Orpon hallituksella on tuhannen taalan paikka

Uutissuomalaisen julkaiseman mielipidetiedustelun perusteella yrittäjien tyytyväisyys hallitusta ja sen ministereitä kohtaan on kasvanut kuluneen syksyn aikana. 

Sen mukaan 56 prosenttia heistä oli tyytyväisiä hallituspohjaan ja 54 prosenttia siihen tapaan, millä hallitus johtaa maata. 59 prosenttia ilmaisi tyytyväisyytensä itse hallituspohjaan. Elokuussa hallitusohjelma oli miellyttänyt 51 prosenttia ja hallituspohja 53 prosenttia yrittäjistä, mutta heistä vain 23 prosenttia piti hallituksen alkuvaihetta onnistuneena. 

Tämä on tärkeä havainto, sillä kyselyn kohderyhmän edustajat ovat ratkaisevia maan talouden kannalta. Tästä kertoo se, että vuosina 2001–2019 pk-yritykset loivat työpaikkoja yli 160 000 hengelle. Näistä työpaikoista noin 81 000 syntyi alle 50 hengen yrityksiin. 

Yritysten 445 miljardin euron liikevaihdosta yli puolet (57,5 %) syntyy pk-yrityksissä ja niiden osuus Suomen BKT:sta on runsaat 40 prosenttia. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että maan hallituksen toimet tukevat niiden toimintaa eli saavat niiden omistajien hyväksynnän. 

Samassa kyselyssä mitattiin myös yrittäjien tyytyväisyyttä pääministeriin ja valtionvarainministeriin. Petteri Orpon (kok) toimintaan ilmaisi tyytyväisyytensä 55 prosenttia yrittäjistä, mikä tarkoitti kymmenen prosenttiyksikön nousua elokuuhun. Riikka Purran toiminta sai puolestaan hyväksynnän 49 prosentilta vastanneista, mikä tarkoitti 15 prosenttiyksikön nousua suhteessa elokuiseen kyselyyn. 

Merkillepantavaa oli myös opposition saama tuomio maamme yrittäjäkentältä. Siihen oli tyytyväisiä ainoastaan 13 prosenttia vastanneista. 

Yrittäjien edusmiehen Mikael Pentikäisen mukaan tämä johtuu siitä, että oppositio kyllä räksyttää, mutta ei esitä minkäänlaisia ratkaisuja maan talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Huomio vaikuttaa valitettavan oikealta.

* * *

Edellä selostamani kyselyn tulokset ovat sikäli äärimmäisen mielenkiintoisia, että Suomessa on viime aikoina ajautunut konkurssiin tai ainakin talousvaikeuksiin useita merkittäviä yrityksiä, mutta siitä huolimatta yrittäjät ovat tyytyväisiä hallituspolitiikkaan. 

Tämä viittaa vahvasti siihen, että yritysten tämänhetkiset vaikeudet nähdään pikemminkin edellisen hallituskauden aikaansaannoksiksi kuin nykyisen hallituksen synniksi. Mikä vastaa myös omaa käsitystäni.

Tässä mielessä oli mielenkiintoista huomata myös se, että työntekijäpuolella usko ammattiliittoihin on hiljalleen rapistunut. Sen merkkinä YTK Työttömyyskassa ohitti jäsenmäärällään suurimman ammattiliiton eli SAK:n, joka on viime aikoina järjestänyt erilaisia performansseja taistellakseen poliittisen lakko-oikeutensa puolesta.

SAK:n lisäksi myös STTK:n jäsenmäärä on ollut pudotuksessa ja vain Akava on onnistunut kasvamaan - tosin loivemmalla kulmakertoimella kuin kummankaan edellä mainitun alamäki. Tämän perusteella näyttääkin siltä, ettei ay-liikkeen toimintaa koeta työntekijöiden etujen ajamiseksi vaan joksikin muuksi. 

   

Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että Petteri Orpon hallituksella on juuri nyt tuhannen taalan paikka kehittää suomalaista yritys- ja työelämää oikeaan suuntaan. Siinä yhteydessä on kuitenkin muistettava, että hallituksen saavutuksia mitataan raaoilla luvuilla, joista tärkeimpiä ovat yritysten liikevoitot, työllisyysaste ja julkisen sektorin tasapaino, joista kaikkien tulee kolmen ja puolen vuoden kuluttua olla kunnossa tai ainakin matkalla kohti parempaa tulevaisuutta. 

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Demokratian vastainen korporaatio
Riikka Purra loi toivoa paremmasta tulevaisuudesta
Jarkko Eloranta alleviivasi hallitusohjelman toteuttamisen tärkeyttä

Akava vaatii työllistämiskynnyksen nostamista

Tämän päivän Helsingin Sanomissa Akavan johtaja Maria Löfgren vaatii irtisanomisten vaikeuttamista. Vaatimus on järkyttävä, sillä irtisanomisen vaikeuttamisen ainoa seuraus on se, että niin yritysten kuin julkisen sektorinkin kynnys työntekijöiden palkkaamiseksi nousee.

Toisin kuin Akavan järjestöpamppu vaatii, tulisi Suomen nykyisessä taloustilanteessa keskittyä työllistämiskynnyksen alentamiseen. Vain siten syntyy uusia työpaikkoja, mikä on välttämätön edellytys Suomen talouden nostamiseksi.

On ikävää, että Suomessa korkeasti koulutettujen ammattiyhdistysliike on näin ymmärtämätön.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomi tukehtuu; miksei hallitus tee mitään?
Kasvoiko vai heikkenikö Nokian tulos?
Työajan pidennyksellä, eläkeiän nostolla, vastikkeellisella työttömyysturvalla ja perustulollako Suomen ongelmat kuriin?