Työperäisen maahanmuuton kynnysraha ja kela-money eivät kiinnosta Tuula Haataista

Kaikki suomalaiset puolueet tahtovat maahaan lisää korkeasti koulutettuja työntekijöitä. Lisäksi suuri osa niistä tahtoisi tuoda ulkomailta kouluttamattomia tekijöitä sellaisiin hommiin, joissa ei tarvita erityistä osaamista. Jälkimmäisen suhteen vain Perussuomalaiset ovat poikkeus.

Siksi oli mielenkiintoista huomata Suomen uutisten kertovan, että myös poliisilla oli näkemys tähän asiaan. Sen mukaan "työvoiman rekrytointiin ulkomailta ja erityisesti kehitysmaista liittyy erittäin merkittävissä määrin kynnysrahan, eli vastikkeettoman, tai vastikkeeltaan täysin epäsuhtaisen, rekrytointimaksun keräämistä vastineena työpaikan usein näennäisestä järjestämisestä Suomessa".

Lisäksi virkavallan suunnalta kuultiin, että tällaista "kynnysrahaa maksavat käytännössä kaikki kehitysmaista töihin pyrkivät maailmanlaajuisesti, ja sen perimisessä ovat keskeisessä asemassa oman maan kansalaiset, jotka ovat jo asettuneet kohdemaahan". 

Kansanedustaja Mari Rantasen (ps) mukaan "eräässäkin tapauksessa palkka hoidettiin niin, että ensin nostettiin Kelasta sosiaalituet osana palkkaa ja päälle maksettiin vähän – ilmeisen pimeänä. Epäillyt kutsuivat tätä järjestelyä poliisin mukaan nimellä ´Kela-money´".

Asia nousi esille eduskunnan kyselytunnilla, mutta työministeri Tuula Haatainen (sd.) torjui perussuomalaisten näkemykset yliampuvina. Haataisen mukaan hallitus on torjunut ihmiskauppaa ja harmaata taloutta. 

Toisin sanoen hallitus ummisti silmänsä, työnsi päänsä pensaaseen ja nosti kädet korville - aivan kuin ikävää totuutta ei olisi haluttu kuulla. Ei edes poliisin kertomana. Eikä edes sen vuoksi, että siinä ovat edustettuna juuri ne puolueet, jotka pitävät eniten ääntä ihmisoikeuskysymyksistä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Kokoomuksen ja Perussuomalaisten on ratkaistava työperäisen maahanmuuton ongelma
60 prosenttia suomalaisista pelkää katuväkivaltaa
Maahanmuuttovälikysymyksestä ja osaavan työvoiman rekrytoinnista

Tuleeko maailmasta parempi paikka?

Eilisen uutisen mukaan maailma muuttui hiukkasen paremmaksi paikaksi. Tarkoitan tietenkin sitä, että ISIS-johtaja Abu Ibrahim al-Qurashi räjäytti itsensä ja perheensä. Sitä en sitten osaa sanoa, pääsikö hän tällä teollaan nauttimaan paratiisiin 72 neitsyen palveluksista. Tai mitä hänen vaimonsa - kuinka monta heitä nyt sitten onkaan - siitä tuumaavat. 

Vaikutuksiltaan vielä hankalammin tulkittava on sisäministeri Krista Mikkosen (vihr) ilmoitus siitä, että virkamiestyöryhmä selvittää parhaillaan, millä tavalla Suomi varautuu mahdolliseen hybridivaikuttamiseen rajoillaan ja onko tähän liittyvissä säädöksissä korjattavaa ja laeissa uudistettavaa.

On tietenkin selvää, että turvapaikkahakemusten käsittelyssä on sekä tehostamisen että kriteereiden tiukentamisen varaa. Mutta kun asiaa hoitava ministeri on poliittiselta kannaltaan vihreä, pelkään virkamiesraportin joutuvan joko mappiin öö tai vaihtoehtoisesti tulevan tulkituksi todellisesta sisällöstään riippumatta siten, että kehitysmaalaisten maahantulo helpottuu entisestään. 

Toivon tietenkin olevani tässä asiassa väärässä, mutta eduskunnan eilinen keskustelu turvapaikkapolitiikasta ei oikein viittaa sellaiseen. Siellähän puhuttiin jopa laittomasti maassa oleskeleville tulossa olevasta oikeudesta välttää maasta poistuminen hankkiutumalla opiskelijaksi. 

Jussi Halla-ahon (ps) mukaan esitys houkuttelee suomalaisten elätettäväksi "käytännössä maksuttomalla eli verovaroin kustannetulla opetuksella, avokätisellä oleskelulupapolitiikalla ja sosiaaliturvalla, joka kattaa kenet tahansa, jopa laittomasti maassa olevat". Tämän ministeri Tuula Haatainen (sd) kuitenkin kiisti ja vakuutti, että kaikille opiskellijoile asetetaan toimeentulovaatimus.

Nähtäväksi siis jää, millä tavalla asiassa edetään. Joka tapauksessa on selvää, että välittömästi COVID-19-pandemian päätyttyä EU:n alueelle pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrä lisääntyy. Ja siksi juuri nyt olisi aika tiukentaa turvapaikkapolitiikkaa ja vähentää Suomeen saapumisen vetovoimatekijöitä.

Lisäksi heidän aiheuttamansa kustannukset saattavat nousta entisestään, kuten Wille Rydman (kok) huomasi todetessaan, että henkilö, joka on saanut yhden tai ehkä useammankin kielteisen turvapaikkapäätöksen, alkaa kuormittaa järjestelmää toisen prosessin kautta. Hän sanoi, että tällöin vääränlaisia henkilöitä on sekä turvapaikkaprosessissa että esimerkiksi koulutukseen liittyvässä prosessissa

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Vaihtoehtoisia tulkintoja
Turha selvitys laittomista maassaolijoista
EU:n pitäisi muuttaa tulkintaansa Geneven sopimuksesta

Talouden toimintaperiaatteet hukassa

Maamme punavihreä hallitus osoitti viimeistään budjettiriihessään, ettei sillä ole juurikaan käsitystä niistä seikoista, joille hyvinvoiva valtio rakentuu. Siis kannattavien yritysten toimintaedellytyksistä. 

Tämän aamun Helsingin Sanomat puolestaan osoitti, että tämän asian ymmärtämättömyys ulottuu myös suomalaisiin mielipidekirjoittajiin. Kävi nimittäin niin, että Aki Sirpi -niminen helsinkiläinen ehdotti, että "samaan tapaan kuin työttömät aktivoidaan hakemaan työtä, voitaisiin valtion tukea saavat yritykset aktivoida tarjoamaan työtä. Niille voitaisiin asettaa velvoite käyttää esimerkiksi viisi prosenttia saamastaan valtiontuesta työttömien työllistämiseen."

Kirjoittajalta on siis jäänyt ymmärtämättä, ettei valtio anna yritystukia kasvattaakseen yritysten voittoja vaan ylläpitääkseen niiden kansainvälistä kilpailukykyä. Usein tämä tapahtuu lähinnä siitä syystä, että niiden kilpailijat muualla maailmassa ovat omien hallitustensa taloudellisesti tukemia. 

Jos siis näitä tukirahoja käytettäisiin automaattisesti tarpeettomaan työllistämiseen, jäisivät kotimaiset yritykset jälleen alakynteen kansainvälisessä kilpailussa. Toisaalta on niin, että jos tuet mahdollistavat yritysten menestymisen kansainvälisessä kilpailussa, niin ne rekrytoivat ilman pakkokeinojakin uusia työntekijöitä kasvavaan tarpeeseensa.

Jos taas puhumme koronapandemian takia tuettavista yrityksistä, lienee manööverin tarkoituksena pitää yritykset ylipäänsä hengissä ja säilyttää nykyiset työpaikat tai edes osa niistä. On selvää, ettei siinä tilanteessa ole mahdollista ylimääräisiin rekrytointeihin. Paitsi erottamalla tai lomauttamalla aiemmin rekrytoituja työntekijöitä.

Tokihan kyse oli vain yhdestä mielipidekirjoittajasta. On kuitenkin jollain tavalla pelottavaa, että maata sekä hallitaan että vaaleissa ehdokkaita valitaan olemattomalla ymmärryksellä talouden toiminnasta ja mekanismeista. Onneksi meillä on sentään poliittisten päättäjien tukena ministeriöiden virkamieslain suojaama virkamiehistö, joka voi jossain määrin ohjata poliitikkojen toimintaa - mikäli nämä suostuvat heitä kuulemaan.

Tässä suhteessa olikin huolestuttavaa huomata, että hallituspuolue Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jenni Pitko hyökkäsi puoluekokouksessaan kovin sanoin työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehistöä vastaan siitä, ettei se hänen mielestään noudata kaivoslain uudistamisen valmistelussa hallitusohjelmaa. Ongelmana olivat hänen mielestään luonnonsuojelualueet, kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet ja saamelaisten oikeudet.  

En tietenkään tunne valmistelun yksityiskohtia, mutta kehottaisin vihreitä julkisen hyökkäilyn sijaan keskustelemaan sekä virkamiehistön että etenkin sitä johtavien elinkeinoministeri Lintilän (kepu) ja työministeri Haataisen (sd) kanssa sekä käymään läpi ne syyt, miksi valmistelu etenee siten kuin se etenee. Sekä sopimaan askelmerkit siitä, kuinka asiassa edetään jatkossa.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Selkärangaton, vastuuton ja sukupolvirasistinen budjettiesitys
Käytännön sosialismia
Toivossa on hyvä elää, sanoi lapamato

Puhetavalla on iso merkitys

Eduskunnan varapuhemies Tuula Haatainen (sd) on ollut huolissaan kansanedustajien puhetavoista. Hänen mukaansa "keskustelun pitää olla railakasta, mutta sen pitää olla kunnioittavaa eikä toisia ihmisiä pidä loukata".

Haatainen kohdisti puheensa kansanedustajiin, mutta asiallista ilmaisutapaa on syytä noudattaa kaikessa keskustelussa. Samalla on syytä myös todeta, ettei tosiasioiden tai niiden loogisten seurausten kertomisen pitäisi olla missään tilanteessa kiellettyä tai edes moitittavaa. Ei edes silloin, kun sen kohde tuntee itsensä loukatuksi.

Eikä etenkään silloin, kun kommentin kohde tai joku hänen puolestaloukkaantujansa ymmärtää asioita tahallaan väärin. Ainakin yhteiskunnallisten toimijoiden kuten lehdistön, oikeusistuimien tai poliitikkojen tulee tuollaisessa tilanteessa pidättäytyä tulkitsemasta tosiasioihin perustuvia kommentteja vihapuheeksi.

Tarkoitan vaikkapa sellaista tilannetta, jossa joku toteaa henkilön X kulttuurin olevan kelvoton, koska sen vaikutuspiirissä ei ole syntynyt menestyviä yhteiskuntia. Tai että ihmisryhmään Y kuuluvien henkilöiden määrän lisääntyminen heikentää naisten ja lasten turvallisuutta, koska he syyllistyvät tilastojen valossa paljon muita useammin seksuaali- ja pedofiliarikoksiin. Tai että itsensä hunnuttanut ja kasvojen peittämisen hyväksymistä kaikissa tilanteissa vaativa uskontoon Z kääntynyt nainen heikentää naisten tasa-arvon toteutumisen edellytyksiä maassamme.

Edellä mainitut asiat voi sanoa asiallisesti, tai ne voi sanoa sanakääntein, joiden vaikutuksesta itse sanoma ei mene perille vastaanottajan kiinnittäessä huomionsa itse asian sijasta sen kelvottomaan muotoiluun. Toimikoon esimerkkeinä tällaisista kelvottomista keskustelutavoista vaikkapa seuraavat väitteet. Ryhmän X ihmiset pitäisi tappaa, koska he ovat raiskaajia. Tai että uskonnon Y epäkohtiin huomiota kiinnittävä henkilö on rasistinatsi. Tai että kulttuuripiirissä Z kasvaneeseen mieheen ihastumisen seurauksena pukeutumistapaansa muuttanut nainen on vitun huora.

Tämän blogin keskustelupalsta on ollut avoin kaikille kommenteille. Siksi sinne on ilmestynyt jonkin verran kaupallisia (ilmeisesti) robotin tekemiä mainoksia, joita olen poistanut aina sellaisia havaittuani. Samoin on siellä ollut kourallinen ad hominem -tyyppisiä tai muuten painokelvottomia kommentteja, joita olen myös poistanut.

Kaiken kaikkiaan tällaisten kommenttien osuus on kuitenkin ollut kokonaisuutta katsoen olematon. Siitä iso kiitos kaikille lukijoilleni, sillä hyvä keskustelutapa mahdollistaa myös vapaan sanan ja sen kautta yhteiskunnallisten näkemysten välisen dialogin myös tämän blogin kautta.

Se on tärkeää, sillä yksi suurimmista motiiveistani tämän blogin kirjoitusten laatimiselle on herättää teissä, arvoisat lukijani, ajatuksia kulloinkin käsiteltävästä aihepiiristä ja sitä kautta edistää myös siihen liittyvää keskustelua joko itse blogissa tai sen ulkopuolella. Samalla uusien näkökulmien kohtaaminen kehittää myös omaa maailmankatsomustani.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Al-Taeen ja Halla-Ahon kirjoitusten "pieni" ero
Sananvapauden kuoppa syveni jälleen
Hetero pride herätti pari kysymystä

Äänestäjien näkemykset käyvät parhaiten yhteen Laura Huhtasaaren kanssa

MTV3 kertoi eilen yhdessä ja toisessa uutisessa, että sen vaalikoneen perusteella Laura Huhtasaaren näkemykset vastaavat presidenttiehdokkaista parhaiten suomalaisten ajatuksia. Hänen kanssaan eniten samanmielisiä oli noin 40 prosenttia vastaajista.

Huhtasaaresta poiketen presidentti Sauli Niinistön vastaukset sopivat parhaiten yhteen vain kymmenen prosentin kanssa. Toisena - ja kaukana Niinistön edellä - oli yllättäen demareiden Tuula Haatainen 25 prosentillaan.

Uutinen on äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä sen ja gallup-kyselyiden välillä on huutava ristiriita. Esimerkiksi viimeinen Ylen julkaisema kannatuskysely lupasi Niinistölle peräti 80% kannatuksen kun Huhtasaari joutui tyytymään neljän ja Haatainen kahden prosentin kannatukseen.

Ristiriidan syitä pohtiessani löysin ainakin neljä mahdollista selitystä. Esitän ne seuraavassa lyhyesti perustellen.

Ensimmäinen selitysehdotukseni on mediavalta.

Kuten hyvin tunnettua, ei lehdistömme käsittele Perussuomalaisia silkkihansikkain, vaan pyrkii demonisoimaan sen äärioikeistoksi. Koska kyseisellä nimityksellä - tai pikemminkin sellaiseksi kutsutulla kansallisella äärivasemmistolla - on huono kaiku, ei puolueen ehdokaskaan kiinnosta monia äänestäjiä.

Haataiselle taas ei ole löytynyt ainakaan suurimmista medioistamme juurikaan palstatilaa. Tähän vakuttanee se, että hänelle aukesi ehdokkuus vasta ns. raskaan sarjan demarivaikuttajien kieltäydyttyä. Näkymättömyydestä on tunnetusti aika vaikea tehdä kampanjaa.

Toinen selitysehdotukseni on sovinismi.

Jos olisin feministi, ehdottaisin ilman muuta, että kannatuslukemissa näkyy suomalaisten sovinismi, eivätkä he siksi halua kannattaa Huhtasaarta tai Haataista. Epäilen kuitenkin, että Tarja Halosen valinnan jälkeen tämän vaihtoehdon todennäköisyys taitaa olla aika vähäinen. Otin sen kuitenkin tässä esille siksi, että näin pääsemme kolmanteen vaihtoehtoon.

Kolmas selitysehdotukseni on nimittäin Halosen kauden toistumisen pelko.

Tästä kirjoitin jokin aika sitten erillisen blogikirjoituksen. Siinä totesin, että "Niinistön korkeassa kannatuksessa näkyvät myös Tarja Halosen kauden opetukset. Koska Niinistö on hoitanut tehtävänsä kohtuullisen hyvin, kuten HS:n toimittajakin jutussaan totesi, halutaan häntä kannattamalla varmistaa, ettemme saa kansakuntamme keulakuvaksi uutta kävelevää katastrofia."

Tämän seurauksena sen enempää Huhtasaari kuin Haatainenkaan eivät saisi ihmisten parissa juurikaan kannattajia, vaikka itse kävelevällä katastrofilla ei tarkoitettaisikaan heitä itseään. Uskon kuitenkin, että tämä selitys liittyy enemmän Huhtasaaren kuin Haataisen potentiaalisiin äänestäjiin. Näin siksi, etten usko demareiden edelleenkään ymmärtävän viimeisen oman presidenttinsä kauden katastrofaalisuutta.

Neljäs selitysehdotukseni on Huhtasaaren uskonnollinen maailmankuva.

Tästäkin pelkästään Huhtasaareen liittyvästä selityksestä olen kirjoittanut jo aiemmin. Totesin tuolloin, että "Huhtasaaren tietämättömyys/ymmärtämättömyys tieteellisestä tiedosta estää hänen äänestämisensä minkäänlaisissa vaaleissa."

Uskon evoluution kieltämisen estävän monia rationaalisia ihmisiä - ja sellaisiahan suomalaiset yleisesti ottaen ovat - ottamasta Huhtasaarta vakavasti, vaikka tämän poliittiset kannat sinänsä vastaisivatkin heidän omia näkemyksiään. Nähtäväksi jää, pääseekö Huhtasaari tästä itse aiheuttamastaan stigmasta yli näissä vaaleissa.

Viides selitykseni on perussuomalaisten toistuvat tonttuilut.

Tarkoitan esimerkiksi monien puolueen aktiivitoimijoiden (esimerkki) paljon julkisuutta saaneita toilailuja. Vaikka ne ovatkin yksittäisten ihmisten törttöilyjä, pitää - ensimmäiseen vaihtoehtoon liittyen - lehdistömme huolen, että ne tulevat kaikkien tietoon.

Siksi olen usein kirjoittanut, että näiden usein maahanmuuttajakriittisten ihmisten käytöksestä ei ole kuin haittaa heidän ajamalleen poliittiselle agendalle. Ja juuri tällä hetkellä aina moitteettomasti käyttäytyneelle Laura Huhtasaarelle.

* * *

Lopuksi on todettava, että vaikka Huhtasaari tai Haatainen eivät saisikaan kuin parin prosentin kannatuksen, saavat he kuitenkin vaalitilaisuuksien ja etenkin TV:n vaalikeskustelujen kautta paljon näkyvyyttä itselleen ja ajamilleen - kansan ison osan näkemystä vastaaville - asioille. Siten molemmat pystyvät nostamaan sekä omaa poliittista uraansa, että puolueensa kannatusta.

Etenkin perussuomalaisten kannalta puolueen nykyistä valtavirtaa edustavan Huhtasaaren näkemysten suosio on rohkaisevaa ja viittaa siihen, että heidän puolueensa on Halla-ahon johdolla asettunut kiistatta kansan tahdon ajajaksi. Ehkä vielä paremmin ja ainakin uskottavammin kuin Soinin aikana koskaan.

Siksi puolueen on hyvä lähteä rakentamaan tulevaisuuttaan oman aatemaailmansa pohjalle. Onhan varsin todennäköistä, että viimeistään eduskuntavaaleissa kansa löytää omat aatteensa myös äänestyspaikalla.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Presidenttiehdokkaidemme arvot punertavat
Sauli Niinistön suosio ja kävelevä katastrofi
Laura Huhtasaari ja vakaumuksen vapaus

Sauli Niinistön suosio ja kävelevä katastrofi

Juuri nyt näyttäisi siltä, että Sauli Niinistö valittaisiin presidentiksi vaalin ensimmäisellä kierroksella. Tätä asiaa pohti viimeksi HS:n toimittaja työnantajansa teettämän tutkimuksen raportoinnin yhteydessä.

Toimittajan mukaan "Niinistön onnistumisen voi tiivistää niin, että hän on enimmäkseen pysynyt poissa sisäpolitiikasta mutta vastannut kansalaisten odotuksiin ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Niinistön kaudella turvallisuuspoliittinen tilanne maailmassa ja myös Suomen lähialueilla on kiristynyt huomattavasti... Muuttuneessa tilanteessa Niinistö on ottanut sen roolin, jota suomalaiset presidentiltä toivovat."

Toimittajan johtopäätökset pitävät epäilemättä paikkansa, mutta tahtoisin tuoda vielä yhden ihan erilaisen tekijän Niinistön suosion takana. Ja se on hänen edeltäjänsä Tarja Halonen.

Vasemmistodemari Halonenhan valittiin presidentiksi kahden X-kromosominsa eikä poliittisten linjaustensa tai kykyjensä takia. Sen seurauksena hänen kahdesta kaudestaan tuli Suomelle melkoinen katastrofi - parhaiten muistettaneen henkilömiinojen kieltäminen, vaikka meillä on yli tuhannen kilometrin raja arvaamattoman suurvallan kanssa eikä mikään käyttökieltoon liittyvä tosiasia puoltanut maamme liittymistä sopimukseen sekä Sinikka Salon nimittäminen Suomen pankin johtokuntaan asiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta.

Toisin sanoen Halonen teki toimillaan tiettäväksi maailmanparantamisen ja naisnäkökulman ensisijaisuuden jopa ohi Suomen kansallisen turvallisuuden. Samaan suuntaan osoittivat hänen toimensa nousussa olleen humanitaarisen maahanmuuton ja useiden muidenkin nimitysten, kuten Ritva Viljasen, suhteen sekä presidenttikauden jälkeinen kannanotto laittomien maassaeläjien pitämiseksi maassamme.

Edelle lyhyesti kirjoittamieni - ja muutamien vähäisempien, mutta samansuuntaisten - tosiasioiden takia olen usein luonnehtinut Tarja Halosta "käveleväksi katastrofiksi". Uskoisin, että myös moni häntä aikanaan presidentiksi äänestänyt nainen on jälkikäteen ymmärtänyt karmean erehdyksensä.

Siksi arvelen, mutta en toki tiedä, että Sauli Niinistön korkeassa kannatuksessa näkyvät myös Tarja Halosen kauden opetukset. Koska Niinistö on hoitanut tehtävänsä kohtuullisen hyvin, kuten HS:n toimittajakin jutussaan totesi, halutaan häntä kannattamalla varmistaa, ettemme saa kansakuntamme keulakuvaksi uutta kävelevää katastrofia.

Näkemystäni tukee se, ettei Laura Huhtasaari houkuta perussuomalaisesti ajattelevia, Matti Vanhanen ei kerää keskustalaisten kannatusta, Nils Torvalds ei saa suosiota ruotsinkielisten parissa, Tuula Haatainen ei saa demareiden tukea eikä edes Merja Kyllönen löydä paikkansa vasemmistoliittolaisten sydämissä. Sen sijaan maan ykkösmaailmanhalaajapuolueen ehdokas, Pekka Haavisto, kerää kutakuinkin kaikkien omiensa tuen, koska vihreästä kuplasta katsoen Halonen teki juuri sitä, mitä toivottiinkin.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Tarja Halonen haluaa pitää laittomat maassaolijat Suomessa
Oli ilo kuunnella presidentti Sauli Niinistön puhetta
Tuen Alexander Stubbia ja Jussi Niinistöä

Haataisen ja Vanhasen maahanmuuttopoliittiset linjaukset

Monet varmasti luulivat, että presidentinvaaleissa Laura Huhtasaari (ps) olisi se, joka haluaa presidentinvaalien alla pitää yllä maahanmuuttokeskustelua. Eilen kuitenkin sekä Matti Vanhanen (kepu), että Tuula Haatainen osoittivat, ettei luulo ole tiedon väärtti, sillä molemmat ilmoittivat haluavansa puhua asiasta enemmän, mikäli tulisivat valituksi presidentiksi.

Haatainen totesi, että "tämä maahanmuutto ja se, miten maahanmuuttotaustaisiin ihmisiin Suomessa suhtaudutaan, se on iso asia. Sitä täytyy pystyä käymään rauhallisesti läpi." Demareiden ehdokas haluaisi osana maahanmuuttopoliittista linjaustaan myös lisätä kehitysyhteistyövaroja. Niitä tarvittaisiin hänen mukaansa "niiden syiden poistamiseen, joiden takia ihmiset esimerkiksi Afrikasta hakeutuvat Suomeen".

Haataisella oli myös näkemys maahanmuuttokeskustelusta ja ihmisoikeuksista. Siinä häntä "on ärsyttänyt suunnattomasti ja pelottanut keskustelu siitä, että meillä olisi ikäänkuin ääripäät. Että on he, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja he, jotka asettavat ne kyseenalaisiksi. Ja sitten siinä keskellä olisi jotkut tolkun ihmiset. Ihmisoikeudet ei ole mikään suhteellinen käsite, ei siinä voi olla keskellä tai ääripäässä."

Hän lausuu myös seuraavasti: "kaikki tolkun ihmiset, normaalit ihmiset puolustavat ihmisoikeuksia, sellaisina kuin ne käsitetään. Ihmisarvo on jakamaton. Tämän asian nostaisin ja puhuisin läpi, perustelisin ja toisin esille, että suomalaisessa yhteiskuntaan ei sovi tällainen keskustelu, että aletaan horjua ja lipsua ja luovia, ikäänkuin olisi tällainen keskitie."

En ole juurikaan huomannut, että kukaan kiistäisi ihmisoikeuksia. Sen sijaan on tarkastelu mitä niihin kuuluu ja mitä ei. On esimerkiksi kiistetty se, että oikeus saapua Eurooppaan elämään kantaväestön maksaman sosiaaliturvan varassa olisi ihmisoikeus. Ilmeisesti Haatainen on eri mieltä.

Samoin olen kuullut näkemyksiä, joiden mukaan oikeus turvalliseen elinympäristöön olisi ihmisoikeus ja nähnyt tilastotietoja, joiden mukaan runsaat maahanmuuttajamäärät järkyttävät juuri sitä. Asian vahvistavat julkisuudessa olleet poliisin ohjeet siitä, kuinka tätä uhkaa voisi torjua tinkimällä omista ihmisoikeuksistaan. Onkohan Haataisella ajatusta siitä, mitä pitäisi tehdä silloin kun eri henkilöiden ihmisoikeudet ovat ristiriidassa keskenään?

Entä Matti Vanhanen? Hänen mielenkiintonsa kohteena "on käsitys siitä, että miten tätä äärimmäisen monimutkaista maahanmuuton problematiikkaa pitäisi ratkoa. Monet ihmiset, jotka eivät hyväksy maahanmuuttoa, katsovat, että turvapaikanhakijoita ei tänne tarvita."

Jos Vanhanen on eri mieltä, olisi mielenkiintoista kuulla mihin hän tarvitsee turvapaikanhakijoita. Tuskin ainakaan työntekoon, koska merkittävimpien humanitaarista suojelua hakevien maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteet ovat todella huonot, joten he ovat tulleet yhteiskunnalle todella kalliiksi.

Vanhasella oli kuitenkin myös esitettävänään valtaoikeuspoliittinen näkemys. Se on maahanmuuttopoliittisen vallan siirtäminen kansallisvaltioiden tasolta EU:lle.

Molempien näkemyksiin (Haataisen näkemys eurooppalaisesta sosiaaliturvasta ihmisoikeutena ja Vanhasen EU-tason ratkaisumalli) joutuivat kuin sattumalta mielenkiintoiseen valoon PT-median eilen Virosta välittämän ja Postimees-lehdessä julkaistun tiedon kanssa.

Sen mukaan Viroon kiintiöpakolaisina saapuneista suuri osa on lähtenyt Saksaan turvapaikanhakijoiksi.  Näin siitä huolimatta, ettei heillä ole Virossa tarvetta paeta hätää eikä vainoa, eikä Saksa tule myöntämään turvapaikkaa toisesta EU-maasta pakolaisstatuksen saaneille ihmisille. Asiaa saattaa selittää se, että Saksassa turvapaikan saaneiden sosiaaliset edut ja siten elintaso ovat paljon suuremmat kuin Virossa.

Kysymykseni Matti Vanhaselle kuuluu seuraavasti: mitä Viroon saapuneiden pakolaisten käyttäytymien kertoo EU-tasoisen ratkaisumallin toimivuudesta pakolaistaakan ratkaisijana?

Kysymykseni Tuula Haataiselle kuuluu puolestaan näin: mitä Viroon saapuneiden pakolaisten toimet kertovat niistä syistä, jotka ohjaavat kehitysmaalaisia Eurooppaan? Ja jatkokysymys: kuuluvatko ne syyt hänen mielestään ihmisoikeuksien piiriin?

Jään odottelemaan arvon presidenttiehdokkaiden vastauksia, vaikka en kylläkään henkeäni pidätellen. Samalla oletan, että Laura Huhtasaari ja mielellään myös Sauli Niinistö ottavat Vanhasen ja Haataisen haasteen vastaan, esittävät omat argumenttinsa ja linjaavat omat maahanmuuttopoliittiset näkemyksensä siten, että kansalaiset pääsevät arvioimaan kaikkien neljän näkemyksiä ennen kuin tekevät äänestyspäätöksensä.

Pikku vinkkinä kaikille neljälle muistutan siitä, että viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan 96% suomalaista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa. Olisi jännittävä nähdä minkälaisilla argumenteilla Haatainen ja Vanhanen aikovat muuttaa heidän näkemyksensä siten, että saisivat heidän äänensä.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demarit syvällä monikulttuurisuuden suossa
Matti Vanhanen haluaa yritystenkin vievän rahansa Afrikkaan
96% suomalaisista haluaa rajoittaa EU:n ulkopuolelta tulevaa maahanmuuttoa