Ay-liike ja vasemmisto ajavat USA:n talouden tukemista suomalaisella rahalla

Länsi-Uusimaa julkaisi artikkelin, jossa oli haastateltu kotimaisen Finlandia-rahastoyhtiön toimitusjohtajaa. Juttu oli siinä suhteessa silmiä avaava, että se muistutti meitä siitä, miksi maamme talouskasvu tökkii ja valtio velkaantuu. 

Toimitusjohtajan mukaan Finlandia-rahasto myi kaikki kotimaiset osakkeensa vuoden 2023 alussa, eikä ole koskenut niihin sen jälkeen. Sen sijaan suomalaista rahaa on sijoitettu pääosin Yhdysvaltoihin, mutta vähän myös muuhun Eurooppaan sekä Japaniin, Etelä-Koreaan ja Taiwaniin.

Näin on tehty siitä syystä, että vuoden 2023 alusta lähtien Helsingin ja New Yorkin pörssien tuottoero - osingot mukaan luettuna - on ollut peräti 40 prosenttiyksikköä. Lisäksi koko tämän vuosituhannen ensimmäisen 24 vuoden aikana Suomen ja Yhdysvaltojen pörssien välillä on ollut totaalisen julma ja pysyvä ero investoidun rahan tuotossa.

* * *

Edelle kirjoitettu näkemys tarkoittaa selkokielellä sitä, että Finlandia-rahasto - ja todennäköisesti monet muutkin suomalaiset sijoittajat - tukevat rahoillaan mieluummin amerikkalaista talouselämää kuin suomalaista. Sen seurauksena suomalaisten yritysten rahoituspohja jää heiveröisemmäksi kun amerikkalaisten - ja lopputulos näkyy erityisesti tuotekehityksessä ja investoinneissa. 

Tämä olisi hyvä muistaa myös kovalla äänellä yritysten omistajien osinkoja kauhistelevissa ja pääomaverotuksen nostoa huutavissa poliittisessa vasemmistossa ja ammattiyhdistysliikkeessä. Näin siitä huolimatta, että se tuntuu epäoikeudenmukaiselta, kun maamme rikkaimmat ihmiset maksavat tuloistaan pienemmän osuuden veroina kuin hiukan köyhemmät, joilla on vain palkkatuloja.  

Yhtälö on periaatteessa varsin yksinkertainen. Palkansaajat saavat palkkaa työstään ja ne heistä, jotka ovat sitä - tai jotain muuta - kautta vaurastuneet etsivät rahoilleen sellaista sijoituskohdetta, jossa niiden arvo kasvaa tai ainakin säilyy. Tällä tavoin raha ohjautuu lopulta parhaiten tuottavien yritysten taseisiin ja mahdollistaa sitä kautta niiden uusiutumisen eli pitkän aikavälin menestymisen kansainvälisessä kilpailussa. 

Kilpailussa menestyminen taas mahdollistaa tavallisten ihmisten työllistämisen kilpailukykyisellä palkalla, omistajien palkitsemisen sijoittamiseen houkuttelevilla osingoilla sekä myös hyvinvointivaltion julkisten palveluiden rahoittamisen yritysten ja työntekijöiden maksamilla veroilla. Siksi on syytä kysyä ay-liikkeen johtajilta ja maamme vasemmistopuolueiden poliitikoilta, että onko niiden viime aikoina ajamansa politiikka järkevämpää kuin Suomesta muuhun maailmaan suuntautuvan pääomavirran kääntäminen tänne Pohjantähden alle? 

 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:

Julkinen raha johtaa lailliseen korruptioon
USA:ssa ennätys, Suomessa alakulo
Björn Wahlroos ja Javier Milei - kuin kaksi marjaa

Plug Power haluaa investoida miljardeja Suomeen

Eilisen päivän jymyuutinen oli amerikkalaisen Plug Power -yhtiön ilmoitus kolmen vetytehtaan mahdollisesta rakentamisesta Suomeen. Kyse olisi 3,9-7,3 miljardin euron investoinnista ja tuhansien uusien työpaikkojen syntymisestä maahamme. Siis erittäin merkittävästä asiasta. 

Helsingin sanomat ehtikin jo kertoa, ettei kyseinen yritys ole tuottanut voittoa yhtenäkään vuonna tällä vuosituhannella. Tarkemmin sanottuna sitten vuoden 1997. 

Sen sijaan investoijakandidaatti on tänä aikana onnistunut tekemään yhteensä 2 920 miljoonan dollarin tappiot, joista 680 miljoonaa dollaria viime vuonna. Siksi minun oli aivan pakko katsoa onko kyseessä täysi vitsi, jossa tarkoituksena on jollain tavalla hyötyä suomalaisten sinisilmäisestä innosta päästä maailman nopeimmaksi vihreäksi siirtyjäksi. 

Hyvää yrityksessä on ensinnäkin se, ettei sitä ole perustettu näitä investointeja varten, vaan se on ollut olemassa edellä mainitut 26 vuotta. Lisäksi Plug Power on ollut kovassa kasvussa ja arvelee liikevaihtonsa kasvavan kuluvana vuonna 1,4 miljardiin euroon.  

Kovin ristiriitaiselta siis näyttää. Ja siksi etsin yrityksen osakekurssin pidemmän ajan kehityksen, joka osoitti, että aikanaan lähes 67 dollarissa käyneen osakkeen nykyarvo on selvästi alle kymmenen dollarin - ja pudonnut äskettäin jopa alle kahdeksaan dollariin. 

Löysin myös tiedon, jonka mukaan yritys on viimeisten vuosineljänneksien aikana alittanut kerta toisensa jälkeen analyytikkojen ennusteet. Toisaalta nämä arvelevat sen tästä huolimatta kääntyvän voitolliseksi vuonna 2025.

Osinkoa yritys ei luonnollisesti ole maksanut ainakaan viime vuodelta, mutta jotain hyvää siinä kuitenkin näyttäisi olevan, koska analyytikkojen keskimääräinen arvio siitä oli kaikesta edelle kirjoittamastani huolimatta varovainen ostokehotus. Eli ainakin heidän mukaansa kyseessä olisi todennäköisesti kannattava sijoituskohde. 

Wikipedia puolestaan tiesi kertoa, että "maaliskuun 2. päivänä 2021 Plug Power ilmoitti... Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle..., ettei se pystynyt toimittamaan ajoissa vuosikertomustaan... Maaliskuun 16. päivänä 2021 yhtiö ilmoitti joutuvansa muuttamaan taloudellisia raporttejaan vuosilta 2018 ja 2019 sekä joitakin viimeaikaisia kvartaaliraportteja". 

Lisäksi saman lähteen mukaan yhtiötä "vastaan on meneillään osakkeenomistajien ryhmäkanne arvopaperihuijauksesta, jossa väitetään, että yhtiö on vääristellyt ja/tai jättänyt ilmoittamatta kyvyttömyytensä toimittaa vuoden 2020 vuosikertomus ajallaan ja että sillä on materiaalivajauksia sisäisissä taloudellisten raporttien valvontajärjestelmissään".

Näillä perusteilla sanoisin, että antaa Plug Powerin tulla Suomeen ja toivottakoon sille parasta, mutta pidättäydyttäköön veronmaksajien varojen käyttämisestä sen tänne saamiseksi. Tai täällä toimimisen tukemiseksi. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Poliitikkojen tärkeimmät tehtävät vihreässä siirtymässä ovat yksityisistä ihmisistä huolehtiminen ja teollisuuden toimintaedellytysten takaaminen
Terästehdas, hömötiainen ja Rydman
Mika Anttonen ja vihreä siirtymä

Suomeen tarvitaan huokeampaa osakesäästämisen verotusta ja kouluihin lisää talouden opetusta

Suomalainen politiikka on tällä hetkellä mielenkiintoisessa tilanteessa. Etelä-Euroopan talousvaikeuksien ja koronaviruksen taloudellisten haittavaikutusten poistamisen nimissä maan hallitus on kasvattanut maan velkataakkaa erittäin huolettomasti. Osittain tämän seurauksena on syntynyt myös tuloksia, joista etenkin työllisyysasteen nousu ja julkisen sektorin koon kasvu ovat olleet merkittäviä. 

Nyt saavutettu tilanne ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä esimerkiksi työttömien määrä ei ole samaan aikaan laskenut. Toisin sanoen työllisyysastetta nostaneet ihmiset ovat tulleet työvoiman ulkopuolelta. Ja inflaatiokin on pitkästä aikaa nostamassa päätään, kuten rahan yhteiskuntaan pumppaamisesta pitäisikin loogisesti ottaen seurata. 

Niinpä talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että "Suomen julkisessa taloudessa on rakenteellinen alijäämä kuten ennen kriisiäkin, mutta julkisen velan taso on nyt kohonnut. Julkista taloutta tulisi täten alkaa asteittain sopeuttaa. Sopeuttamisen ei tarvitse olla välitöntä, mutta sen pitäisi olla hallituksen suunnitelmia nopeampaa."

Samalla Suomi on jäänyt vaille monia sellaisia taloudellisia suurinvestointeja, joilla olisi ollut merkittävä vaikutus maallemme taloudellista pelivaraa luovaan kauppataseeseen. Eikä suomalaisten varallisuuden kehityskään ole pysynyt edes likimain muiden pohjoismaiden tasolla. 

Pidemmällä aikavälillä oleellista on se, kuinka hyvin rahaa käyttävät ja vaaleissa päättäjiä valitsevat ihmiset ymmärtävät taloudellisia realiteetteja. Siksi panin tyytyväisenä merkille sen, kuinka rahoituksen professori ja Osakesäästäjien puheenjohtaja Timo Rothovius toivoi Suomeen huokeampaa osakesäästämisen verotusta ja kouluihin lisää puhetta rahasta. 

"Siten ihmiset ymmärtäisivät, miten omaa taloutta hoidetaan". Ja jos ymmärtää jotain oman talouden hoitamisesta, lisää se ymmärrystä myös talouden hoitamisesta - ja se puolestaan näkyy poliittisissa päätöksissä ja lopulta talouden toimintaedellytyksissä koko laajassa suomenmaassa. Sekä sitä kautta maamme talouden kestävyydessä maailmanpolitiikan heilahteluissa, joista esimerkiksi mahdollinen Euroopan Unionin Venäjä-vastainen boikotointi sattuisi kipeästi suomalaisten kukkaroon. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
UPM:n Rotterdam-päätöksestä seurasi myös hyviä asioita
Ville Niinistö haluaa suomalaisille muita tiukempia rajoitteita
Tuhoaako hallitus Suomen tulevaisuuden?

Ovatko sijoitusneuvojan intressit vilpittömiä?

Tänä aamuna sain luettavakseni tarinan siitä, kuinka Nordean sijoitusneuvojat olivat antaneet leskelle tyhmiä neuvoja, joiden seurauksena hän joutui maksamaan runsaasti veroja. Käytännössä leski oli myynyt mieheltään jääneet pörssiosakkeet ja ostanut pankin sijoitusinstrumentteja neuvojalta saamiensa ohjeiden mukaan.

Epäilen pankin motiivina olleen sijoitusten siirtämisen sellaisiin instrumentteihin, joista se saa itselleen hoitokulut - pörssiosakkeistahan ne ovat vähäisemmät. Lesken menetykset eivät kuitenkaan jääneet maksettaviin veroihin, vaan pankin toteuttamat sijoitusinstrumenttivaihdokset johtivat lisäksi hänen sijoitustuottojensa vähenemiseen - siis aivan suoraan rahanmenetykseen.

* * *

Kävin itse joskus kolmekymppisenä kertaalleen kuuntelemassa pankiiriliikkeen "infotilaisuutta", jossa vielä itseänikin nuorempi sijoistuneuvoja kuvasi minulle kuinka todelliset ammattilaiset hyödyntävät erityyppisiä sijoitusinstrumentteja. Hänen analyysinsä olisi ollut periaatteessa oikea, ellei huomioida osakekurssien ja korkoktasojen vaikeaa ennustettavuutta. Pelin henki kävi ilmi siinä vaiheessa, kun hän rupesi kauppaamaan minulle eläkevakuutusta - epäilemättä jonkinlaisen myyntiprovision toivossa.

Olen käynyt muutaman kerran keskustelua myös oman pankkini sijoitusneuvojien kanssa. Myös niissä on poikkeuksetta käynyt ilmi pankin halu myydä omia sijoitusinstrumenttejaan. Näin siksi, että vaatimattomat säästöni ovat aina olleet sijoitettuna suoraan pörssiin.

Olen tietenkin kuunnellut kohteliaasti kaikkia sijoitusneuvojia, mutta heistä huolimatta pitänyt omaisuuteni hyvän osinkotuoton tarjoavissa osakkeissa. Lisäbonuksena olen saanut niiden kurssinousun, joka jo yksistään on ollut pitkällä aikavälillä suurempi kuin tyypillisistä sijoitusrahastoista olisi ollut saatavissa.

Aamun jutussa kerrottiin myös, että Nordea oli suositellut rahastoratkaisua sen vaivattomuuden takia. Jäin itsekseni ihmettelemään mitä vaivaa sitten aiheuttaa osinkotuoton perusteella valitun osakesalkun ylläpitäminen?

Pörssiosakkeethan ovat arvo-osuustilillä ja osingot siirtyvät pankkitilille ilman eri vaivaa kerran vuodessa. Eivät kaikki osakkeenomistajat kyylää silmä kovana osakekursseja, eivätkä osta ja myy omistuksiian kahdesti päivässä. Eikä sellaiseen nollasummapeliin ole edes tarvetta niin kauan kuin sijoitukset ovat varmalla pohjalla olevissa pörssiyhtiöissä - toki jonkin verran hajautettuina yksittäisen yrityksen odottamattomien vaikeuksien varalta.

* * *

Olen usein ihmetellyt koko sijoitusneuvonnan mielekkyyttä. Onhan selvää, että mikäli joku pystyy oikeasti ennakoimaan markkinoiden liikkeitä, kannattaa hänen keskittyä palkkatyön sijaan pelaamaan omaa sijoituspeliään sataprosenttisella panostuksella.

Toiseksi on selvää, että mikäli neuvojalla tai hänen työnantajallaan on intressejä jonkin sijoitusinstrumentin suhteen, on hänellä motiivi vaikuttaa sen arvoon. Minusta tämä on näkynyt vuosien varrella useita kertoja esimerkiksi suursijoittaja Björn Wahlroosin julkisuuteen antamissa kommenteissa.

Toki sijoitustoiminnan yleiset lainalaisuudet on hyvä tuntea, mutta se ei tarkoita, että sijoitusneuvojalle tulisi antaa valta oman sijoitusvarallisuuden suhteen. Hälytyskellojen tulisi soida viimeistään silloin kun neuvoja ottaa esiin oman intressinsä mukaisten sijoitusinstrumenttien - kuten vaikkapa työnantajansa rahastojen tai eläkevakuutusten - "erinomaisuuden" sijoitusportfolion hajauttamisen kannalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Miksi euromaiden talous lähti nousuun?
Suomen talous kasvaa ennusteita nopeammin vuosina 2017-2021
Biohit - Suomen seuraava menestystarina?