sunnuntai 22. marraskuuta 2020

Eikö Suomella tosiaankaan ole varaa koronaviruksen torjuntaan?

Yle julkaisi Itäkeskuksessa tehtyjä haastatteluita. Niissä maahanmuuttajataustaiset ihmiset kertoivat, etteivät he enää välitä koronaviruksesta. Kantasuomalaiset haastateltavat puolestaan arvelivat - poliittisesti korrektisti - alueen korkeiden tartuntalukujen johtuvan tiiviistä asumisesta ja siitä, ettei tietoa viruksesta ole saatu levitetyksi alueen monikulttuuriselle väestölle.

Ministeri Krista Kiuru (sd) taas kertoi eilen, että "jos tuhat" tartuntaa "tulee viikossa Uudellamaalla, niin Suomella ei ole varaa jatkaa tällä epidemian hallinnan tyylillä. Eli tiukkoja toimia tarvitaan ja ne on alueellisesti tehtävä."

Hänen kollegansa Li Andersson (vas) puolestaan ilmaisi näkemyksensä, jonka mukaan Suomessa on huolehdittu turhan paljon taloudesta COVI-19-pandemian aikana. Niinpä hän arveli, että "tekemällä tiukkaa politiikkaa tartuntojen pitämiseksi minimissä tehdään myös parasta talouspolitiikkaa".

Oleellista näissä kommenteissa on huomata, että vaikka maamme hallitus on huomannut COVID-19:n olevan suuri ongelma maamme talouden kannalta, siitä huolehtiminen on heidän agendallaan sittenkin toissijaista. Tässä suhteessa jäin ihmettelemään erityisesti yhtä asiaa. 

Miten niin Suomella ei ole varaa jatkaa epidemian hallintaa huolehtien samalla talouden pyörimisestä, kun se samaan aikaan panee kehitysapuun yli miljardi euroa vuodessa? Eikö noilla rahoilla olisi juuri nyt parempaa käyttöä suojaamaan suomalaisia tartunnoilta ja maamme taloutta katastrofilta kuin syytää ne mustan mantereen epätoivoisiin kehittämishankkeisiin, joihin viimeisen puolen vuosisadan aikana syydetyillä varoilla ei ole saatu aikaiseksi juuri muuta kuin Afrikan väestöräjähdys ja hulppea elintaso sitä jakavassa apparaatissa toimiville ihmisille?

Voisiko esimerkiksi ajatella, että kehitysavun sijasta näitä varoja käytettäisiin koronatartuntojen testaukseen sekä siihen, että tavalla tai toisella motivoitaisiin maahanmuuttajaväestöämme välittämään koronaviruksesta? Ja jos tosiaankaan tiedotus ei mene perille - mitä kyllä epäilen - myös huolehtimaan sen paremmasta saavutettavuudesta heidän parissaan.

Lopuksi on kuitenkin todettava, että Suomi on eurooppalaisessa vertailussa onnistunut erittäin hyvin koronaviruksen torjunnassa. Meillä on maanosan alhaisimmat tartuntaluvut ja talouskin on selvinnyt kohtuullisin vaurioin. Siksi lienee selvää, ettei koronapolitiikkaan kannata tehdä kovin radikaaleja muutoksia, koska tilanteen laukaisevat koronarokotteetkin ovat jo tulossa - ainoina esteinä niiden käyttöönotolle ovat enää hyväksymisbyrokratia ja rokotetuotannon kapasiteetti.

Siksi hallituksen kannattaisikin jo ruveta keskittymään siihen, miten pandemian aikaansaama julkisen sektorin velkaantumisongelma ratkaistaisiin tulevina vuosina. Eli miten suomalainen talous viritettäisiin huippuvauhtiin ja samanaikaisesti supistettaisiin julkisen sektorin kuluja radikaalisti ilman, että yhteiskunnan perustoiminnot ja turvallisuus kärsisivät.

Olisihan yleisellä tasolla kovasti maailmanparantamista korostavalle hallitukselle melkoinen häpeäpilkku, mikäli se ei edes yrittäisi olla jättämättä pandemian kuluja tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Maahanmuuttoon liittyviä tilastoja, tapauksia ja johtopäätöksiä
Ajatusten säyneenjoesta ja koronaviruksesta
Miksi niin monet virukset tarttuvat lepakoista ja jyrsijöistä ihmisiin?

4 kommenttia:

  1. Koronatartunnoista puhutaan nyt kovasti, mutta vakavasti koronasairaiden tai kuolleiden lukumääristä ei mitään. Koronatilastoinnin mukaan toukokuun jälkeen Suomessa on koronatartunnan saaneita kuollut hyvin vähän verrattuna kevääseen. Nyt on alkanut flunssakausi, joka normaalisti on kuolleisuuden nousuaikaa. Sen vetoavulla luulisi kuolleisuuden lisääntyvän silläkin ryhmällä, jolla on todettu koronatartunta. Etenkin, kun testaus on intensiivistä.

    Kiinnostaisi tietää, mikä on tämän vuoden kuolleisuus Suomessa verrattuna normaalivuosiin vastaavana aikana? Kun konkurssit pääsevät vauhtiin ensi vuonna, saattaa kuolleisuus lähteä kovaan nousuun. 1990-luvun laman seurauksena tuhannet aktiiviset, työteliäät yrittäjät päätyivät itsemurhaan. Jo nyt ihmisiä kuolee masennuksen, liikkumattomuuden ja hoitamattomuuden seurauksena. En usko, että hallitus on pätkääkään huolissaan kuolleisuudesta sen enempää kuin 1990-luvullakaan.

    Väistämättä syntyy johtopäätös, että takana on talouden tahallinen romuttaminen ainakin pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Samalla edistetään mm. tottelevaisuuskoulutusta ja käteisestä rahasta eroon pyrkimistä.

    Alexander Stubb kuvaili EU:n toimintamallia koronapaketin neuvotteluaikoihin seuraavasti: Ensin on kriisi, sitten neuvotellaan ja lopulta tulee ratkaisu. Hänen mukaansa siis aluksi pitää aikaansaada se kriisi. Odotellaan ja katsotaan, millainen virusvariantti on liikkeellä ensi kevättalvella? Ehkäpä se on niin sanotusti tuntuvampi, kuten WHO:n tärkein rahoittaja ja sen perusteella myös tärkein asiantuntija arveli?

    VastaaPoista
  2. Miksi kehitysapua edes pitäisi maksaa? Eikö ole rasistista olettaa, että esimerkiksi afrikkalainen elämäntapa hälläväliä-asenteineen olisi jotenkin väärä ja sisi sitä itäisi "kehittää" valkoisten mielenmukaiseksi?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on kimurantti juttu. Ensinnä sanotaan, että kaikki kulttuurit ovat yhtä hyviä, jolloin esimerkiksi ihmissyöntiä harrastava kulttuuri on ok. Samaan aikaan länsimaita syyllistetään siitä, että Afrikka ei ole kuten länsimaat ja asialle pitää tehdä jotakin massiivisella, mutta vahingollisella kehitysavulla.

      Kun sitten afrikkalaisia tulee länsimaihin, heiltä ei pidä edellyttää länsimaista ajattelutapaa ja kulttuuria. Se olisi rasismia. Siksipä maahan tulleiden afrikkalaisen oman kulttuurin ylläpitämistä tuetaan massiivisella määrällä vero- ja velkarahaa.

      Pieni tuore esimerkki viherfeministisestä logiikasta em. aiheesta:
      Kun valkoinen nainen heiluttaa kehoaan tietyllä tekniikalla (twerkkaa), joudutaan pyytämään anteeksi länsimaissa asuvilta afrikkalaisilta naisilta sitä, että on loukattu homman kehittäneitä afrikkalaisia naisia. Herää kysymys: kuka omii eniten?

      Poista
    2. Tuo naisten hanurinpyöritys taitaa ollakin likipitäen ainoa afrikkalainen innovaatio kautta aikojen.

      Poista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!