lauantai 21. marraskuuta 2020

Arvoisa Sanna Marin (sd)

Päivän toisen tekstini tahdon osoittaa teille, arvoisa Sanna Marin (sd) ja muut hallituksen ministerit. Arvatkaapa kuka tänään julkaisi seuraavat tekstin?

"Puheet valkoisen miehen taakasta voisikin jo unohtaa. Kolonialismi parin sadan vuoden aikana oli monella tapaa häpeällinen luku Euroopan historiassa, mutta sen jälkeen maanosan omat heimosodat ja keskinäinen rasismi ovat ehtineet saada aikaan monin verroin enemmän kurjuutta ja kuolonuhreja kuin eurooppalaiset ikinä."

Aivan. Kyseinen näkemys kuuluu Lasse Lehtiselle, entiselle SDP:n kansanedustajalle. 

Samalla olisi syytä huomata, että suomalainen maahanmuuttopolitiikka olisi syytä linjata siten, etteivät Lehtisen mainitsemat "omat heimosodat ja keskinäinen rasismi" johtaisi maassamme suuriin ongelmiin. Ja ettei eurooppalainen imperialismi Afrikassa häpeällisyydestään huolimatta ole validi peruste kaiken muun ylittävälle maailmanparantamiselle.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Suomalaiset haluavat vihervasemmiston hallitukseen
Suomen synkkä historia ja vaatimus kehitysapulaista
Mitä vasemmiston vaalivoitosta seuraisi?

6 kommenttia:

  1. "Ja ettei eurooppalainen imperialismi Afrikassa häpeällisyydestään huolimatta ole validi peruste..."

    Lisäksi voisi mainita sen seikan, ettei suomalaisilla ole ollut mitään tekemistä eurooppalaisen imperialismin kanssa. Sen hoitivat Iso-Britannia, Ranska, Belgia ja Saksa aivan ilman meitä.

    VastaaPoista
  2. Siirtomaiden perustaminen Afrikkaan ja ylläpito siellä lienee nähty aikanaan hyvänä tekona. On levitetty sivistystä, on levitetty kristinuskoa, on luotu infrastruktuurit. Vaan ei toiminut. Auttamalla ihmisiä teet heistä vihollisiasi.

    Parempi olisi ollut aikanaan julistaa Afrikka kielletyksi alueeksi ja asettaa se tieto-, -matkustus, -kauppa ja liikennesaartoon. Nyt maailmassa olisi vihreä manner, jossa eläisi luonnontilasssa ehkä 20 miljoonaa ihmistä keräilijäkulttuureissa.

    Asiasta toiseen. Onkohan planeettamme asetettu saartoon ja ihminen jätetty elämään luonnontilassa.

    Acc

    VastaaPoista
  3. Lehtiseltä taantumuksellista historian tulkintaa. Edistyksellisen näkemyksen mukaan afrikkalaisia ja etunenässä somaleja on kiittäminen kaikesta aineellisesta hyvästämme. Ovat kuulemma rakentaneet kaupunkimmekin, jolloin niiden hajottaminen kuuluu heidän luovuttamattomiin oikeuksiinsa.

    VastaaPoista
  4. Mutta sen ääneen sanominen, ettei kehittymättömien kulttuurien kehittymättömyydessä ole mitään säilyttämisen tai kunnioittamisen arvoista, ei riitä.

    Olisi aivan ensiarvoisen tärkeää, että me eurooppalaisen uuden ajan ihmiset ymmärtäisimme itse, miten erityisistä kognitiivista emergensseistä meidät on rakennettu. Individualismin historia renessanssista kartesiolaisen subjektin, objektivaation ja empirismin välinein luonnontieteisiin, tekniseen edistykseen ja teolliseen hyvinvointiin ei ole mahdoton tarina, vaikkakin tietysti vaikea.

    Mutta sen tunteminen olisi tarpeen jotta pääsisimme näistä täysin todellisuudentajuttomista kuvitelmistamme, kuten että "kaikki ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia" tai ettei kulttuureilla ole ylikäymättömiä eroja.

    Niillä on. On olemassa yhteisövoimia, yhteisöominaisuuksia ja yhteisöilmiöitä, jotka eivät ole palautettavissa yksilöiden ominaisuuksiin ja pyrkimyksiin. Ja kaikki yhteiskuntaa koskevat päätökset pitäisi tehdä yhteisölähtöisen ajattelun pohjalta, ei hellimällä mielikuvia jonkun yksilön ominaisuuksista ja mahdollisuuksista.

    Valitettavasti nämä sannamarinit tai muut ministerit eivät ymmärrä sosiologian perustuksia. Ilmeisesti niitö ei opeteta sen enempää kouluissa kuin yliopistoissakaan. Historia on ilmeisesti jo kiellettykin aihe tai aine. Ehkä enää ei opeteta muuta kuin "monikulttuurisuutta" ja "suvaitsevuutta".

    VastaaPoista
  5. Teen eri kansojen älykkyydestä johtopäätöksiä siltä pohjalta, miten ne ovat järjestäneet yhteiskuntansa.

    VastaaPoista
  6. Muuten olen sitä mieltä, että Afrikan kolonialismista olisi tervetullutta saada asallinen ja neutraali kokonaisesitys. Ehkä sellainen jossakin on, mutta eipä ole käteeni sattunut. Mitenkään yhtenäinen se ilmiö ei missään tapauksessa ollut. Britannian ja Ranskan politiikat erosivat toisistaan. Belgian ja Saksan touhut olivat sitten oma lukunsa. Myöskin kolonisoitujen yhteisöjen lähtötasot vaihtelivat jopa suurestikin, kuitenkaan niistä ei ole (ainakaan helposti) löydettävissä vähänkään tarkempia kuvauksia. Samoin puuttuu myös analyysi kolonisaation vaikutuksesta näihin yhteiskuntiin. Nykyinen keskustelu (jos sitä sellaiseksi voidaan sanoa) on kaavamaista, eriytymätöntä, perehtymätöntä ja arvotonta.

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!