Haasteellisia vuorovaikutuksia

Euron kriisi ja valtiontalouden kestävyysvaje ovat Suomen hallituksen suuria haasteita tulevina vuosina. Kansalaisille jaettavia tulonsiirtoja joudutaan vähentämään joko paljon tai vielä enemmän, tai sitten verotus joututaan nostamaan aivan uudelle tasolle. Jälkimmäinen ei ole todennäköistä kokoomuksen johtamassa Suomessa. Samanaikaisesti yhteiskuntaamme vaikuttaa tulevaisuudessa myös nopea monikulttuuristuminen, mikäli etenkin humanitaarinen maahanmuutto Suomeen lisääntyy.

Olen taipuvainen näkemään yhteyden edellä mainitsemieni kolmen haasteen välillä. Tämä johtuu siitä, että kun Suomi vuonna 2010 pudotti turvapaikanhakijoiden käyttöönsä saamaa käteisen rahan määrää, väheni seuraavana vuonna myös turvapaikkojen tarve. Yhteys voi toki olla sattumaa, mutta se, että samanaikaisesti turvapaikanhakijoiden määrä Ruotsissa kasvoi viittaa näiden seikkojen kausaalisuuteen. Voidaan siis nähdä, että turvapaikkaa ei haeta summan mutikassa, vaan kohdemaa valitaan järkiperäisesti mahdollisimman suurten taloudellisten etujen toivossa.

Vähennyksestä huolimatta Suomi maksaa edelleen Euroopan korkeinta rahallista tukea turvapaikanhakijoille. Siten on selvää, etteivät humanitaarisia turvapaikanhakijoita ohjaa pelkästään taloudelliset edut. Muista syitä lienevät ainakin ilmasto, vastaanottavan väestön asenteet ja maahan jo aiemmin saapuneen oman etnisen ryhmän suuruus. On selvää, ettei mikään näistä houkuttele kriisimaiden ihmisiä tulemaan Suomeen keskimääräistä länsieurooppalaista valtiota enempää.

Minusta onkin selvää, että jos ja kun Suomi joutuu jatkossa noudattamaan entistä tiukempaa menokuria, jää myös turvapaikanhakijoiden tukemiseen yhä vähemmän rahaa. Tämä vähentänee edelleen suomalaisen yhteiskunnan vetovoimaa turvapaikanhakijoiden keskuudessa.  Toisin sanoen Suomeen hakeutuvien turvapaikanhakijoiden (suhteellinen) määrä tulee laskemaan, mikäli kansantalous joutuu entistä suurempiin vaikeuksiin.

On myöskin luultavaa, että moni Suomeen jo asettunut, mutta yhteiskunnan tuilla elävä, humanitaarinen maahanmuuttaja tarkastelee elämäänsä taloudellisten ja muiden edellä mainittujen seikkojen valossa. Tämän seurauksena on todennäköistä, että taloudellisten etujen heikentyessä moni myös tekee loogisen johtopäätöksen ja suuntaa sellaisiin maihin, joissa esimerkiksi ilmasto on eteläisiin olosuhteisiin tottuneen kannalta miellyttävämpi. Koska Suomi on EU:n jäsenmaa, voi tällainen muuttoliike tapahtua ilman suurempia esteitä. Siten yksi euro- ja valtiontalouden kestävyysvajeen yllättävä seuraus saattaa olla monen uussuomalaisen siirtyminen Suomesta kohti etelää ja länttä.

Nämä muuttoliikkeet tasapainottavat Suomen osalta sitä kasvavaa muuttoliikettä, jota jatkuva kehitysmaiden väestönkasvu ruokkii. Miljardi kehitysmaalaista tuottaa joka vuosi kymmeniä miljoonia uusia suita ruokittavaksi alueilla, joilla jo nyt eletään kädestä suuhun: YK:n alipääsihteeri Babatunde Osotimehin mukaan vuoteen 2050 mennessä 70% maailman väestölisäyksestä tapahtuu 20 Saharan eteläpuolisen Afrikan ja Aasian maassa.

Tämän lisäksi väestön liikkuvuutta lisäävät erilaiset kriisit; sellaiset joita näemme nyt esimerkiksi Somaliassa tai Libyassa. Siten on selvää, että nykyistä köyhempikin Suomi houkuttelee humanitaarisista syistä matkaavia myös tulevaisuudessa - ellei taloutemme sitten romahda aivan täydellisesti.

Maahanmuuton näin lisääntyessä pitäisi tulijoiden sopeuttamiseen olla käytettävissä entistä tehokkaampia keinoja. Ainakin ongelmien vähättely käy entistä vaarallisemmaksi. Muuten on vaarana, että maahan pääsee syntymään suuren maailman tapaan väestöryhmien keskinäistä epäluottamusta, joka saattaa purkautua arvaamattomalla tavalla; etenkin jos samanaikaisesti taloudellisten säästötoimien seurauksena kantasuomalaisen väestön pariin pääsee syntymään suuri yhteiskunnan ulkopuolelle jäämässä oleva alaluokka.

Näyttää siis siltä, että viime aikoina kansakuntaa puhuttaneet euro-, kestävyys- ja maahanmuuttoaiheet saattavat suurelta osin nivoutua yhteen. Ja lopputulos saattaa muodostua monimutkaiseksi vyyhdeksi, jonka lopputulosta voimme vain arvailla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Rasismia ja mellakoita
Luonnollinen innovaattori
Suuri kusetus