torstai 26. huhtikuuta 2018

Elina Lepomäki, talousliberaali

Kokoomus näyttäisi kipuilevan. Ensin oli Harkimo ja sitten Lepomäen kirja. Molemmat julistavat markkinaliberalismin ilosanomaa.

Tarkalleen ottaen Suomi on nyt nousukaudella ja Kokoomuksen markkinaliberaalit toivovat puolueessaan muutosta haluamaansa suuntaan. Vastassa on edunvalvojien valtaapitävä kaarti, joka nykyisellä linjallaan on pysynyt vallassa lähes yhtäjaksoisesti aina Holkerin hallituksesta asti.

Lepomäki tuskin saa ulostulollaan Kokoomuksen suuntaa oleellisesti muutetuksi. Toisaalta hän ei myöskään lähtenyt Harkimon mukaan, ehkä siksi, ettei sillä tiellä ole vielä puoluetta. Sinisen tulevaisuuden kohtalo toimii tietenkin varoittavana esimerkkinä.

Tosiasia kuitenkin on, että Suomesta puuttuu selkeästi markkinaliberaali puolue. Historiasta puolestaan tiedämme, ettei sellaisella ole maassamme ollut kovin kaksista menestystä - edellinen yritys eli Nuorsuomalaiset kestivät vain muutaman vuoden vaikka se onnistuikin saamaan eduskuntaan kaksi kansanedustajaa.

Itse hahmottelin Harkimon tapauksen yhteydessä sellaisen puolueen ohjelmaa, jossa yhdistyisivät talousliberalismi, terve isänmaallisuus, maltillinen veropolitiikka ja keskiluokkaisuus. Ajatukseni ei liene aivan sellainen mistä Lepomäki on puhunut, mutta oman käsitykseni mukaan se saattaisi puhutella varsin monia suomalaisia.

En kuitenkaan usko, että ehdotukselleni lämmetään. Isänmaallisuus nimittäin joutuisi välittömästi punavihreyteen kallistuvan toimittajakuntamme hampaisiin eikä talousliberalismillekaan taitaisi viime kädessä löytyä montakaan mediavallan kammareissa liikuskelevaa puoltajaa.

Lepomäen kohdalla on kuitenkin annettava yksi tunnustus. Hän nimittäin puki sanoiksi sen, mikä koskee aivan jokaista puoluetta: "En rupea hurskastelemaan ja väittämään, että olisin parempi kuin kukaan toinen. Olen ihminen siinä missä kaikki kollegani. Olen ehkä valinnut himpun verran erilaisen tien vallantavoittelussani, mutta samasta puusta olemme veistettyjä: ilman valtaa on mahdoton saada mitään aikaan. Siksi poliitikolla on suorastaan velvollisuus tavoitella valtaa. Muu olisi äänestäjien pettämistä".

Sen sijaan hän ei kertonut, että valtaan pääsy ja siellä pysyminen on politiikan ammattilaisen elämän - ja siihen liittyvien henkilökohtaisten etujen - edellytys. Siinä yksi erinomainen keino on julkisuus. Julkisuus keinolla millä hyvänsä, kuten Paavo Väyrynen on toiminnallaan osoittanut.

Aiempia ajatuksia samasta aihepiiristä:
Harkimon lähtö herätti ajatuksia
Kokoomus, rasismi ja tosiasioiden kieltäminen
Onko suomalainen sisimmässään sosialisti?

19 kommenttia:

  1. Professori, millaista on mielestäsi hyvä julkisuus poliitikolle? Siis tietenkin "positiivista jne" Tarvitseeko poliitikon tavoitella julkisuutta mitenkään? Itse näen niin naiivisti asian, ettei tarvitse eikä pitäiskään. Juuri se ylinäkyvyys triviaaleissa asioissa pilaa kaiken, se julkisuus. Hoitakoon poliitikko parhaansa mukaan työtään, kyllä tulokset puhuvat puolestaan kansalle joka kuuntelee ja katselee, ja johon päätökset vaikuttavat. Julkisuudessa ollessaan ihmisiä kiinnostaa liikaa pelkkä narsistinen omakuvansa siellä ja he alkavat vastaamaan niitä odotuksia ja toiveita ja homman fokus katoaa täysin.

    Antti Kaikkonen ripitti eilen Iltiksessä Paavoa, että nyt ollaan niin rättiväsyneitä tuohon sinun tuolileikkiisi. Arvaapa Antti kuinka väsynyttä kansa on teidän ketkujen lirkutteluun ja täydelliseen sössimiseen esim Sotessa jonka me joudumme kuitenkin maksamaan. Ja Paavoakin luultavasti salaa ihailette siellä Kepu(lissa) koko sielullanne.

    Haluaisin tässä yhteydessä lanseeratakin uuden sloganin SMP:n hengessä poliitikoille puoluerajojen yli:

    " Kyllä veronmaksaja tietää "

    Ystävällisesti, Sahara

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse toivoisin poliitikoilta hyvin argumentoituja kannanottoja ja ehdotuksia siitä miten kulloinkin käsillä oleva asia hoidetaan. Mutta kyllä minä seuraan mielelläni vähän yleisempääkin keskustelua, vaikka aatteellista, kunhan se on hyvin perusteltu.

      Poista
    2. Toki kannatan julkista poliittista asiapitoista keskustelua minäkin lämpimästi. Mutta kysyn vaan, että minkä toisen ammattikunnan edustajat esiintyvät jatkuvasti lehdistössä yksityisasioitaan viljellen ja päivitellen? Kirurgia, joka tulee julkisuuteen kertomaan työpäivän jälkeen aviohuolistaan ja lapsettomuushoidoistaan pidetään lähinnä mielisairaana. Milloin tämä öö-luokan julkisuus tuotiin poliitikoille? Kun mitään asiasanottavaa ei enää ole, poliitikot siirtyvät ruotimaan " burn-outtejaan ". Kaipaan kyllä konservatiisia aikoja, kun asiat puhuttiin asioina, ja yksityiselämästä ei hiiskuttu mitään lehdistölle. Korkeintaan Linnan Juhlissa näki kuka saapui kenenkin kanssa ja se siitä. Mediahan kuitenkin rakastaa tätä sirkusta ja lypsää joka pennin siitä, ilman mitään vastuuta mistään.

      Ystävällisesti, Sahara

      Poista
  2. Punavihreä toimittajakunta on siis lopulta se taho, joka asettaa poliittisen liikkeen olemassa olon ehdot. Median ja nykyisten valtapuolueiden epäpyhä liitto puolestaan pitää huolta siitä, että puoluekartan status quo säilyy.
    Aivan äskettäin poliitikot lämpenivät ajatukselle, että toimittajien kritisoiminen säädettäisiin rikolliseksi. Orwellilainen puhe kukkii, kun valtamedian kritisoimisen sanotaan vaarantavan demokratian.

    VastaaPoista
  3. Median ja politiikan todella "EPÄPYHÄ LIITTO" on varmasti se avainsana tässä, mutta itse en nyt lähtisi kaatamaan koko sotkua "punavihreän toimittajakunnan" laskuun, vaikka täällä sellainen kanta on varmasti oikein sydämen asia.

    Mielellään voitaisiin järjestää seuraava talenttikilpailu siinä kuka osaisi hoitaa parhaiten kansan asioita ja aloittaa kausi vuoden sapattivapaalla, jossa vaan mietitään ja pohdiskellaan asioita ja suuntaa. Nimittäin, "Jos ei ole visioita, ei voi nähdä "

    Ystävällisesti, Sahara

    VastaaPoista
  4. Suomi tarvitsee suoran demokratian, perustuslakituomioistuimen ja porukkaa johtopalleille, joka ymmärtää menneen ja olevan ja tämän ymmärryksen myötä pystyy vaikuttamaan tulevaan ja tietysti tältä porukalta vaaditaan myös luovaa älykkyyttä. Tämän päivän poliitikoilla luovuus näyttää rajoittuvan pelkkään lumen luontiin. Kansa on isäntä ja poliitikot ovat renkejä ja poliitikon "vallan tavoittelu" täytyy korreloida kansan tahdon kanssa. Tämän päivän perustuslakivaliokunta on kuin roistojen kahvihetki, missä roistot päättävät omista tuomioistaan. Hyvä esimerkki on Suomen kielipolitiikka. Joku taho väittää että perustuslaki velvoittaa suomenkielisille pakko- ja virkamiesruotsin ja perustuslakivaliokunta komppaa tätä väitettä, mikä on syvältä perseestä. Perustuslaki velvoittaa antamaan palveluita molemmilla kielillä virastoissa ja tuomioistuimissa. Perustuslaki ei kerro mitään pakko- eikä virkamiesruotsista. Kielilait velvoittavat kaikki suomalaiset "tasavertaisuuden nimessä" opiskelemaan ruotsia. Jotta kaikilla suomalaisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet hakeutua valtion ja "kaksikielisten" kuntien virkoihin, niin kaikkien on sen vuoksi pakko opiskella marginaalikieltä ruotsia. Jos karjaisen että EU ON HAISEVA RAATO, niin perustuslakivaliokunta mieltää sen kohta vihapuheeksi ja istun linnassa muutaman vuoden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu Lemminkäinen. Kyllä mä ton karjaisunkin ymmärrän - se on leijonan oikeus!

      Ystävällisesti, Sahara

      Poista
    2. "Tämän päivän perustuslakivaliokunta on kuin roistojen kahvihetki, missä roistot päättävät omista tuomioistaan."
      "Jos karjaisen että EU ON HAISEVA RAATO, niin perustuslakivaliokunta mieltää sen kohta vihapuheeksi ja istun linnassa muutaman vuoden."

      Juuri noin!
      Se on täysin linjassa seuraavan kanssa:

      Suomessa on ollut rahalla OSTETUT, Suomen kansalle valansa vannoneet mutta ylikansallisia takapirujaan kumartavat nukkehallitukset jo pitkään vallassa ja kuten Britti-patriootti David Noakes sanoo:

      ”The EU has bribed 28 Prime Ministers with £10 million per treaty to sign away their nations and their freedom. Ordinary Ministers get less. Its much cheaper than building weapons and going to war, as Adolf Hitler did.

      The EU is an unelected 3 tier dictatorship on the soviet model, with a sham parliament in Brussels. IN TIME, THAT’S SLAVERY FOR ALL OF US.” – ”Expose the EU dictatorship and its police state”, https://eutruth.org.uk/

      ”The EU is corrupt and cannot account for 95% of its expenditure (yes, ninety five % lost)
      The EU has over 200,000 offshore bank accounts from which it pays BRIBES.”
      – "Fifty reasons to leave the EU", http://www.eutruth.org.uk/50reasonseu.html

      EU-diktatuuria täydellistetään pienten askelten taktiikalla, jotta ihmiset eivät huomaisi minne ollaan menossa ennenkuin se on myöhäistä.

      Poista
    3. Linjassa tuon EU-diktatuurin täydellistämisen ja poliisivaltio-agendan kanssa on Orwell-Sipilän Polpo, nettikytät ja uusi terästetty urkintalaki. Niiden tärkein tehtävä tällä hetkellä näyttää olevan Kalergi-suunnitelman toteuttamisen turvaaminen, ks. "Suomen tuhoamisohjelma", http://www.magneettimedia.com/suomen-tuhoamisohjelma/

      ja

      "”Commission: EU Too White, Mass Third World Migration Must Be ‘New Norm’”,
      http://www.breitbart.com/london/2017/12/18/eu-white-mass-migration-norm/
      eli ”Komissio: EU liian valtkoinen, massamaahanmuuton kolmannesta maailmasta on oltava ”uusi normi”.

      ”Kilpailu kulttuuripääkaupungin tittelistä: Unkarilainen kaupunki on liian valkoinen eikä siellä ole tarpeeksi maahanmuuttajia”,
      https://www.kansalainen.fi/kilpailu-eun-kulttuuripaakaupungista-unkarilainen-kaupunki-liian-valkoinen-eika-siella-ole-tarpeeksi-maahanmuuttajia/

      Poista
    4. Kyllä. Suora demokratia Sveitsin malliin olisi hyvä. Perustuslakituomioistuimesta en ole ihan niin varma, sillä siinä saattaa valta lipsahtaa epädemokraattiselle taholle, eli käytännössä itse itseään täydentävälle oikeuslaitokselle.

      Poista
  5. Ei Väyrynen ensisijassa julkisuutta etsi vaan valtaa.
    Nyt on kepuleitten tai kokkareiden tehtävä jonkinlainen diili hänen kanssaan, muuten menee sote-ääni?

    Asiasta eiliseen, onkohan Sinisillä tulevaisuutta Kansalaispuolueessa ja jos on, mitä kaupantekoa siihen diiliin saadaan mukaan?

    Ei nyt mennyt tämä hallituskausi kovinkaan asiallisissa merkeissä, sentään valtion asioiden hoidosta kun on kyse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Entä kepu/kok kaupankäynti Sinisten kanssa, että saadaan maakuntauudistus ja sote läpi?

      Poista
  6. Elina Lepomäki on rehellinen ja liian älykäs politiikkaan.Puoluejohtajaa fiksummat pidetään sisäpiirin ulkopuolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rehellisyys ei nykyisin ole absoluuttinen käsite :(

      Poista
    2. Lepomäki vaikuttaa todella fiksulta tyypiltä. Siitä kertoo tietenkin myös Kokoomuksen torppaus häntä kohtaan. Joku otsikko huusi tänään, että " Stubb sanoi suoraan, ettei Lepomäellä ole jatkoa politiikassa. " Ottaisin tuon kaltaisen analyysin Alexilta lähinnä kohteliaisuutena. Toivottavasti Elina ymmärtää tehdä samoin.

      Poista
  7. Luin Stubbin muistelmat ja hämmästyin kuinka vähän niissä oli politiikkaa. Alex ei ilmeisesti ollut syvällä asioissa. Kuntoilu oli tärkeämpää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole lukenut. Odotan Stubbilta valtiomiesmäistä muisteloa. Yllätys lienee monumentaalinen, kun tilalla onkin vaahtomuovitikkataulua duudsonin jarpin kanssa.

      Poista
  8. Nykymuotoinen unkarilainen demokratia olisi poikaa. Enää puuttuvat johtajat, jotka pystyisivät sen luomaan. Niin ja heitä varten äänestäjät. No, ajetaan näillä mitä on, menköön vaikka ruotsalaisin opein tuhoon.

    VastaaPoista
  9. Professori pohti talousliberaalin, mutta konservatiivisen (eli punavihreydelle vastapainoa tuovan) oikeistopuolueen mahdollisuuksia. Tällaisen puolueen minäkin toivottaisin lämpimästi tervetulleeksi. Sellaista ei nyt Suomen puoluekentällä ole. Yksittäisistä poliitikoista em. kuvattua ajattelua edustaa esim. Wille Rydman. ---Professori lienee, harmi kyllä, oikeassa siinäkin, ettei kannattajia talousliberaali-aatekonservatiiviselle puolueelle ehkä olisi ruuhkaksi asti. Mai Allo

    VastaaPoista

Kiitos ajatuksen lukemisesta

Tervetuloa uudelleen!