sunnuntai 12. tammikuuta 2020

Kasvihuonekaasut eivät liity napajään koon muutoksiin

Australian metsäpalot ja Suomen surkea talvi ovat jälleen nostaneet ilmastohuolen valtakunnan puheenaiheeksi. Se on bloggarin kannalta hyvä asia, sillä näin tämä kirjoitukseni eli kuluvan vuoden analyysini ilmakehän hiilidioksidin ja pohjoisen merijään välisestä riippuvuudesta saa toivottavasti maksimaalisen huomion.

Tämän analyysin perusteet löytyvät täältä, mutta tässä vielä lyhyt kertaus. Vallitsevan ilmastoteorian mukaan globaali lämpeneminen on riippuvainen ilmakehän kasvihuonekaasuista (tärkeimpänä hiilidioksidi) ja vieläpä siten, että tuo muutos on ajan myötä kiihtyvä. Siitä voidaan johtaa käyttämieni tilastojen avulla testattavissa oleva hypoteesi, jonka mukaan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden (mitattuna Mauna Kealta) ja sen lämpötilan (mitattuna pohjoisen napajään syyskuun pinta-alana eli sen pienimmillään ollessa) välinen tilastollinen riippuvuus saavutetaan ajan myötä lyhenevässä aikajaksossa.

Se tarkoittaa, että mikäli testattavana oleva hypoteesi on oikea, eli ilmaston lämpeneminen johtuu ilmakehän hiilidioksidipitoisuudesta, tulisi alla olevassa kuvassa olevien tilastolliseen merkitsevyyten tarvittavia vuosimääriä kuvaavien pylväiden lyhentyä koko esitetyn aikasarjan ajan vasemmalta oikealle. Mikäli näin ei käy, on hypoteesi hylättävä.


Kuten kuvasta näkyy, on pohjoisen merijään pinta-ala käyttäytynyt ilmastonmuutosteorian mukaisesti aina vuoteen 2001 asti (siniset pylväät). Sen jälkeen (punaiset pylväät) on kuitenkin tapahtunut äkillinen muutos, eikä napajää ole enää supistunut tilastollisesti merkitsevästi.

Tässä on huomattava, että mainitun muutoksen jälkeisten eli punaisten pylväiden tasainen pieneneminen ei enää johdu tilastollisen merkitsevyyden saavuttamisajan lyhenemisen vaan yksinkertaisesti niiden kuvaaman aikasarjan lyhenemisen takia. Ensi vuonna ne muuttunevat jälleen yhtä pykälää (eli vuotta) korkeammiksi, ellei sitten käy niin, että napajään pinta-ala alkaa jälleen supistua eli arktisen alueen ilmasto lämmetä.

Johtopäätöksenä tästä analyysistä voidaan siten todeta, ettei arktinen napajää tue yhteyttä ilmaston lämpenemisen ja ihmisen tuottaman ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä. On siis luovuttava ainakin siitä käsityksestä, että ilmastonmuutos eteneisi juuri nyt pohjoisella napa-alueella kiihtyvästi.

Lämpenemisen sijaan analyysini tukee ajatusta siitä, että maapallon pohjoisimpien kolkkien ilmasto lämpeni kiihtyvästi muista kuin kasvihuonekaasusyistä 1980-luvulta 2000-luvun alkuun, minkä jälkeen muutos on hidastunut oleellisesti.

Tämän johtopäätöksen mukaisesti napajää saavutti toistaiseksi pienimmän pinta-alansa (kuukausikeskiarvolla mitattuna) vuonna 2012, mitä seuraavat vuodet 2007, 2016, 2019, 2011, 2008 ja 2010. Tämä tilasto antaa ymmärtää, että napa-alueen ilmasto olisi - maailman ilmatieen järjestön raportin kanssa yhteensopivasti - lämmennyt vielä hiukan 2000-luvulta 2010 luvulle. Mutta ei siis kuitenkaan yhtä nopeasti kuin 1980 ja 1990-luvuilla, koska edellä kuvattu analyysini ei paljasta tältä aikaväliltä tilastollista merkitsevyyttä.

Arvoisa lukijani voi tietenkin pohdiskella siitä, tarkoittaako tämä analyysini myös sitä, ettei ilmasto lämpenisi kiihtyvästi myöskään maapallon muissa osissa. Mikäli hän pitäytyy edelleen siinä, ettei näin ole vaan esimerkiksi Australian metsäpalot osoittavat ilmaston lämpenevän kiihtyvällä vauhdilla, on hänen silloin loogisen johdonmukaisuuden nimissä luovuttava siitä käsityksestä, että tuo lämpeneminen etenisi pohjoisella napa-alueella kaksi kertaa nopeammin kuin muualla. Se tarkoittaa, että näin ennustavat nykyiset ilmastomallit tuottavat virheellistä tulosta ainakin tältä osalta.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Joulukuussa ei lyöty lämpöennätyksiä
Napajää ei tue yhteyttä globaalin lämpenemisen ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden välillä
Kasvihuonekaasuilla ja globaalilla lämpenemisellä ei ole syy-seuraussuhdetta

5 kommenttia:

  1. Vuosimäärä lakkasi ensimmäisen kerran vähenemästä jo 1980-1981, jolloin se pysyi samana. Vuonna 1988 oli vuosimäärä suurempi kuin 1987.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tietenkin, mutta tuollaiset vaihtelut voivat liittyä ennemminkin satunnaisvaihteluun kuin johonkin varsinaiseen ilmastosyyhyn. Sen sijaan vuoden 2001 jälkeinen aika ei enää oikein mene satunnaisvaihtelun piiriin vaan sille täytyy olla jokin muu syy.

      Eli katsotaan taas ensi vuonna miten tilanne kehittyy: voihan se olla, että napajää palaa sittenkin ilmastomallien ennustamalle kehityskululle: eihän tässä loppujen lopuksi ole kuin noin seitsemän vuotta, joiden aikana punaiset pylväät ovat pidempiä kuin vuonna 2000. Ensi vuonna seitsemän saattaa muuttua kahdeksaksi - tai sitten ei.

      Poista
    2. ussien metsäpakot ovat aivan selvästi aiheutuneet lämmenneen ilmaston takia itsesyttymisestä jota on avustaneet muutama parisataa ihistä sytkäreineen.

      Poista
  2. Eräs havainto, PT-media eilen:

    Nouseeko meriveden pinta todella?

    Virallisen ilmastolämpenemisen selityksen mukaan meriveden pinta nousee ilmaston lämpenemisen myötä.
    Väitteen mukaan meriveden pinta on noussut 19 cm 1900-luvun alusta ja tällä hetkellä veden pinnan nousun tahti on 3 mm vuodessa.
    Etelä-Ruotsissa sijaitsevassa Karlskronassa Kungholmsfortetissa on mitattu meriveden korkeutta jo 1880-luvulta.
    Ruotsin ilmatieteen ja hydrologian laitoksen SMHI:n pitkän ajan tilaston mukaan meriveden pinnassa ei ole tapahtunut mitään muutosta viimeiseen yli sataan vuoteen.

    https://pt-media.org/2020/01/11/nouseeko-meriveden-pinta-todella/
    -----------------

    kuvaaja näkyy artikkelissa

    VastaaPoista
  3. Minusta nyt on toukokuu. Olen emeritaprofessori - kirjoitan nimimerkillä - ja näkemykseni eivät ole vallitsevan mielipiteen mukaisia. Perustan tietoni omaan allakkaani vuodelta 1825, silloinhan pidettiin jo kirjaa vuosista tai sitten ei. Ensi vuonna voi tulla vuosi 2021 tai sitten tuleekin vuosi kahdeksan.
    Rauhaa!

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!