuorolla, olisi se työllistämisen kannalta erinomainen ratkaisu. Tällaisessa ratkaisussa oleellista olisi, etteivät työntekijöiden nettotuntipalkat tämän seurauksena nousisi, mutta riittäisivät kuitenkin kohtuulliseen elämiseen.

Toisena asiana Satonen vaatii eläkeiän nostoa. Tämä on yksi viime vuosien omituisimmista vaatimuksista. Suomen työttömyysongelmahan ei ole kadonnut mihinkään, vaan on juuri nyt lievässä nousussa. 

Siten eläkeiän nostaminen pitäisi vanhat ikäluokat entistä pidempään töissä ja samalla sulkisi työelämän ovet yhä tiukemmin nuorilta suomalaisilta ja suurin ponnistuksin kotoutetuilta maahanmuuttajilta. Tällainen kehitys olisi yksinkertaisesti tuhoisa. 

Kolmantena asiana Satonen vaatii nykyistä vastikkeellisempaa työttömyysturvaa. Tähän vaatimukseen on helppo yhtyä, sillä rahan antaminen ihmisille siitä, etteivät nämä pane tikkua ristiin on jo ajatuksena järjetön. Lisäksi vastikkeettoman rahan tiedetään ensin passivoivan ja lopulta syrjäyttävän ihmisiä. Sekä houkuttelevan Suomeen vaikeasti työllistettäviä kolmannen maailman ihmisiä paremman elintason toivossa.

Neljäntenä asiana Satonen ilmoittaa vastustavansa perustuloa, koska se antaisi väärän signaalin. Itse olen kirjoittanut asiasta aiemmin, ja todennut kansalaispalkan tarjoavan hyvän ratkaisun moniin Suomen ongelmiin. 

Keskeisinä periaatteina sen lanseeraamisessa tulisi olla 1) kansalaispalkan niin alhainen taso ettei se houkuttelisi ketään, 2) kaikkien harkinnanvaraisten tukien lopettaminen sekä 3) kokopäiväisestä työstä maksettavan minimipalkan alennus kansalaispalkkaa vastaavalla summalla. Näillä periaatteilla toteutettuna kansalaispalkka ei antaisi Satosen pelkäämää väärää signaalia, mutta alentaisi työllistämiskynnystä ja poistaisi kaikki kannustinloukut.

Itse downshiftaaminen on, kuten Satonen oikein mainitsi, varakkaimman väestönosan etuoikeus. Kun huomioidaan se, että tämän väestönosan ilmaiseen koulutukseen on satsattu valtavasti suomalaisen yhteiskunnan varoja, on kyseessä tosiaankin moraalinen ongelma. Mutta onko siihen olemassa ratkaisua?

Sitä paitsi, jos katsotaan oikein syvälle asian ytimeen, niin suomalaisen yhteiskunnan pahimmat downshiftaajat taitavat löytyä niistä ammattijohtajista, jotka ovat tehneet sopimuksen ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymisestä. Kannattaisikohan Satosen siis aloittaa downshiftaamisen vastainen sotansa juuri heistä? 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Mitä pitäisi ymmärtää kurjistuvasta taloudesta?
Miksi tieteellis-taloudellinen vallankummous tapahtui Pohjois-Euroopassa?
Hoitovirheiden karsintaa hölmöläisten keinoilla

6 kommenttia:

  1. Eläkeiän nostossa olennainen näkökulma on myös se, ettei yli 60-vuotias enää pääse töihin, jos työttömäksi jää. Jos hän on peruspäivärahalla viimeiset vuodet ennen vanhuuseläkettä, se tietysti pienenee.

    VastaaPoista
  2. Edes vähän yli 50-vuotiasta ei oteta töihin. Perupäivärahavuosia tulee rutkasti enemmän kuin 60-vuotiaalle!

    VastaaPoista
  3. Kuten yllä jo mainittiin, puheet eläkeiän nostosta ovat irti tästä maailmasta niin pitkään kun irtisanomiset kohdennetaan valikoivasti yli 50-vuotiaisiin ja tämän maagisen merkkipaalun jälkeen mielekkään työn löytämisen todennäköisyys on lottovoiton luokkaa.

    Keski-ikäisen työttömän työllistymisen esteeksi muodostuu hänen osaamisensa ja kokemuksensa. Ei siten että niissä olisi puutteita, vaan päinvastoin; Kokenut ja vaativissa tehtävissä kykynsä moneen kertaan todistanut hakija koetaan uhaksi.

    Esimieskokemuksen omaavan on turha hakea asiantuntijan tehtävää koska rekrytoija "tietää" hakijan vain kärkkyvän johtajanpaikkaa tai päättää hakijan puolesta ettei tämä kuitenkaan tehtävässä viihtyisi vaan hakeutuu parempaan paikkaan muualle.

    Vastikkeellinen työttömyyskorvauskin on oikeasti ihan jotain muuta kuin miltä se kuulostaa: Toteutuessaan tämä järjestelmä synnyttäisi Suomeen "working poor" -luokan joka ei pysty elättämään itseään ilman yhteiskunnan tukia vaikka työskenteleekin kokopäiväisesti.

    Miksi työnantaja palkkaisi ketään tekemään töitä jos kortistosta saa ilmaistyöntekijän? Järjestelmä jossa työttömiä passitetaan tekemään ilmaistöitä ei paranna työllisyyttä vaan päinvastoin lisää työttömien määrää.

    Eikä tämä koske pelkästään duunariammatteja. Uudenmaan pitkäaikaistyöttömistä on yli kolmasosa yli 50-vuotiaita ja heistä suurimmalla osalla on vähintään keskiasteen tutkinto. Työvoimaviranomaiset ovat hätistämässä heitä erilaisiin työharjoittelupaikkoihin joissa usein työtön joutuu irvokkaasti "harjoittelemaan" yhdeksän euron päiväkorvauksella työtä josta takana on vuosikymmenten kokemus.

    Kun itse astuin työelämään, diili oli että säädetyn ikäisenä vanhuuseläkkeelle jäädessä eläke oli 2/3 kahden viimeisen vuoden ansioista. Nyt se on muistaakseni 40% koko työuran aikaisesta keskipalkasta laskettuna. Nyt kun siihen työuran loppuun saadaan kivasti 10-15 työttömyysvuotta joiden aikana eläke ei kerry niin monen keski-ikäisen suomalaisen vanhuus on kovasti näkkileivän makuinen.

    VastaaPoista
  4. Muutama aatos tähänkin.

    Jos perustuloa haluttaisiin, pitäisi koko sosiaaliturvajärjestelmä lakkauttaa ja miettiä kokonaan uusiksi. Tämä tosin ei ole kovin todennäköistä, koska syyperustaisen sosiaaliturvan vuoksi edunsaajat ovat selkeästi ryhmittyneitä, moni saa byrokratian pyörittämisestä palkkansa ja asiasta on liian helppo jeesustella. Itse asiassa pidän sitä käytännöllisenä mahdottomuutena. Minkäs taitamista se politiikka olikaan?

    Jos tällaiselle pohjalle mennään lisäämään vastikkeellista sosiaaliturvaa, niin vaikka tarkoitus olisi miten jalo, tulee lopputulema olemaan entistäkin monipolvisempi ja kompleksimpi sosiaaliturvajärjestelmä.

    Jos aktivoivampaa sosiaaliturvajärjestelmää halutaan, tulisi mahdollisuuksia omaan sosiaaliturvan ohella lisätä paperisotaa vähentäen ja ppienentää sosiaaliturvan merkitystä yksi edunsaajaryhmä kerrallaan.

    Downshiftaamisesta hyvinvointivaltiomme on taas vastuussa ihan itse. Systeemihän aktiivisesti haaluaa sellaista progressiivisen tuloverotuksen myötä. Jokainen joutuu nykysysteemissä itse päättämään, miten korkealla marginaaliveroprosentilla työskentely on vielä houkuttelevaa ja toisaalta milloin vapaa-aika ja mahdollisuus käyttää sitä ansaittua rahaa on arvokkaampaa. Itsellänikin on vielä harrastusluontoinen tmi, mutta olen jo varmuuden varalle laskeskellut mikä laskutettu tuntimäärä on sellainen, että elanto olisi miellyttävä ilman, että joutuisin liiaksi sponsoroimaan niitä, jotka downshiftaavat kokoaikaisesti perehtyen Alkon tuotevalikoimaan (yksi tällainen löytyy tuttavapiiristä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansalaispalkka juuri kuten sanoit. Samalla harkinnanvaraiset yms. lakkauttamalla saataisiin iso osa kansalaispalkkaan tarvittavista varoista.

      Poista
  5. typo: puuttuu sana. Toiseksi viimeinen kappale, toinen rivi tulisi olla "mohdollisuuksia omaan ansaintaan sosiaaliturvan ohella..."

    VastaaPoista

Kommentointi tähän kirjoitukseen on vapaata ja toivottavaa, mutta (toivottavasti) syntyvien keskusteluketjujen seurantaa helpottaisi, mikäli käytettäisiin nimimerkkejä tai nimeä. Pyydän myös noudattamaan kaikissa vastineissa hyviä tapoja ja asiallista kieltä. Valitettavasti tämä asia karkasi käsistä kesällä 2022, minkä seurauksena olen 15.8.2022 alkaen poistanut epäasiallista kielenkäyttöä sisältävät kommentit riippumatta niiden asiasisällöstä.

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!